30.7.2015

Maailman kuuntelupäivän äänitystempauksen satoa



Järjestimme Maailman kuuntelupäivänä, lauantaina 18. heinäkuuta äänitystempauksen, jonka aiheena oli kuuntelupäivän vuoden 2015 teeman mukaisesti vesi. Maailman kuuntelupäivän tarkoituksena oli tuoda esiin veden ääniympäristöjä ja samalla huomioida niiden moninaisuus – me puolestamme halusimme kuulla, miten vesi elementtinä tulee esiin kesäisissä suomalaisissa äänimaisemissa. Keräsimme siis kiinnostuneilta osallistujilta tuon lauantain veden äänimaisemia ja julkaisimme nämä äänimaisemat kuuntelukartassamme, joka kattaa koko Suomen.
 
Julkaisimme Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hankkeemme Facebook-sivujen kautta tapahtuman Äänitystempaus: Maailman kuuntelupäivän teemana vesi. Tapahtuma sai suuren suosion: 370 ihmistä osoitti kiinnostustaan tempausta kohtaan, ja tapahtumaa myös jaettiin Facebookissa hyvin aktiivisesti. 

Tempauksemme käynnistyi lauantain aamupäivällä verkkaisesti, ja karttaan tulleiden äänitysten tulva kiihtyi iltaa kohden. Tempauksen äänitteitä voi kuunnella kuuntelukartalla valitsemalla teeman ”Kuuntelupäivä2015”, jonka alle lajittelimme päivän aikana lähetetyt veden äänien tallenteet. Teeman alla on tällä hetkellä yhteensä 43 tallennetta, joista suureen osaan on liitetty myös kuva äänitystilanteesta tai äänitteen kohteesta. Äänitteet ulottuvat mukavan laajalle ainakin Etelä- ja Keski-Suomen alueella: suurin osa äänistä on tallennettu Kokkolan ja Raaseporin välisellä alueella. 

Kuuntelupäivän äänitteet ovat monipuolisia myös aiheiltaan: vettä on äänitetty sekä urbaaneissa arkisissa oloissa että luonnon rauhassa; samoin sekä itsenäisenä elementtinä että osana toimintaa. Urbaaneista äänityksistä esimerkkeinä voisivat toimia esimerkiksi Helsingissä tallennettu uima-altaassa polskinta, jossa uimisen aiheuttama aaltojen loiske kaikuu 1970-luvulla rakennetun talon kellarin pienessä allastilassa. Vieläkin arkisempi veden ääniympäristö on ehkäpä niin ikään Helsingissä tallennettu suihkun hanan ääni taikka Tampereella äänitetty tiskikoneen ”molskuaminen”. 

Vuodenaika näkyy ja kuuluu tallenteissa: suuri osa äänistä kuuluu nimenomaan kesän äänimaisemiin ja kesään liittyviin aktiviteetteihin. Monet arkisetkin toimenpiteet – kuten vaikkapa käsienpesu – saa uusia merkityksiä kun se tehdään mökin tuvassa. Mökkeilyyn liittyviä tallenteita oli lähetetty runsaasti, ja niiden vetinen ääniympäristö vaihteli käsienpesusta saunanpadan pesuveteen ja saunan sinkkisangon ääniin. Muita kesäisiä tapahtumia ja aktiviteetteja kuuntelukartassa ovat muun muassa keskimoottoriveneen aiheuttamat aallot Merikarvialla, kalanperkuu länsirannikolla sekä laiturihypyt, Pyhäjärven veneily sekä Särkänniemen huvipuiston Tukkijoen loiske Tampereella. Eläimet pääsivät mukaan äänityksiin koiran juomisäänien kautta, joita oli tallennettu sekä Savitaipaleella että Alhaisissa.

Näiden teemojen lisäksi yksi silmiinpistävä äänimaisema-aihe oli – Suomen kesälle tyypillisesti – sade. Lauantai oli paikoin sateinen, joten sateen ääniä tallennettiin etenkin Helsingissä. Sadetta oli nauhoitettu muun muassa hiljaisena tihkuna ikkunalaudalle, lotinana sadevesikaivoon sekä tiputteluna raitiovaunupysäkin räystäältä.

Kuuntelukartta on siis pullollaan heinäkuisen lauantaipäivän äänimaisemia ympäri Suomea, ja kaikki tallenteet ovat kuunneltavissa teeman ”Kuuntelupäivä32015” alla.

Kansainvälisesti World Listening Day on projektin verkkosivujen mukaan kasvanut vuosi vuodelta. Projektissa on tänä vuonna pohdittu vettä hupenevana luonnonvarana ja elintärkeänä osana ihmisten ja yhteisöjen olemassaoloa, ja kuuntelupäivään on osallistuttu kansainvälisesti muun muassa erilaisten symposiumien ja kuuntelukävelyiden kautta. Voit lukea lisää kansainvälisistä tempauksista projektin omilta verkkosivuilta.

Haluamme Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hankkeen puolesta kiittää kaikkia äänittäjiä ja muita tempausta kohtaan mielenkiintoa osoittaneita äänimaisemaintoilijoita! Olimme positiivisesti yllättyneitä tempauksen saamasta huomion ja kiinnostuksen määrästä. 

Muistathan, että kuuntelukarttaan saa milloin tahansa lähettää tallenteita ääniympäristöistä, missäpäin Suomea sitten oleiletkin! Jos siis kuulet mielestäsi kiinnostavia ääniä ja tallennat ne äänityslaitteella tai puhelimellasi, lisää äänitteesi ihmeessä karttaan.

Palataan Maailman kuuntelupäivän uusiin teemoihin ja ideoihin taas vuoden kuluttua!
 

17.7.2015

Äänitystempaus lauantaina 18. heinäkuuta - käytännön ohjeistusta

Maailman kuuntelupäivän äänitystempaus lähestyy!

Lauantaina 18. heinäkuuta Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hankkeen verkkosivujen kuuntelukarttaan lataillaan lähettämiänne tallennuksia veden äänistä.

Lisätietoa tempauksesta löydät sekä tältä sivulta että Facebook-tapahtumastamme Äänitystempaus: Maailman kuuntelupäivän teemana vesi.

Tapahtumaan on liittynyt jo yli 350 innokasta äänittäjää! Tiedossa on siis loistava äänityspäivä ja veden ääniä pullollaan oleva kuuntelukartta.

Tallenna siis haluamasi veden ääni (meren aalloista vaikkapa uusien perunoiden pesuun) lauantaina 18. heinäkuuta ja lisää tuon päivän aikana verkkosivujemme kuuntelukarttaan.

Tässä vielä käytännön ohjeistusta tallentamiseen ja kuuntelukartan käyttöön liittyen:

1. Pidä mielessäsi, että kartta ottaa vastaan 8 Mb:n kokoisia ja pienempiä tallenteita, jotka ovat formaatiltaan MP3-tiedostoja. Tallenteen koko riippuu sekä äänityksen pituudesta, laadusta että tiedoston pakkauksesta. Jos olet epävarma tallenteesi koosta tai muodosta, lähetä se meille osoitteeseen aanimaisemat@uta.fi, niin me laitamme talenteen karttaan puolestasi (liitäthän sähköpostiin siinä tapauksessa sanallisen kuvauksen tallenteesta seä tiedot tallennuspaikasta, ajasta ja äänittäjästä). Samaten jos tallennuksen lisääminen puhelimella ei onnistu, lisää tallenne tietokoneella tai lähetä se meille karttaan lisättäväksi.

2. Lisää tallenne kuuntelukarttaan valitsemalla ylävalikosta kohta 'Lisää äänitallenne'.

3. Siirrä näkyviin tulevan kartan punainen merkki siihen kohtaan, jossa tallenne on äänitetty.

4. Täytä seuraavan sivun kenttiin tallenteesi tiedot (kuvaus, päivämäärä, kellonaika, äänittäjä jne.). Valitse äänityksen teemaksi 'Kuuntelupäivä 2015'. Rastita sivun alalaidassa näkyvä arkistointisuostumus. Katso tarvittaessa lisätietoa sivuston vasemmassa reunassa olevista ohjeista.

5. Liitä seuraavassa vaiheessa äänitallenteesi ja mahdollinen tallenteeseen liittyvä kuva kohdasta 'valitse tiedosto'.

6. Kun olet valmis, paina 'Lähetä'. Sivusto palaa etusivulle.

Julkaisemme lauantaina lähettämiänne äänitallenteita koko päivän ajan. Käytännössä tallenteesi tulee siis karttaan näkyville puolesta tunnista tuntiin sen jälkeen, kun olet lähettänyt tallenteesi kuuntelukartan kautta.

Jos et jostain syystä saa karttaa toimimaan tai sinulla on muita ongelmia tallenteesi kanssa, voit lähettää tallenteesi sähköpostiosoitteeseen aanimaisemat@uta.fi. Pyrimme saamaan nämäkin tallenteet karttaan lauantain aikana.

Antoisia äänityshetkiä!

7.7.2015

Kesän väliaikatietoja keruukilpailusta

Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hankkeen äänimaisemien keruukilpailu päättyi huhtikuun lopussa 2015.

Äänimaisemakertomuksia tuli kilpailuun runsain määrin ja ne käsittelivät monipuolisia äänimaisemia. Keruukirjoituksissa muisteltiin menneiden vuosikymmenien luonnon rauhaa ja kaupunkien rauhallista äänimaisemaa sekä toisaalta noiden aikojen sodan uhkaa ja siihen liittyviä levottomuutta ja pelkoa herättäviä ääniä. Toisaalta äänimaisemakirjoituksissa kerrottiin äänimaiseman muutoksesta vuosikymmenten takaa nykypäivään, ja kuvailtiin tämän hetken suomalaisen arjen äänimaisemia – urbaaneista ympäristöistä luonnon rauhaan ja hiljaisuuteen.

Äänimaisemaehdotuksia tuli kilpailuun yhteensä noin 1200 kappaletta, yhteensä 188 eri vastaajalta.

Tällä hetkellä äänimaisemakertomukset ovat raadin arvioitavina, ja kilpailun tulokset julkaistaan viimeistään 15. syyskuuta 2015. Kilpailuraatiin kuuluu asiantuntijaedustajia Taideyliopistosta, Tampereen yliopistosta, Åbo Akademista, Itä-Suomen yliopistosta, Yleisradiosta sekä Suomalaisen kirjallisuuden seurasta. Lisäksi raatiin kuuluu kaksi kansalaisedustajaa. Kilpailun sihteerinä toimii hankkeen projektituottaja Kaisa Ruohonen.

Palkintosumma on 1000 euroa, joka jaetaan kolmen vastauksen kesken. Kaikkien vastaajien kesken arvotaan myös kirja- ja äänitepalkintoja.

Palaamme kilpailuraadin pohdintoihin ja päätöksiin siis syksyllä. Suuret kiitokset jo nyt kaikille kilpailuun osallistuneille!

6.7.2015

Äänimaisemaa Toivakan takamailta

Yli kolmekymmentä vuotta olen viettänyt kauniita kesäpäiviä Toivakan takamailla. Meillä on puoli hehtaaria maata, jossa saan peuhata mieleni mukaan. Maapalalla kasvaa lukematon määrä ruohovartisia kasveja ja yli kahdeksankymmentä erilaista puuta tai pensasta. Tällainen kasvien sekameteli houkuttelee myös eläinmaailmaa paikalle. Toivottuina linnut ja ilman tervetulotoivotuksia tulleet jänikset ja myyrät. Kettu ja supikoira jättävät vain käyntikortteja ja kärppä esittäytyy muutaman sekunnin kerrallaan.

Päivällä ympärillämme on maalaiskylän äänet. Useimmat niistä äänistä suodattuvat harmittomaksi taustaääneksi, mutta silti ne kuuluvat kaiken aikaa. Naapurin maanviljelijän traktori jyrisee jonain päivänä kellon ympäri, toisena päivänä hän ajaa muutaman kerran ohi. Traktori jyrisee täysillä kierroksilla ja perässä oleva kone rämähtelee kuopissa metallisen julmasti.

Oma ääni tulee toisen naapurin aikuisten poikien käynnistä lapsuuden kodissa. Mökkimme ohitse menee suora soratie ja nuoren miehen on välttämättä kiihdytettävä siinä. Ensin koneen murahtelu, kaasun vaihtelu vaihtamisen tahtiin, nopeus sataan ja äkkinäinen lentävän soran ropina ja rahina voimallisessa jarrutuksessa.

Kauempaa pihan ohittaa ikämies, jonka harrastus on mönkijä. Ilmeisesti mönkijää pitää ulkoiluttaa kuin koiraa ja siksi hän kruisailee kerran pari päivässä kilometrin päähän maantien varteen ja takaisin. Sekin on ääni, jota ei huomaa, jos ei pysähdy sitä kuuntelemaan.

Maalaiskylän arkisiin kotieläinääniin kuuluu enää vain kylän koirat. Viime vuosituhannella lehmien äänet olivat erottamaton osa kesää. Kuului myös kanan kotkotus ja kukon kiekaisu. Tilalle on tullut eksotiikkaa, naapurin kesäaasi kiljahtaa varoittamatta, kun sitä huvittaa. Toinen kummajainen on fasaanikukko, joka hiipii pusikossa ja herättää yhä uudelleen ajatuksiin vaipuneen ihmisen järkyttävällä rääkäisyllä. Naapurin ajokoirien haukunnalla ei liene mitään logiikkaa, kai ne kertovat toisilleen tarhaelämän tylsyydestä tai liekakettingin lyhyydestä. Ainoa poikkeus arkisesta louskuttelusta on isännän saapuminen kotiin päivän töistä. Silloin koirien haukunta yltyy petoeläinlauman mylvinnäksi. Voin kuvitella isännän askeleet koiratarhan viereen ja muutama sana rauhoittaa kiljuvan lauman.

Illan tullen kylän äänet vaimenevat ja luonto saa siitä yliotteen. Kevätkesä on täynnä lintujen laulua. Tai eihän kauneinkaan linnun ääni ole laulua vaan puhetta, jolla kutsutaan puoliso tai vallataan reviiri. Joskus mietin, onko lintujen laulua koko päivän. Päivällä kesän linnuista pääsee parhaiten esiin voimakasääninen kuovi ja hyvänä kakkosena yhä uudelleen yllättävä korpin kajautus. Hukkuuko muu päivän ääntely kylän elämään vai säästävätkö linnut energiaa illan konserttiin, jota jatkavat kevätkesällä aamuun asti.

Kiurun laulu loppuu samoilla hetkillä, kun olemme toukokuussa ensimmäisiä kertoja paikalla. Samaan aikaan kuuluu taivaanvuohen mäkätys. Itse syöksyjää näkee harvoin. Joutsenet ovat veikeää kansaa. Usein ne aloittavat metelöinnin jo lähtökiidossa Lapinjärveltä ja juttelu jatkuu kiivaana Kankaisten aukealle asti. Sinne ne laskeutuvat räpylät levällään. Hiljenevät tunneiksi. Sitten joku huudahtaa, kaveri vastaa ja lauma on ilmassa. Taas juttelu kiihtyy toraiseksi kakofoniaksi.

Istumme usein iltahetken nuotiolla. Kyllästymisen estämiseksi tontillamme on neljä erilaista nuotiopaikkaa. Alkukesän iltaan on kaikki vuodet kuulunut lehtokurpan ränkätys. Mietin, periytyykö soidinlentoreitti, koska se toistuu täsmälleen samaa rataa vuosikymmenestä toiseen. Hiljenee, kuulen tulen äänet. Räiskähdys, kohaus, suhinaa. Ja paistuvan makkaran vihellys. Jossain herää tuulenhenki ja ohittaa haavan. Kahina jatkuu tuulen hälvettyä.

Kesän edetessä ja myöhäisillan tummuessa tulee uusia ääniä. Ensin kehrääjän hurina ja muutama viikko myöhemmin ruisrääkän narina.

Syksymmällä linnut vaikenevat. Sattumakurjet toitottelevat pellolla tai lentokoulussa olevat joutsenet saavat monisanaista opetusta. Vastapainona linnuille on syksyn tuulien loputon kirjo sateen suhjusta myrskyn meteliin. Lähestyvän tuulen kohina on kiehtovin. Puut ovat hiljaa, mutta kohina kuuluu. Sitten äkkiä kohina muuttuu ja tuuli on paikalla.

Ilta päättyy aikanaan. Viimeiset äänet aiheutamme itse: portaan narahdus ja oven kolahdus. Mökkiyön mahtavin ääni on ukkonen. Kaiken hallitsevana äänenä se tunkeutuu ihmisen luihin ja ytimiin asti. Yön hiljaisin ääni on seinän sisällä touhuava myyrä. Hiljaisuudestaan huolimatta se on valvottavin ääni.

JA, Jyväskyä