Artikkelikutsu CFP: Musiikin suunta 3/2018

Vuoden 1991 teemanumeron kansi

(In English see below)

Äänimaisematutkimuksen teemanumero

Musiikin suunnan numero 3/2018 pohtii äänimaisemaa, sen tutkimusta sekä tutkimuksessa tapahtuneita muutoksia.

Ensimmäinen äänimaiseman tutkimuksen teemanumero Musiikin suunnassa ilmestyi vuonna 1991 Helmi Järviluoman ja Vesa Kurkelan toimittamana. Lehdessä käsiteltiin Tampereen kaupungin äänimaisemaa laajasti ravintoloista kauppakeskuksiin, pohtien aina ajankohtaisia vallan ja välinpitämättömyyden teemoja. Moni teksteistä perustui Tampereen yliopistossa etnomusikologiaa opiskelevan äänimaisemakenttäkurssin raportteihin.

Vajaassa kolmessakymmenessä vuodessa äänimaisemaa on tarkasteltu suomalaisella tiedekentällä hyvin monialaisesti. (Tästä kertoo vastikään koottu kirjallisuuslista.) Kuulokulmat ovat laajentuneet paitsi kohteiltaan myös käsitteistöltään. Toisaalta tutkimuksessa on tapahtunut divergenssiä eli moninaisuuden lisääntymistä ja haarautumista, ja toisaalta konvergenssia eli eri näkemysten yhdistämistä. Äänimaisemaa tutkivia väitöskirjoja on valmistunut useita, usealta eri tieteenalalta. Äänimaisemasta kiinnostuneiden tutkijoiden ja taiteilijoiden perustama Suomen Akustisen Ekologian Seura (SAES) on vuodesta 1999 lähtien edistänyt äänimaisemaa pohtivaa tiedettä ja taidetta sekä kulttuuriseksi äänentutkimukseksi muotoutunutta tutkimusalaa.

Tämä SAESin kanssa yhteistyössä toimitettava Musiikin suunnan erikoisnumero kannustaa kirjoittajia monitahoiseen keskusteluun äänimaisematutkimuksen nykyisyydestä ja huomisesta. Miten tähän päivään ollaan tultu? Mitä on tärkeää tutkia juuri nyt? Missä on tutkimuksen ja taiteen huomen? Numeroon toivotaan mahdollisimman monen alalla toimivan ääni kuuluville. Lehteen voi myös tarjota lyhyempiä ja vapaamuotoisempia tekstejä – kolumneja, ajankohtaisia kirja-, levy-, näyttely-, esitysarvosteluja, konferenssimatkakertomuksia, lektioita, tutkimusmenetelmien esittelyjä, käsitepohdintoja ja niin edelleen.

Verkkojulkaisu on hypertekstimuotoinen, joten tekstiin voi mielellään upottaa liikkuvaa kuvaa ja ääntä.

Musiikin suunta on Suomen Etnomusikologisen Seuran julkaisema vuodesta 1983 saakka ilmestynyt tieteellinen mielipidelehti.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä aiheesi tiimoilta numeron vieraileviin toimittajiin Meri Kytöön (meri.kyto[at]uta.fi) tai Heikki Uimoseen (heikki.uimonen[at]uniarts.fi). Valmiit käsikirjoitukset tulee lähettää 15.8.2018 mennessä. Kirjoitusohjeet löydät täältä:  http://musiikinsuunta.fi/ohjeita-kirjoittajalle/. Numero julkaistaan lokakuussa 2018.


***

Soundscape Studies special issue, Musiikin suunta 3/2018

The cover of the 1991 special issue

Musiikin suunta 3/2018 focuses on soundscape studies and changes in the field of study.

The first Musiikin suunta issue concentrating on soundscape studies was published in 1991, edited by Helmi Järviluoma and Vesa Kurkela. The articles tackled the soundscapes of Tampere, its restaurants and shopping malls, pondering upon the always relevant themes of power and indifference. Most of the texts were written by students of ethnomusicology at the University of Tampere, as a part of their field work course.

During the following thirty or so years, sonic environments have been studied in Finland from various multidisciplinary angles (as can be seen from a literature list recently updated). The "points of listening" have been broadened both in choice of topics and the concepts used. As a result, we have witnessed the emergence of methodologically and theoretically divergent research; on the other hand, seemingly divergent approaches have successfully converged as proved by several soundscape-related dissertations published in Finland since 2005.

Finnish Society for Acoustic Ecology (FSAE), founded by soundscape researchers and artists in 1999, has actively promoted sound related research and art, now including this special issue of Musiikin suunta. The visiting editors are therefore encouraging contributors to multifaceted argumentation and discussion on present-day and future of soundscape and sound studies. What is the scholarly and artistic legacy of soundscape studies (or, "how did we end up here")? What is the relevance and social importance of studying contemporary sonic environments (or, "what must be studied now")? Where is the research on soundscapes and sound art heading tomorrow?

The editors are hoping to publish a journal consisting of multiple voices of diverse actors working in the field of sound. Alongside article contributions, we are happy to receive methodological and theoretical ponderings, comments, reviews on books, records and installations, and conference reports.

As the journal is online and will be published in hypertext format, feel free to use sounds, links, videos and pictures in your manuscript.

Musiikin suunta is a scientific magazine, published by the Finnish Society for Ethnomusicology since 1983.

Interested? Please contact the editors Meri Kytö (meri.kyto[at]uta.fi) and Heikki Uimonen (heikki.uimonen[at]uniarts.fi) with your topic. Manuscripts should be sent by August 15, 2018. The issue will be published online in October 2018.

Author guidelines (the editors will help with the final formatting of English language manuscripts):
- Article lenght: 4,000–6,000 words (reviews, opinion pieces etc can be shorter)
- Formatting: Times New Roman, in 12pt
- In-text citations (Author year: page)
- List of references to be formatted as follows:

• Middleton, Richard 1990. Studying Popular Music. Milton Keynes & Philadelphia: Open University Press. 
• Gronow, Pekka 1975. “Populaarimusiikki Suomessa”. Aika on aikaa… Tutkielmia poploresta. Ed. Seppo Knuuttila. Helsinki: Gaudeamus, 33–64. 
• Leisiö, Timo 2001. “Läntisen Euraasian laulututkimuksen haasteita ja näköaloja”. Musiikin suunta 23 (1): 97–119. 
• Ministry of Education 2000. “Tekijänoikeus”. http://www.minedu.fi/opm/tekijanoikeus/index.html (accessed 11 Nov 2001).

Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat on Tampere University Pressin Vuoden 2017 kirja

Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat valittiin eilen Tampere University Pressin vuoden kirjaksi. Palkinto otettiin vastaan Tampereen yliopiston juhlasalissa. Saman yliopiston suojissa alkoi suomalainen äänimaisematutkimus pian kolmekymmentä vuotta sitten.

Vuoden kirjan valinnassa esiraatina toimi Tampere University Pressin toimituskunta, johon kuuluvat professori Mikko Keskinen Jyväskylän yliopistosta, yliopistonlehtori Terttu Kortelainen Oulun yliopistosta, professori Vuokko Niiranen Itä-Suomen yliopistosta, professori emerita Ullamaija Kivikuru, professori emeritus Matti Alestalo ja puheenjohtajana professori Veli-Matti Värri Tampereen yliopistosta. Lopullisen valinnan teki professori emeritus Jorma Sipilä.

 Jorma Sipilä perustelee valintaa seuraavasti:

"Äänimaiseman tutkimus on myöhäinen idea, kuuntelu on jäänyt katsomisen varjoon. Silti äänimaiseman merkitys on ikiaikainen. Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat koostuu ympäristön ääniä analysoivista tieteellisistä artikkeleista sekä äänen kokemisesta kertovista teksteistä. Kirjan toimittajat ovat jaksaneet rakentaa poikkeuksellisen huolellisen kokonaisuuden. Vaikka kirja on moniääninen ja monitieteinen, se puhuu lukijalle silti yllättävän yhtenäisellä äänellä. Ilmaisua voi kiittää sekä tarkkuudesta että herkkyydestä. Uusi näkökulma avaa tieteelle ja opetukselle aina erityisen mahdollisuuden avartaa tajuntaa."

Heikki Uimonen ja Meri Kytö
Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Palkinto luovutettiin Tampereen yliopiston vuosijuhlassa 25.4.2018. Vuoden kirjan tekijöistä palkintoa olivat vastaanottamassa kirjan toimittajista Meri Kytö ja Heikki Uimonen. Toimittajat haluavat kiittää kustantajaa, esiraatia ja emeritusprofessori Jorma Sipilää, mutta ennen muuta kirjan kirjoittajia: tutkijoita sekä äänimuistoistaan ja nykyisestä ääniympäristöstään kertoneita kansalaisia. "Valinta antaa uskoa pitkäjänteiseen tutkimukseen näinä tiedepoliittisesti turbulentteina aikoina. Tästä on hyvä ponnistaa seuraavalle kolmikymmenvuotiskaudelle", pohtii Heikki Uimonen.

Kirjan voi ladata osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0382-2

Vuosikokouskutsu 2018

Tervetuloa Suomen Akustisen Ekologian Seuran sääntömääräiseen vuosikokoukseen
pe 4.5.2018 klo 16:00

Osoite: Mediapolis, Tohlopinranta 31, Tampere (http://mediapolis.fi/yhteystiedot/)

Kokousta edeltää Tampereella toimivan Äänentutkimuksen verkoston kevätseminaari. Ohjelmassa on esittelyjä ajankohtaisista tutkimuksista, mm. kuuntelukasvatuksesta (Olli-Taavetti Kankkunen), musiikin käytöstä journalismissa (Anna-Eveliina Hänninen), yhteislaulun vaikutuksista Parkinsonin tautiin, äänitehostearkisto Diivasta (Ari Koivumäki) ja SAESin Kuuntelukartasta (Meri Kytö). Seminaari järjestetään klo 12:00–15:00, tarkempi ohjelma löytyy pian täältä: http://blogs.uta.fi/aanentutkimus/

ystävällisin terveisin hallituksen 2017 puolesta,
Meri Kytö puheenjohtaja
 --

Vuosikokouksen asialista:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Kirjallisuus- ja linkkilista päivitetty

Seuran sivuilta löytyvä listaus äänimaisemaa ja ääniympäristöä koskevasta tutkimuksellista kirjallisuudesta on nyt päivitetty Helinän päivän (20.2.) talkootempauksena. Lista piteni viime päivityksestä lähes kymmenkertaiseksi, ja se osoittaa miten monipuolinen kenttä äänimaisemasta kiinnostuneella on toimia.

Äänimaisema-aiheisia ja äänimaisemaa sivuavia väitöskirjoja on listattu yhdeksän. Artikkeleita tieteellisissä lehdissä ja kokoomateoksissa on merkitty 113 kappaletta. Tämä lisäksi listassa on opinnäytetöitä, äänitteitä, raportteja sekä muita yleistajuisia julkaisuja kirja-arvioista käsiohjelmiin.

Toivomme, että listaus on hyödyksi kaikille äänimaisemasta, ääniympäristöstä ja kulttuurisesta äänentutkimuksesta kiinnostuneille, tutkijoille, taiteilijoille ja opiskelijoille. Listasta uupuvat julkaisut voi ilmoittaa Seuran jäsenlistalle tai sähköpostitse osoitteeseen aanimaisemat@gmail.com.


Linkki sivulle: http://www.aanimaisemat.fi/p/linkkeja.html

Äänitystempaus: Maailman kuuntelupäivän teemana 'maankamaraa kuunnellessa' tiistaina 18. heinäkuuta

Suomen akustisen ekologian seura kutsuu mukaan äänittämään jokaisen, joka on kiinnostunut äänimaisemien havainnoinnista ja tallentamisesta – ympäristön äänistä, niiden muutoksista, äänistä jalkojen alla, maanpinnan tasolla, maankamaran rajoilla tai pintakerroksen piilossa.

Kaiva siis äänitysväline esiin ja laskeudu mullan, kallion, ruohomättään tai asfaltin tasolle: tiistaina 18.7. äänitetään maata!

Järjestyksessään seitsemännen kansainvälisen Maailman kuuntelupäivän (World Listening Day) ajatuksena on jälleen ääniympäristöön liittyvän tiedon lisääminen sekä erilaisten kuuntelun tapojen ja maailman moninaisten ääniympäristöjen juhlistaminen.

Tämän vuoden teemana on maa – listening to the ground. Teema kutsuu osallistujia kääntämään katseen – ja tallennusvälineen – kohti niitä pintoja ja tasoja, joiden päälle maailmamme on rakennettu ja joiden ominaisuudet muokkaavat jatkuvasti kokemustamme äänellisestä ympäristöstämme. Teema maankamara on mahdollista ymmärtää hyvinkin laveasti: aaltojen loiske kallionkielekkeeseen, juoksuaskeleet lenkkipolulla, kumiseva hissin lattia, kanta-astuva yläkerran naapuri, upottava mätäs ja vaikkapa metroajelu sopisivat esimerkeiksi tästä laveasta ja mielikuvituksen laukkaamaan saavasta aihiosta.

Suomen akustisen ekologian seura osallistuu Kuuntelupäivään tänä vuonna kolmatta kertaa: aikaisemmat, Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hankkeen vana vedessä järjestetyt äänitystempaukset käsittelivät teemoiltaan vuonna 2015 vettä ja vuonna 2016 kadonneita ja löydettyjä ääniä. Edellisten Kuuntelupäivien satoa voit kuunnella kuuntelukartastamme klikkaamalla teemoja Kuuntelupäivä2015 ja Kuuntelupäivä2016. Tempausten äänityssadon kirjalliset yhteenvedot puolestaan löytyvät blogistamme, täältä.

Vuoden 2017 äänitystempauksen Facebook-tapahtumaan voit osallistua täällä. Kutsu samalla ystäväsikin mukaan osallistumaan!

Lähestymme maankamaran ääniä tallentamisen kautta siten, että kaikki tiistaina 18.7. äänitetyt teeman mukaiset äänet ja ääniympäristöt julkaistaan hankkeen verkkosivujen kuuntelukartassa tuon päivän aikana.

Voit äänittää vaikka kännykälläsi ja napata äänityskohteesta kuvankin. Tämän jälkeen voit lisätä tallenteesi kuvauksineen kuuntelukarttaan. Valitsemalla kuuntelukartan projektivalikosta ”Kuuntelupäivä2017”-tunnisteen kaikki karttaan päivän aikana jo lisätyt tallenteet ovat selattavissa helposti.

Hankkeen kuuntelukartalla osoitteessa voit lisätä oman tallenteesi suoraan karttaan välilehdeltä. Huom. kartta hyväksyy alle 8Mb:n mp3-tiedostoja. Ja muistathan heti aluksi siirtää sovelluksen punaisen karttanuppineulan oikealle paikalleen!

Jos et pääse lisäämään tietoja karttaan päivän aikana tai et pääse muuttamaan tiedostomuotoa kännykästäsi mp3:ksi, voit myös lähettää äänitiedoston ja mahdollisen kuvan sähköpostitse osoitteeseen aanimaisemat@gmail.com, jolloin me lisäämme sen karttaan puolestasi. Apupuhelin myös päivystää: 040 7206278.

Muista lisätä sähköpostiin seuraavat tiedot äänityksestäsi:
- Äänityksesi nimi
- Äänityspaikka (esim. katuosoite) ja kellonaika
- Kuvaile äänitystäsi lyhyesti, esimerkiksi mitä äänitit ja missä olosuhteissa, äänitysvälineesi
- Nimesi tai nimimerkkisi, jonka haluat karttaan esille

Ilmoita osallistumisesi Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat hankkeen Facebook -tapahtumassa Äänitystempaus 2017 – Maankamaraa kuunnellessa, osoitteessa https://www.facebook.com/events/1449468858423861/

Lisätietoja tempauksesta: seuran puheenjohtaja Meri Kytö ja sihteeri Kaisa Ruohonen, aanimaisemat@gmail.com
Lisätietoa kansainvälisestä Maailman kuuntelupäivästä: www.worldlisteningday.org
Lisätietoa Suomen akustisen ekologian seurasta ja Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hankkeesta: www.aanimaisemat.fi

Vuosikokous 12.5.2017

Tervetuloa Suomen Akustisen Ekologian Seuran sääntömääräiseen vuosikokoukseen

pe 12.5.2017
klo 16:15
Osoite: Tallipihan kahvila, Kuninkaankatu 4, Tampere

Tapana on ollut keskustella myös epävirallisemmin seuran asioista, ideoista ja tulevista hankkeista, joten tervetuloa jokaiselle toiminnasta kiinnostuneelle jäsenelle.

 ******
 Vuosikokouksen asialista:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

 ******

Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -kirja kertoo ympäristön äänistä

Kannen kuva: Anne Rissanen

Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat on uusi, avoimesti verkossa luettava artikkelikokoelma äänimaisemista. Se koostuu ympäristön ääniä analysoivista tieteellisistä artikkeleista ja äänen kokemisesta kertovista teksteistä. Aikaan, paikkaan, arkeen ja juhlaan liittyvä äänimaisema muovaa nykypäiväämme ja rakentaa menneisyyttämme. Äänet ovat miellyttäviä ja kauniita, vuorokautta ja vuodenkiertoa rytmittäviä, häiritseviä, tylsiä, historiallisia, muistoisia, tätä päivää rakentavia ja sekä kaikkea näiden väliltä.

Kirja on tarkoitettu kaikille ympäristön äänistä kiinnostuneille ja äänten keskellä eläville sekä erityisesti niille, joilla on halu kuunnella ympäristöään uudella tavalla.

Kirjan ovat toimittaneet Heikki Uimonen, Meri Kytö ja Kaisa Ruohonen. Kirjoittajat edustavat äänimaisematutkimusta ja musiikintutkimusta, ja he ovat toimineet tieteellisinä kirjoittajina ja tutkijoina Suomessa ja ulkomailla. Muuttuvien äänimaisemien tematiikkaa käsittelevät artikkelit nojaavat eri tieteentraditioihin ja menetelmiin: mediatutkimukseen, antropologiseen kenttätallennukseen ja aistinvaraiseen havainnointiin, tekstianalyysiin ja lähilukuun, folkloristiikkaan ja arkeoakustiikkaan.

Kirja on osa Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hanketta ja sen yhteydessä järjestettyä kirjoituskilpailua. Nyt julkaistavat tekstit osoittavat, kuinka ääniä on mahdollista kuunnella analyyttisesti ja esteettisesti sekä asettaa ne osaksi alueellista, paikallista, valtakunnallista tai ylirajaista kulttuurihistoriallista tarkastelua. Kirjoituksista käy ilmi, mitä ääni kuuntelijalleen merkitsee, miten hän äänimaisemaansa vaikuttaa ja millä tavoin kokemastaan kertoo.

Tampere University Pressin kustantama tuore kirja on luettavissa TUP OA Books -kokoelmassa Tampereen yliopiston TamPub-julkaisuarkistossa. Se julkaistaan myös kansainvälisessä OApen library -portaalissa. Kirjan perustana olevaa tutkimustyötä on rahoittanut Suomen Kulttuurirahasto. Hankkeen koordinoi ja toteutti Suomen Akustisen Ekologian Seura. Tutkimus on jatkoa kymmenen vuoden takaiselle Sata suomalaista äänimaisemaa -hankkeelle.

Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0382-2 

Lisätietoja: Heikki Uimonen, p. 050 345 1900, heikki.uimonen_a_uniarts.fi Meri Kytö, meri.kyto_a_uta.fi

Lisätietoja Tampere University Pressin avoimesta julkaisemisesta: Kati Mäki, 040 190 4267, kati.maki_a_uta.fi Tampere University Press

Kolme keskustelutilaisuutta kirjastojen äänimaisemista 22.11.

Saako kirjastossa metelöidä? – Kirjastojen äänimaisemaa tutkitaan

Kirjastojen äänimaisema on noussut yleiseksi puheenaiheeksi. Monet toivoisivat kirjaston tarjoavan rauhallisen tilan työskentelylle ja opiskelulle, mutta yhä useammin sama tila toimii myös kohtaamis- ja tapahtumapaikkana lähialueen asukkaille. Kirjastojen arkipäivään kuuluu se, että asiakkaat valittavat melusta, mutta toivovat kuitenkin yhtä usein kirjastoon enemmän toimintaa ja elämää. 

Yleisten kirjastojen muuttuvaa äänimaisemaa on tutkittu opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa kansallisessa hankkeessa, yhteistyössä Muuttuvat suomalaistet äänimaisemat -hankkeen kanssa. Kevään 2016 aikana Helsingissä, Espoossa, Lappeenrannassa, Seinäjoella ja Vihdissä on haastateltu kirjastojen asiakkaita ja mitattu niiden akustisia ominaisuuksia. Asiakastutkimusten ja akustisten toimenpiteiden tulokset julkistetaan vuoden 2017 alkupuolella, mutta sitä ennen kirjastot nostavat äänimaisemat laajemman keskustelun alaisiksi. Voisiko kirjaston äänimaisema olla miellyttävämpi? Voiko kirjaston äänimaisemasta tehdä taidetta tai sen kanssa leikkiä taiteen keinoin? Osaammeko kuunnella kirjaston ääniä?

Kirjastot kolmessa eri kaupungissa avaavat korvansa äänille ja muuttuville äänimaisemille. Entressen (Espoo), Sampolan (Tampere) ja Vallilan (Helsinki) kirjastoissa julkistetaan akustoivat taideteokset ja keskustellaan äänimaiseman ulottuvuuksista tiistaina 22.11.2016 klo 18. Keskustelussa mukana Suomen Akustisen Ekologian Seurasta tutkijat Heikki Uimonen, Kaarina Kilpiö ja Meri Kytö, kirjaston edustajia ja taiteilijoita.

Tapahtuman aikana voi kuunnella vastamelukuulokkeilla erilaisia kirjastoäänimaisemia Suomesta ja ulkomailta.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

Lisätietoja: Yleisten kirjastojen muuttuvat äänimaisema -tutkimushanke
Koordinaattori: Harri Sahavirta (harri.sahavirta@hel.fi)
Blogi: http://aani.musiikkikirjastot.fi

Äänitystempaus ensi maanantaina 18. heinäkuuta - käytännön ohjeistusta

Maailman kuuntelupäivän äänitystempaus lähestyy!

Viikonlopun jälkeen, maanantaina 18. heinäkuuta latailemme Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hankkeen verkkosivujen kuuntelukarttaan lähettämiänne tallennuksia kadotetuista ja löydetyistä äänistä.

Lisätietoa tempauksesta löydät sekä tältä sivulta että Facebook-tapahtumastamme.

Tallenna siis haluamasi kadotettu, kadonnut, muuttunut tai löytynyt ääni (heinätöistä vaikkapa navigointilaitteen höpötykseen) maanantaina 18. heinäkuuta ja lisää tuon päivän aikana verkkosivujemme kuuntelukarttaan.

Tässä vielä käytännön ohjeistusta tallentamiseen ja kuuntelukartan käyttöön liittyen:

1. Pidä mielessäsi, että kartta ottaa vastaan 8 Mb:n kokoisia ja pienempiä tallenteita, jotka ovat formaatiltaan MP3-tiedostoja. Tallenteen koko riippuu sekä äänityksen pituudesta, laadusta että tiedoston pakkauksesta. Jos olet epävarma tallenteesi koosta tai muodosta, lähetä se meille osoitteeseen aanimaisemat@uta.fi, niin me laitamme tallenteen karttaan puolestasi (liitäthän sähköpostiin siinä tapauksessa sanallisen kuvauksen tallenteesta sekä tiedot tallennuspaikasta, ajasta ja äänittäjästä). Samaten jos tallennuksen lisääminen puhelimella ei onnistu, lisää tallenne tietokoneella tai lähetä se meille karttaan lisättäväksi.

2. Lisää tallenne kuuntelukarttaan valitsemalla ylävalikosta kohta 'Lisää äänitallenne'.

3. Siirrä näkyviin tulevan kartan punainen merkki siihen kohtaan, jossa tallenne on äänitetty.

4. Täytä seuraavan sivun kenttiin tallenteesi tiedot (kuvaus, päivämäärä, kellonaika, äänittäjä jne.). Valitse äänityksen teemaksi 'Kuuntelupäivä 2016'. Rastita sivun alalaidassa näkyvä arkistointisuostumus. Katso tarvittaessa lisätietoa sivuston vasemmassa reunassa olevista ohjeista.

5. Liitä seuraavassa vaiheessa äänitallenteesi ja mahdollinen – ja toivottava! – tallenteeseen liittyvä kuva kohdasta 'valitse tiedosto'.

6. Kun olet valmis, paina 'Lähetä'. Sivusto palaa etusivulle.

Julkaisemme lähettämiänne äänitallenteita koko päivän ajan. Käytännössä tallenteesi tulee siis karttaan näkyville puolesta tunnista tuntiin sen jälkeen, kun olet lähettänyt tallenteesi kuuntelukartan kautta.

Jos et jostain syystä saa karttaa toimimaan tai sinulla on muita ongelmia tallenteesi kanssa, voit lähettää tallenteesi sähköpostiosoitteeseen aanimaisemat@uta.fi. Pyrimme saamaan nämäkin tallenteet karttaan lauantain aikana.

Antoisia äänityshetkiä!

Äänitystempaus: Maailman kuuntelupäivän teemana kadotetut ja löydetyt äänet maanantaina 18. heinäkuuta

Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hanke kutsuu mukaan äänittämään jokaisen, joka on kiinnostunut äänimaisemien havainnoinnista ja tallentamisesta – erityisesti ympäristön äänien muutoksesta, äänien löytämisestä tai äänistä, jotka muistuttavat jostakin jo kadonneesta.

Maanantaina 18.7. äänitetään kadotettuja ja löydettyjä ääniä!

Järjestyksessään kuudennen kansainvälisen Maailman kuuntelupäivän (World Listening Day) ajatuksena on ääniympäristöön liittyvän tiedon lisääminen sekä erilaisten kuuntelun tapojen ja maailman moninaisten ääniympäristöjen juhlistaminen.

Tämän vuoden teemana ovat kadotetut ja löydetyt äänet (sounds lost and found). Teema kutsuu osallistujia muistelemaan, kuuntelemaan ja havainnoimaan äänimaiseman muutoksia. Miten esimerkiksi puhuttu ja kuultu kieli, luonto, teknologia, musiikki tai jopa kokemus hiljaisuudesta on muuttunut viime vuosikymmenten aikana? Kuuntelupäivä kutsuu äänimaiseman kuuntelijoita kaivamaan kaappien perältä vanhat vinyylisoittimet ja kasetit, sukeltamaan nykyajan digitaalisten tietokantojen syövereihin ja antautumaan muistojen arkistoihin tunnistamaan ja löytämään uudelleen jo kadotettuja ääniä. Teeman kautta me ja te muut äänimaisemasta kiinnostuneet voimme kartoittaa, suojella ja juhlistaa sellaisia ääniä, joiden olemassaolo ei enää nykymaailmassa ole itsestäänselvyys – ja toisaalta tuoda esiin niitä äänimaisemia, jotka ovat osa muuttunutta maailmaa, niin hyvässä kuin pahassakin.

Tämän vuoden Kuuntelupäivän kansainvälinen teema sopii kuin nenä päähän hankkeeseemme. Kuten äänitystempauksessakin, Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hankkeessa on vuoden 2014 lopulta kartoitettu suomalaisen ääniympäristön muutoksia: hävinneitä, uusia ja muotoaan muuttaneita ääniä. Muuttuneita äänimaisemia on hankkeessa lähestytty toisaalta keruukirjoitusten, toisaalta tallennusreissujen ja haastatteluiden avulla.

Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hanke osallistuu päivään jälleen äänitystempauksella. Hankkeemme viime vuonna organisoima Kuuntelupäivä oli suuri menestys, ja tempaus sai aikaan sekä innostusta sosiaalisessa mediassa että runsaasti äänityksiä viime vuoden teeman, veden, äänimaisemista ympäri Suomea.

Lähestymme kadotettuja ja löydettyjä ääniä tallentamisen kautta siten, että kaikki maanantaina 18.7. äänitetyt teeman mukaiset äänet ja ääniympäristöt julkaistaan hankkeen verkkosivujen kuuntelukartassa tuon päivän aikana. Toivoisimme siis, että tallennat lähelläsi olevaa kadotetuista, muuttuneista tai löytyneistä äänistä koostuvaa tai muistuttavaa ääniympäristöä – esimerkiksi lakanoiden mankelointia, sadonkorjuun ääniä, jo käytöstä poistuneita laitteita, hiljentynyttä maaseutua, harvinaisten tai toisaalta yleistyneiden luontokappaleiden luomaa äänimaisemaa, lapsuudesta tuttuja ääniä, uutta teknologiaa, espressokoneen suhinaa tai esimerkiksi roller derby -harjoitusten tai sauvakävelylenkin ääniympäristöä – Maailman kuuntelupäivänä.

Voit äänittää vaikka kännykälläsi ja napata äänityskohteesta kuvankin. Tämän jälkeen voit lisätä tallenteesi kuvauksineen kuuntelukarttaan. Valitsemalla kuuntelukartan projektivalikosta ”Kuuntelupäivä2016”-tunnisteen kaikki karttaan päivän aikana jo lisätyt tallenteet ovat selattavissa helposti.

Viime vuoden Kuuntelupäivän – veden ääniä pyykinpesukoneesta huvipuiston vesilaitteisiin ja laiturin laineiden liplatukseen – satoa voi kuunnella kuuntelukartasta, teeman ”Kuuntelupäivä2015” alta.

Hankkeen kuuntelukartalla osoitteessa voit lisätä oman tallenteesi suoraan karttaan välilehdeltä. Huom. kartta hyväksyy alle 8Mb:n mp3-tiedostoja.

Jos et pääse lisäämään tietoja karttaan päivän aikana tai et pääse muuttamaan tiedostomuotoa kännykästäsi mp3:ksi, voit myös lähettää äänitiedoston ja mahdollisen kuvan sähköpostitse osoitteeseen aanimaisemat@uta.fi, jolloin me lisäämme sen karttaan puolestasi.

Muista lisätä sähköpostiin seuraavat tiedot äänityksestäsi:
- Äänityksesi nimi
- Äänityspaikka (esim. katuosoite) ja kellonaika
- Kuvaile äänitystäsi lyhyesti, esimerkiksi mitä äänitit ja missä olosuhteissa, äänitysvälineesi
- Nimesi tai nimimerkkisi, jonka haluat karttaan esille

Ilmoita osallistumisesi Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat hankkeen Facebook -tapahtumassa Äänitystempaus 2016 – Kadotetut ja löydetyt äänet, osoitteessa https://www.facebook.com/events/1185353414832472/

Lisätietoja tempauksesta: Kaisa Ruohonen, aanimaisemat@uta.fi
Lisätietoa kansainvälisestä Maailman kuuntelupäivästä: www.worldlisteningproject.org
Lisätietoa Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hankkeesta: www.aanimaisemat.fi

Tunnelmia Tampere-talon kaupunkikukkaruukuista ja puheenvuoroista

Lauantaina 23. tammikuuta Tampere-talo täyttyi kaikenikäisistä tieteen ystävistä, jotka saapuivat Valoa pimeyteen -tiedetapahtumaan kuuntelemaan luentoja, ihmettelemään installaatioita ja lehteilemään tutkimuskirjallisuutta.

Tiedetapahtumaan saapui tänä vuonna ennätysmäiset 2 000 osallistujaa. Ohjelmaa oli tarjolla Tampereen lasten akatemian lisäksi aikuisille, muun muassa neurologian, kulttuurintutkimuksen ja kriminologian asiantuntijoiden puheenvuorojen muodossa.

Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hankkeen esittelypisteellä kävi koko tiedetapahtuman ajan kova kohina: Kävijät lapsista vanhuksiin pysähtyivät ihmettelemään puhuvia kaupunkikukkaruukkuja, äänimaisematauluja sekä binauraalista äänimaisemaa tarjoavia kuulokkeita. Monet esittelypisteessä vierailleet myös jättivät omia ehdotuksiaan paikoista, joiden äänimaisemaa kannattaisi hankkeen tiimoilta käydä vielä tallentamassa. Esittelypisteen lisäksi äänimaisemat näkyivät ja kuuluivat tiedetapahtumassa tutkijatohtori Meri Kydön lasten akatemian luennolla sekä Kydön ja professori Heikki Uimosen puheenvuorossa äänimuistoista ja muuttuvista äänimaisemista.



                                                                                                                                                                                                                       
Kiitokset kaikille tapahtumassa kävijöille!

P.S. Ensi viikolla urakoimme tähän mennessä äänittämämme äänimaisemat tämän verkkosivun Kuuntelukartalle. Käväise siis keskiviikon jälkeen karttasivulla kuuntelemassa hankkeemme tuoreinta satoa!

Äänimaisemia Tampere-talolla lauantaina 23. tammikuuta

Lauantaina 23. tammikuuta Tampere-talolla järjestetään Valoa pimeyteen -tiedetapahtuma, johon jokainen voi tulla ihmettelemään installaatioita, pelejä, testejä, lyhytelokuvia tai vaikkapa robotteja sekä kuuntelemaan luentoja erilaisista ajankohtaisista aiheita ja tiedekentän uusimmista käänteistä. Ohjelmassa on luentoja kaupunkisuunnittelusta, poliisityön strategiasta, terveysteknologiasta, unitutkimuksesta sekä lukuisista muista aiheista. Tampere-talon ovet ovat lauantaina avoinna kello 10-15. Tapahtuma on kaikille maksuton.

Tämän vuoden tiedetapahtuman teemana on muisti. Mitä me muistamme, ja miksi me muistamme? Mitä unohdamme? Voiko muistikuvansa valita?

Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hanke osallistuu tiedetapahtumaan monipuolisesti äänimaisemien kautta. Tiedetapahtumassa avataan Tampereen lasten akatemia, ja lapset pääsevätkin pikaisesti tutustumaan äänimaisematutkimuksen saloihin. Lasten akatemian ensimmäisen luennon pitää tutkijatohtori Meri Kytö nimikkeellä Korvat hörölle: äänimaisematutkijaksi tunnissa.

Myös vanhemmille äänimaisemasta kiinnostuneille on luvassa Meri Kydön ja professori Heikki Uimosen luento otsikolla Muuttuvat äänimaisemat - äänimuistoja arjesta ja juhlasta. Sekä Uimonen että Kytö ovat kuuluvat hankkeemme ydintekijöihin, ja yllä mainitussa luennossa päästään varmasti käsiksi Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hankkeen lähtökohtiin ja aikaansaannoksiin.

Luentojen lisäksi äänimaisemaa on kuunneltavissa (ja katseltavissa) Tampere-talon Sorsapuistosalin lämpiössä, johon pystytämme Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hankkeen tähänastista satoa esittelevän äänimaisemainstallaation. Installaatio koostuu valokuvien lisäksi "kaupunkikukkaruukuista", binauraalisesta kuuntelupisteestä sekä äänitauluista, jotka soittavat kevään, kesän ja syksyn aikana ympäri Suomea äänittämämiämme äänimaisemia ja haastatteluita.

Tervetuloa siis Tampere-talolle lauantaina 23. tammikuuta klo 10-15! Tänä vuonna tiedetapahtuman järjestäjiä ovat Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere-talo, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunki ja Aamulehti.

Tuuleen kadonneet

Kun isä palasi katsomasta meille myönnettyä rintamamiestonttia Pielisensuun Utrasta, kertoi hän äidille innoissaan, että siellä on kirkko, hautausmaa, koulu ja kauppa noin kilometrin säteellä. Työtäkin saattaisi saada läheiseltä "Kutsetin" sahalta, Uittoyhdistyksen konepajalta taikka Utran kanavalta.

Minä en olisi halunnut muuttaa pois Hämeenlinnasta, olin ehtinyt jo kotiutua sinne raskaiden evakkovuosien jälkeen. Eipä siinä mielipidettäni kyselty, ja niin saavuimme puuskuttavan höyryveturin vetämällä matkustajajunalla Joensuun asemalle syksyllä 1948. Ennen junan saapumista on rautatieasemalla varmaan kaikunut kuulutus "Juna Pieksämäeltä saapuu raiteelle kaksi"

Nytpä tahdon olla ma pienen mökin laittaja

Asemalta otimme vossikan jolla ajoimme torin laitaan, linja-autoasemalle. Vieläkin kuulen korvisssani hevosen kavioiden kopseen Pielisjoen ylittävillä puusilloilla ja torin reunaman mukulakivillä. Ihmetystä herättivät myös siltojen alitse virtaavat kosket, sellaisia en ollut nähnyt aikaisemmin. Torilta oli Utraan seitsemän kilometriä "ylävirtaan".

Kun laskeuduimme laukkuinemme linja-autosta Oma-Avun pysäkillä, suorastaan jähmetyimme hämmästelemään mahtavaa Utran koskea ja sen jylhää pauhinaa. Tosin siihen tottui pian, vaikka vieraat aina ihmettelivät kuinka voimme edes nukkua sellaisessa kohinassa.

Kosken partaalla oli Utran saha joka kävi vielä tuolloin - jos en väärin muista - kahdessa vuorossa. Syksyinen päivä oli pimeä ja niinpä sahan pienistä ikkunoista loisti keltainen valo ja korviin kantautui raamisahan ja lautojen taaplauksesta aiheutuvia työn ääniä. Taisi joku kuorma-autokin jurrata pihamaalla.

Sahaa vastapäätä sijaitsi Utran iäkäs puukoulu. Oli välitunti ja kymmenten lasten riemukkaat äänet kimpoilivat koulun, keittolarakennuksen ja liiterin seinustoilta.

Kaupan narisevia, korkeita puuportaita vaelsi useitakin huolestuneita kotirouvia ostoskassit kourassaan. Elettiin vielä korttiaikaa ja kiihkeä keskustelu sivusi sitä mitä kaupassa olisi tänään tarjolla. Tekivät varmaan kauppaan asiaa juuri linja-auton tuloaikaan. Nytkin siis näkivät kuinka kolmilapsinen perhe lähti kimpsuineen ja kampsuineen vaeltamaan Utran kirkolle päin.

Siinä kirkkoa vastapäätä oli Uittoyhdistyksen konepaja, jossa korjattiin ja kunnostettiin yhtiön proomuja ja hinaajia talvikaudella. Parhaillaankin pajasta kuului pajavasaran kalketta ja pajan takana virtaavasta joesta puulauttoja vetävien hinaajien puksutusta. Myöhemmin tulin huomaamaan, että juuri nämä hinaajien äänet ja niiden pillien äänekkäät töräytykset kanavaa lähestyttäessä häiritsevät yöuntamme kesäisinä aikoina.

Seinät kun saan valmihiksi, toisen pään teen kamariksi

Kirkon kulmalta erkani hiekkatie kohti hautausmaata ja suunnilleen kirkon ja hautausmaan välisen tien puolivälissä oli uusi, vielä hieman keskeneräinen kotimme. Kun lopulta saavuimme omalle pihamaallemme sieltä kuului vasaranpauketta ja käsikäyttöisen puukkosahan sirinää. Isän veli siellä viimeisteli omaa puoliskoaan yhteisestä rintamamiestalon piirustuksilla rakennetusta paritalosta. Eikä tämä meidän rakennustyömaamme ollut seudun ainoa. "Kutsetin" pelloista oli lohkaistu tontteja monelle muullekin siirtolaiselle, ja niinpä rakentamisen ääniä kuului joka puolelta pyhänä ja arkena.

Pyhäaamuna saattoi herätä kirkonkellojen kuminaan, olihan Utran kirkolle vain parisataa metriä ja kirkon torni näkyikin yläkertamme ikkunaan. Mari-mummo, joka asui yläkerrassamme, oli ahkera kirkossakävijä ja minä lähdin usein hänen mukaansa. Mummolla oli kädessään virsikirja ja valkoinen pitsinenäliina taiteltuna hihansuuhun. Matkalla hän neuvoi minua kuinka kirkossa käyttäydytään. Tosin saarnastuolissa messuava, mustakaapuinen pappi peloitti minua hieman, mutta urkujen säestyksellä veisatut virret olivat kauniita. Varsinkin se Suvivirsi.

Hautausmaa ei meitä peloittanut vaan kävimme siellä usein leikkimässäkin. Joskus lähdimme seuraamaan hautausmaalle valetavaa surusaattoa, siunaaminenhan tapahtui tuolloin vielä hautausmaan pienessä paarihuoneessa taikka suoraan haudan äärellä. Suruhuntujen suojasta kuului tukahdettuja nyyhkäyksiä ja väriseväällä äänellä laulettua "minä vaivainen oon mato matkamies maan".

Hyv' on olla myöskin sauna jossa kylven lauantaina

Tulimme siis Hämeestä näin runsaaseen äänimaailmaan, eipä sitä tullut tuolloin ajatelleksi. Vaikka asuimme lähellä kaupunkia, melkein kaikilla ihmisillä oli vielä kotieläimiä. Savikylältä saakka kuului sekarotuisten koiraien rähäkkää, koirathan saivat tuolloin juoksennella irrallaan. Aamuin ja iltapäivisin Utran vaaroille ilman paimenta vaeltavan kylän lehmälauman sorkat rapisivat talomme ohi johtavalla hiekkatiellä. Edellä kulkevan kellokkaan kellon kalkatuksesta äitimme tiesi, milloin narisevan, punaisen portin voi aukaista ja päästää oma, innokkana ammuva Lemmikkimme jonon jatkoksi.

Kerran lehmälauma oli säikähtänyt jotakin ja juoksi vauhkona pitkin Kirkkolinjaksi kutsuttua polkua. Meidän vauvamme nukkui vaunuissaan tuolla polulla kun äitimme oli suon laidassa mustikassa. Säikähdimme lähestyvää lehmälaumaa niin, että ryhdyimme parkumaan kuin Jukolan veljekset Hiidenkivellä. Tähän meteliin heräsi vauvakin ja parahti itkuun. Äiti tietenkin torui meitä ensin, mutta kun palasimme kotipihaan, menimme kaikki istumaan uuden saunamme lauteille vaikka ei ollut edes lauantai. Siellä viritimme laulun: "lauteilla saunan kotoisen taas illalla kylpy maittaa". Äidillä oli kyyneleet silmissä. Olimmehan viimeinkin päässeet kotiutumaan uudelle asuinseudullemme.

Siin on kaikki toivehein, josta laulun tämän tein

Mitä tuosta kaikesta on jäljellä? Pielisensuun kunta liitettiin Joensuun kaupunkiin vuonna 1954. Koski on ruopattu ja saha purettu jo aikapäiviä. Utran saariin pääsee retkeilemään kapeita puusiltoja pitkin. Kanava ei ole enää toiminnassa, sen korvaa ruopattu syväväylä. Entinen konepaja on nyt ravintolana ja sen pihamaalla toimii kesäteatteri. Kauppa paloi jo kuusikymmentäluvun alussa ja koulukin hiljeni kun uusi koulu rakennettiin kylän toiseen reunaan.

Joensuun kaupunki lunasti rintamamiestontit virkistysalueiksi, mutta möi ne myöhemmin yksityisille. Nyt entisillä kahden hehtaarin tonteilla on taloja vieri vieressä. Kirkkolinja on kadonnut, se on muuttunut kaduksi jonka varrella on rivi vaaleaksi maalattuja taloja. Kirkon ympäristö on muodostunut taajamaksi jonka ainoa "luontoääni" päiväsaikaan lienee vilkkaan autoliikenteen aiheuttama.

Utran historiasta muistuttavat kirkkoa vastapäätä seisova Aurinkokello -muistomerkki sekä Pielisjoen partaalla sijaitseva Sahan muistomerkki. Aurinkokello on samalla paikalla jossa kuuluisat Väisälän tiedemiesveljekset ovat asuneet. Historiallinen on myös Utran työväentalo, se on rakennettu 1905. Entisaikaan työväentalon seutua sanottiin Savikyläksi, nyt sekin kaupunginosa tunnetaan paremmin Utrana. Muistan minäkin joskus lapsena rissautuneeni polkupyällä katsomaan työväentalolta lähtenyttä Vappukulkuetta. Marssilaulut raikuivat jäisellä tiellä rahisevien askelten tahdissa.

Utran puukoulu on Pohjois-Karjalan vanhin vielä käytössä oleva julkinen rakennus. Se on Utran asukasyhdistyksen ja muiden järjestöjen käytössä.

Pystyhirsikirkko seisoo paikallaan, se on jopa valaistu ulkopuolelta pimeän aikana. Utran laajennettu hautasmaakin on vielä käytössä. Siellä lepäävät nyt isä ja äiti rinnakkain. Mari-mummon hauta on siinä vieressä. Kulmala nimistä tonttiamme kahdelta puolelta ympäröineet Enso-Gutzeitin salskeat mäntymetsät ovat myös poissa, mutta metsähautausmaan puiden latvoissa humisee vielä Utran menneisyydestä ja kadonneesta lapsuudesta kertova tuuli.

Teksti: Tellervo
Väliotsikot P. J. Hannikaisen lastenlaulusta Mökin laittaja

RP, Joensuu

Äänimaisemaa musiikkikonferenssissa

Hankkeemme Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat osallistui syyskuun lopulla kansainväliseen Minimalism Unbounded -konferenssiin ääni-installaatiolla ja kuuntelukävelyllä.

Minimalism Unbounded järjestettiin 23. - 27. syyskuuta Turun yliopistolla sekä Helsingissä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tiloissa Musiikkitalolla. Konferenssi keskittyi minimalistisen musiikin tutkimukseen: muun muassa tutkimuksen tarkoitukseen ja rajoihin, sen haasteisiin ja kulttuurisiin merkityksiin.

Teimme konferenssin Turussa järjestettävien tapahtumapäivien oheen ääni-installaation tai "ääniposterin", jonka kautta pyrimme sekä elävöittämään konferenssitilaa että tuomaan esiin hankkeemme äänitysreissujen ja keruukilpailun satoa viime kuukausilta. Posterin laativat yhdessä Meri Kytö, Ari Koivumäki, Kaisa Ruohonen, Pyry Survo, Tatu Naukkarinen ja Mikko Kananen.

Helsingin soiva kukkaruukku (sisällä mp3-soitin ja pieni kaiutin).

Ääniposteri koostui käytännöstä kahdesta seinällä roikkuvasta Panphonicsin Sound Shower kaiuttimesta, binauraalista äänimaisemaa tarjoavasta kukkaruukusta kuulokkeineen, äänimaisemahankkeen infolehtisistä ja julisteesta sekä kolmesta äänimaisemakukkaruukusta, joista kantautui Turun, Helsingin ja Lahden äänimaisemaa ympäröivään tilaan. Konferenssin osallistujilla oli mahdollisuus nauttia äänimaisemista sekä kulkiessaan käytävillä että vaihtoehtoisesti laittamalla kuulokkeet päähän tai painamalla korvansa lähemmin kohti äänimaisemaruukkuja ja seinällä roikkuvia kaiutintauluja. Kaiuttimista tulvivat äänimaisemat pitivät sisällään muun muassa peltisten syöksytorvien eli "rännien" rytmistä sointia sateella, skeittilaudalla laskemista katukivetyksellä ja arkista tunnelmaa Prisman pitkillä käytävillä sekä näitä kommentoivia haastattelukatkelmia.

Posteri herätti mukavasti huomiota konferenssivieraiden kesken, ja palaute äänimaisemapisteistämme oli yksinomaan positiivista. Jatkamme hyväksi huomatun posterin käyttöä varmasti myös tulevaisuuden kulttuuritapahtumissa, ja laajennamme sen äänisisältöjä uuden materiaalin syntymisen vanavedessä.

Konferenssin kolmantena päivänä tapahtumaan osallistujien oli mahdollista osallistua ohjatulle kuuntelukävelylle Helsingin keskustassa. Meri Kydön vetämä vajaan tunnin kävely kiersi Mannerheimintieltä baanalle, Narinkkatorin läpi "Hiljaisuuden kappeliin", asematunnelissa mutkitellen Ateneumin kahvilan läpi lopulta päätyen Sanoma-talon kansalaistorille, jossa kaikki yli kaksikymmentä kävelylle osallistunutta keskustelivat kuulemastaan. Keskutelussa huomioitiin kaupunkitilassa kuuluvan musiikin huomiotaherättävyys, kävelytempon vaikutus ohitettuihin äänilähteisiin, ajatuksiin vajoaminen kuutelun syventyessä ja ympäristön äänien esteettiset ominaisuudet.

P.S. Tämän viikon sunnuntaina, 18. lokakuuta on taas aika kuunnella Äänien iltaa Yle Radio Suomessa kello 17.15 alkaen.

Teemana tällä kertaa muuttuva suomalainen äänimaisema. Studiossa professorit Helmi Järviluoma-Mäkelä ja Heikki Uimonen sekä tohtori Meri Kytö. Ohjelman juontaa Jukka Mikkola. Ohjelma on kuunneltavissa myös Yle Areenassa, sunnuntaina klo 20.10 alkaen.

Tunnelmia keruukilpailun palkintotilaisuudesta

Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -keruukilpailun palkintotilaisuus pidettiin Helsingissä, Observatorion Tiedekahvilassa perjantaina 18. syyskuuta. Samalla julkistettiin Tampereen ammattikorkeakoulun kustantama ja Meri Kydön, Heikki Uimosen sekä Olli-Taavetti Kankkusen suomentama ja toimittama teos Kuuntelukasvatus: 100 kuuntelu- ja ääniharjoitusta.

Pienimuotoiseen tilaisuuteen pääsi Helsingin Rautatientorin yleismielenilmauksesta ja julkisen liikenteen työnseisauksesta huolimatta parikymmentä hankkeesta ja äänimaisematutkimuksesta kiinnostunutta kuulijaa.

Tilaisuuden äänimaisemalliseksi elementiksi olimme tuoneet kahvilaan äänimaisemakukkaruukkuja, jotka soittivat kangaskansiensa alta kevään ja kesän aikana tallentamaamme äänimaisemaa Helsingistä, Turusta, Lahdesta ja Kouvolasta. Äänimaisemaruukut toimivat siis koristeina tavallisten kukka-asetelmien tapaan - joskin meidän ruukuissamme visuaalisen ilon korvasi ääniympäristöjen tasainen virta.

Soivat kaupunkikukkaruukut: Turku, Kouvola, Lahti ja Helsinki.

Tilaisuudessa hankkeen johtaja professori Heikki Uimonen ja tutkija Meri Kytö esittelivät äänimaisemakilpailun voittajat sekä kunniamaininnan saaneet tekstit raadin muotoilemien perusteluiden kera. (Palkittujen lista luettavissa tästä.) Keruukilpailun ensimmäiselle sijalle valittu Iiro Liukkonen piti tilaisuudessa puheen. Tämän jälkeen nostimme maljan sekä hänen että muiden voittajien kunniaksi! Ensimmäisen, toisen ja jaetun kolmannen sijan palkintoina oli 250 euroa. Kunniamaininnan saanneita muistettiin kirja- ja äänitepalkinnoin.

Kilpailun voittaja Iiro Liukkonen puhetta pitämässä.

Voittajateksteistä keskusteltaessa esiin nousi juuri yhteiskunnan ääniympäristöjen muutos – mitkä äänet ovat muuttuneet tai peräti kadonneet vuosikymmenten kuluessa ja mitkä äänet puolestaan pysyneet muuttumattomina. Maailman muuttuminen kuuluu ääniympäristöissämme, ja sen vuoksi äänimaisemien ja -muistojen tallentaminen tutkimusta ja tulevia vuosikymmeniä varten on erityisen tärkeää.

Kuuntelukasvatus: 100 kuuntelu- ja ääniharjoitusta teosta ja sen kustannusprosessia esitteli Tamkin Tiina Kenttälä-Koivumäki, jonka jälkeen teoksen suomentamiseen ja toimittamiseen osallistunut Olli-Taavetti Kankkunen veti tilaisuudessa äänileikin, jossa leikkijöiden tuli silmät suljettuna seurata tilassa kulkevan äänen kulkureittiä käsiään liikuttelemalla. Leikkijät onnistuivat tässä tehtävässä kohtalaisen hyvin, joskin kokeneemmille äänileikkijöille tehtävä oli helpompi kuin kuunteluleikkeihin vähemmän tutustuneille.

Teos on kokoelma monipuolisia ja kekseliäitä kuunteluun ja äänentuottamiseen liittyviä harjoituksia. Se on tarkoitettu kaikille äänen parissa työskenteleville pedagogeille ja kaikille äänestä ja kuuntelemisesta kiinnostuneelle. Kirjaa voi käyttää yhtä lailla kuuntelukasvatuksen oppimateriaalina, korvienpuhdistuksen apuvälineenä tai vaikkapa seuraleikkien virikkeenä. Teosta voi ostaa Tampereen ammattikorkeakoulun kautta, hintaan 20,50 euroa.

Palkintotilaisuuden jälkeisinä viikkoina olemme saaneet kunniakirjat ja palkinnot lähetettyä keruukilpailun voittajille ja kunniamaininnan saaneille. Kiitämme vielä kaikkia keruuseen osallistuneita kiinnostuksesta äänimaisemakilpailuumme! Nyt hankkeemme jatkuu uusien haasteiden parissa, niistä kerromme myöhemmin lisää.

Kuvassa vasemmalta oikealle Olli-Taavetti Kankkunen, Meri Kytö, Tiina Kenttälä-Koivumäki ja Heikki Uimonen.