31.10.2014

Kirjallisuudesta: Eeva-Liisa Manner (Sade avaa korvat)


Tie on jäässä, mutta puiden oksilla on valoa,
joka lohkeaa, kilahtaen kuin jää,
pienet peilit taittavat äänen tuhannesti,
ja lintujen sirottamat laulut puhkeavat
paljailla oksilla;
jos nyt on ilta, soisin sen kestävän aina.

Eeva-Liisa Manner, kokoelmasta Tämä matka, Tammi 1956.


Kuvitteellinen kuuntelu on kuuntelua ilman kuunneltavissa olevaa ääniärsykettä. Monesti kirjoissa törmää äänimaisemakuvauksiin, joissa tarinan tapahtumat alkavat soimaan lukijan mielessä kaikkine kerrostumineen.

 Jos silmääsi osuu kirjoitettu äänimaiseman kuvaus, jonka voit ajatuksissasi kuulla, kirjoita siitä toki meille tai lähetä kommentti niin voimme lisätä siitä katkelman tänne sivustolle.

22.10.2014

Kirjallisuudesta: Volter Kilpi (Antinous)

Tässä katkelmassa ollaan poikkeuksellisesti antiikin Roomassa ja kuunnellaan hiljaisuutta:
Yksinäisessä atriumissa istuu Antinous, istuu yksin ja kuuntelee hiljaisuutta. 
Edessänsä suihkuu ilmaan heleä veden säde, joka näkyy monivärisinä pisaroina ylhäällä ja sitte helähdellen putoaa takaisin marmorialtaaseen, joka häilyilee läpinäkyvänä vetenä. Ympärillä ylenevät kahden puolen hoikat valkeat pilarit, jotka keveinä kohoovat kannattamaan aukonaista kattoa. Pilarien takana hiljenee silmä katsomaan seinän heleästi yksivärisiä suunnikkaita, joita keveästi esiinastuvat pilasterit soinnukkaasti reunustavat ja joiden kirkkaalta pohjalta ruusuvyötä kantava Amor tuntuu liitävän katsojaa kohden. On hiljaista. Taampana aukenee uusien hiljaisten huoneiden pilaristoja, keveinä ylenevien pilarien juurilla näkyy siellä täällä joku valkomarmorisen kuvapatsaan solavana ja tyyneenä seisova haamu, taaimpana, jatkuvien pilarien välitse näkee taustassa vehreän puiston lehvikön, jonka keskellä korkea suihkulähde kuuluu solinoivan. 
Hiljaista. Antinous istuu silkillä päällystetyllä pitkällä marmorijakkaralla, jonka neljä jalkaa himmeästi kuvastuvat permannon marmoriin, istuu hiljaa, polvensa nostettuna polvellensa ja kuuntelee hiljaisuutta. Silmänsä häilyvät vedensuihkun kimaltavassa kaaressa, mutta pilarienkin kirkas seisonta on ylenemisen tuntona läsnä hänessä, ja seinien tyyni rytmikäs näky tuntuu sävellyttävänä hänen sielullansa. Heijailevasti on huoneen koko humiseva rauha läsnä hänessä, hän tuntee hyväiltynä valkeitten marmorikuvien solakan tyyneen seisonnan pilarien välillä, tuudittuneena rauhana on sielunsa ja sointuneena mukautuu mielensä tuntemaan koko huoneen keijuilevaa levon humajointia, hiljenneenä kuuntelee hän suihkusäteen loiskuavaa putoamista pisara pisaralta ja mielensä helähtää jokaisen putoavan veden helmen helähtäessä veden hiljaa päilyvään kalvoon.
Volter Kilpi: Antinous (Otava, Helsinki, 1903)


Kuvitteellinen kuuntelu on kuuntelua ilman kuunneltavissa olevaa ääniärsykettä. Monesti kirjoissa törmää äänimaisemakuvauksiin, joissa tarinan tapahtumat alkavat soimaan lukijan mielessä kaikkine kerrostumineen.

Jos silmääsi osuu kirjoitettu äänimaiseman kuvaus, jonka voit ajatuksissasi kuulla, kirjoita siitä toki meille tai lähetä kommentti niin voimme lisätä siitä katkelman tänne sivustolle.

Från Radio Vega: Vilka ljud betyder något för dig?

Lyssna på professor Johannes Brusilas intervjun på Ragio Vegas webb sidor (Arenan).

Redaktören är Peter Kallberg.

Kirjallisuudesta: Juhani Aho (Kievarin pihalla)


Kuvitteellinen kuuntelu on kuuntelua ilman kuunneltavissa olevaa ääniärsykettä. Monesti kirjoissa törmää äänimaisemakuvauksiin, joissa tarinan tapahtumat alkavat soimaan lukijan mielessä kaikkine kerrostumineen.

Mietimme täällä toimistolla, että voisimme kerätä sivustolle muutamia kuvauksia suomalaisen kirjallisuuden historiasta. Ennen äänentallennusteknologiaa äänimaisemaa tallentui kirjojen sivuille kirjoitettuina kuvauksina. Nämä kuvaukset tarjoavat pienen pilkahduksen kuultavaan menneisyyteen.

Ensimmäisenä silmään sattui kohta Juhani Ahon novellista "Kievarin pihalla", jossa ollaan kestikievarin pihalla kuumana kesäpäivänä:

Mutta sill'aikaa, kun hän painuu yhä sikeämpään uneen, kun pää ja kädet yhä rennommiksi heinien päälle vaipuvat ja makea vetonen suusta valuu, silloin tuolla ulkona alkavat Vahdin korvat nousta… Hän on nyt viimeinkin pirtin portaiden kupeella, kaksinkertaisessa varjossa siellä, itselleen mieluisen leposijan löytänyt, painanut päänsä käpäliensä varaan ja silmänsä raukeasti ummistanut… 
Ja silloin tuolta naapurin törmästä alkaa kuulua semmoinen rätinä, että se on liian paljon, jotta sen Vahti saattaisi tyynellä mielellä suvaita tapahtuvaksi… 
Sieltä ajaa kyyti semmoisella huimalla vauhdilla, kuin kyyti tavallisesti alamäessä ajaa ja viimeisellä virstalla. Pyöräin rätinä kiviseen maantiehen, se se aina muulloinkin Vahdin korviin pahasti käypi, mutta jos siihen vielä ruoskan läiskettä kuuluu ja hollimiehen huutoa, niin kauheasti hänen sydämensä siitä julmistuu. Ensin se murahtaa makuullaan, sitten se hyppää ylös—ja ylös hyppää nukkuva hollimieskin, sillä hänen korvansa juuressa rämähtää koira niin rähäjävään haukuntaan, että kuuronkin korvat saattaisivat siitä lumpeuksiin mennä.

Juhani Aho: Ensimmäiset novellit (WSOY, Porvoo, 1915)

Jos silmääsi osuu kirjoitettu äänimaiseman kuvaus, jonka voit ajatuksissasi kuulla, kirjoita siitä toki meille tai lähetä kommentti niin voimme lisätä siitä katkelman tänne sivustolle.

10.10.2014

Lehdistötiedote 10.10.2014

Äänimaisemia kerätään jälleen 10.10.2014–30.4.2015 


Mattolaiturin verkkainen aaltojen loiske ja kankaan hankaus, juhlien puheensorina, sateen ropina pärekatolle, skeittilautojen pauke katukivetyksellä, lumiauran kolahdukset hiljaisessa talviyössä.

Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat on valtakunnallinen, kaikille avoin keruukilpailu. Kilpailussa etsitään kuvauksia ja huomioita ääniympäristöistä Suomen maantieteellisten rajojen sisältä sekä kartoitetaan kilpailuun osallistujille tärkeitä äänimaisemia yhdessä heidän kanssaan. Keruu on jatkoa vuonna 2004 järjestetylle Sata suomalaista äänimaisemaa -keruulle.

Suomalaiset äänimaisemat kaupungeissa ja maaseudulla ovat monivivahteisia. Tiettyyn paikkaan, aikaan, työn tai arjen askareisiin liittyvä äänimaisema vaikuttaa nykyhetkeen, kokemuksiimme ja muistoihimme. Missä on sinulle mieleen jäänyt äänimaisema, miksi se on sinulle tärkeä tai miksi olet kiinnittänyt siihen huomiota. Entä minkälaisia tuntemuksia tuttu äänimaisema sinussa herättää? Onko sinulle tärkeä äänimaisema muuttunut vuosien saatossa? Entä millaisia ovat muistoihisi liittyvät äänimaisemat? Onko mieleesi painunut ääni miellyttävä, kaunis, arkea rytmittävä, häiritsevä tai peräti tylsä – vai kerta kaikkiaan ihan jotakin muuta?

Kaksivuotisen äänimaisemien tallennus- ja tutkimushankkeen avulla kartoitetaan suomalaista äänimaisemaa ja siinä vuosien saatossa tapahtuneita muutoksia. Alkamispäivänä hankkeen yhteistyötahot järjestävät seminaarin Helsingin Musiikkitalon Black Boxissa (klo 10.00-13.00), jonka yhteydessä esitellään keruuhanke ja keskustellaan äänimaisemista tutkimuksessa, radiossa, taiteessa ja opiskelussa. Teemaa jatketaan Yle Radio Suomen Äänien ilta -lähetyksessä, jossa kuunnellaan ja keskustellaan suomalaisista äänimaisemista sunnuntaina 12.10. kello 18.00 alkaen.

Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hankkeen järjestää Suomen Akustisen Ekologian Seura ry yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Yleisradion, Tampereen yliopiston, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian, Tampereen ammattikorkeakoulun, Åbo Akademin, Itä-Suomen yliopiston sekä Hikuma- ja Kuulumia-hankkeiden kanssa.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Professori Heikki Uimonen, heikki.uimonen@uniarts.fi, 050 345 1900.
Projektituottaja Kaisa Ruohonen, aanimaisemat@uta.fi

Hankkeen verkkosivut ja keräyksen edetessä täydentyvä Suomen äänimaisemakartta: www.aanimaisemat.fi

9.10.2014

Aloitusseminaari 10.10.

Tervetuloa hankkeen aloitusseminaariin! 


Helsingin Musiikkitalo
pe 10.10.2014, klo 10.00–13.00



OHJELMA:
10.00–10.30 Kahvi ja avauspuhe, Musiikkitalon kahvila
10.30–13.00 Puheenvuorot, Musiikkitalon Black Box

  • Heikki Uimonen (Sibelius-Akatemia) & Meri Kytö (Tampereen yliopisto): Äänimaisematutkimus – Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hankkeen taustat ja tavoitteet 
  • Jukka Mikkola (Yleisradio): Ukkosmyrskyjä, mölysammakoita ja ajometsästystä – radio & Äänien ilta 
  • Marianne Decoster-Taivalkoski (Sibelius-Akatemia) & Kalev Tiits (Sibelius-Akatemia): "Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat" Taideyliopiston opiskelijoiden näkökulmasta