2.2.2021

Helinänpäivän jäsentapaaminen 2021

Variksia puhelinlangalla. Kuva: Meri Kytö

Vuotuinen Helinänpäivä lähestyy. Tänä vuonna tapahtumana järjestetään jäsenistön zoom-tapaaminen, lauantaina 20.2. klo 17-18. Zoom-linkki on lähetetty jäsenten sähköpostilistalle.

Ohjelmassa on kuulumisia viime vuoden äänimaisemaetäkonferensseista ja jäsenistön omista projekteista. 

Samalla päivitetään verkkosivujen lähdelistaa. Uusien julkaisujen bibliografiset tiedot voi välittää osoitteeseen aanimaisemat (a) gmail.com listaan lisättäväksi. Tämä listan fokus on siis Suomessa tehdyissä äänimaisema-aiheisissa julkaisuissa, äänimaisema tässä laajasti ajateltuna. 

Tervetuloa Helinänpäivänä vaihtamaan kuulumisia!

3.11.2020

Vuosikokouskutsu 2020




Tervetuloa Suomen Akustisen Ekologian Seura r.y.:n sääntömääräiseen vuosikokoukseen 


To 19.11.2020 klo 16:00
Osoite: Zoom-etäkokous (linkki on lähetetty jäsenten sähköpostilistalle)
Vuosikokouksen asialista:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

ystävällisin terveisin hallituksen 2019 puolesta,
Meri Kytö puheenjohtaja

18.2.2020

Helinänpäivän seminaari Joensuussa to 20.2.2020



Suomen Akustisen Ekologian Seura järjestää jokavuotisen Helinänpäivän seminaarin Joensuussa to 20.2.2020 (AG 203, klo 14-18)

Kokoontumisen aiheena on suunnitella uusi vertaisarvioitu äänellinen julkaisusarja.

Sarjan on suunniteltu julkaisevan kuunneltavia artikkeleita, joiden tarkoitus on hyödyntää äänen epistemologisia puolia ja yhdistää niitä tieteellisen vertaisarvioidun artikkelin perinteeseen. 

Tapaamisen aluksi seuran puheenjohtaja Meri Kytö esittelee seuran toimintaa julkaisusarjan taustoitukseksi. Tämän jälkeen esitellään kuunneltavien artikkeleiden mahdollisuuksia ja luonnetta, sekä esittelemällä ajatuksia siitä, minkälaiseen tarpeeseen se julkaisumuotona vastaisi tämänhetkisellä kotimaisella tutkimuksen ja taiteen kentällä. Lisäksi käydään keskustelua siitä, miten julkaisua voisi toimittaa ja miten arviointimenettely suunniteltaisiin. Tämän jälkeen kokous laatii suunnitelman seuraavista askelista.

Tervetuloa tutustumaan seuran toimintaan ja ideoimaan uutta tieteellistä julkaisumuotoa!

20. toimintavuottaan juhlistava SAES on äänimaisemasta kiinnostuneiden tutkijoiden, taiteilijoiden, suunnittelijoiden ja opettajien yhdistys. Toiminta-ajatuksena on herättää kansalaisten kiinnostusta yhteisen ympäristön kaikkia äänellisiä ilmiöitä kohtaan ja tehdä tunnetuksi ääniympäristön kulttuurisia merkityksiä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää koulutusta ja opastusta kaikenikäisille, edistää ääniympäristöjen kulttuurista ja osallistavaa tutkimusta, kotimaista ja kansainvälistä tieteidenvälisyyttä sekä tiedottaa alan keskeisimmistä tapahtumista ja tieteellisestä tutkimuksesta, suunnittelee ja toteuttaa ääniympäristökeräyksiä ja äänimaiseman tallennuksia, edistää ääniympäristöön liittyvää taidetta sekä toimii asiantuntijapankkina. Yhdistys ylläpitää mm. Äänimaisema-arkistoa (soundcloud.com/akueko) sekä Kuuntelukarttaa (kartta.aanimaisemat.fi).

7.11.2019

Kuvia "Kuule kaupunki – äänimaisemia Helsingistä" -tapahtumasta

Helsingin kaupunkiympäristön osallisuustila Brygga sijaitsee keskustakirjasto Oodissa. 6.-8.11.2019 siellä järjestettiin Kuule kaupunki -tapahtuma erilaisine esityksineen, installaatioineen, työpajoineen ja kuuntelukävelyineen. Seura osallistui tapahtumaan vetämällä kuuntelukävelyjä Oodin lähistöllä.

Muuttuvien suomalaisten äänimaisemien "kaupunkikukkaruukut" (Helsinki, Joensuu, Turku, Tampere ja binauraalisten äänitysten sarja) olivat myös tilassa soimassa valokuvien ja kirjallisuuden kera.



24.4.2019

Vuosikokouskutsu 2019

Tervetuloa Suomen Akustisen Ekologian Seura r.y.:n sääntömääräiseen vuosikokoukseen

To 23.5.2019 klo 16:00
Osoite: Ravintola Tuhto, Tampere-talo, Yliopistonkatu 55, Tampere (http://www.ravintolatuhto.fi/fi/yhteystiedot/)

Vuosikokouksen asialista:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

ystävällisin terveisin hallituksen 2018 puolesta,
Meri Kytö puheenjohtaja

14.2.2019

Miltä hyvinvointi kuulostaa? Äänitystempaus 20.2.



Miltä hyvinvointi kuulostaa? 

Äänitystempaus keskiviikkona 20. helmikuuta 


Suomen akustisen ekologian seura kutsuu mukaan äänittämään jokaisen, joka on kiinnostunut äänimaisemien havainnoinnista ja tallentamisesta – ympäristön äänistä ja niiden muutoksista.

Keskiviikkona 20.2. selvitetään, miltä hyvinvointi kuulostaa Suomessa vuonna 2019.

Hyvinvoinnin teema ymmärretään tempauksessa laveasti: henkilökohtaisena, yhteisenä tai vaikkapa terveyteen liittyvänä asiana. Miten huolehdit äänellisen ympäristön hyvinvoinnista? Kuinka otat huomioon ääniä tuottaessasi muiden hyvinvoinnin? Onko hyvinvointiasi vähistä äänistä koostuva rauhallinen ympäristö vai viihdytkö moniäänisessä maisemassa? Kertooko hyvinvoinnista hälytysajoneuvon sireeni? Entä verotuloja kasvattava liikekeskuksen äänimaisema?

Kaikki 20.2. mennessä äänitetyt ehdotukset julkaistaan hankkeen Kuuntelukartassa (http://kartta.aanimaisemat.fi) päivän aikana.

Ohjeita osallistumiseen:
 1) Äänitä itsellesi merkittävä hyvinvoinnin äänimaisema parhaaksi katsomallasi laitteella, kuten kovalevytallentimella tai vaikkapa älypuhelimellasi.
 2) Lisää tallenteesi, mahdollinen kuva äänitystilanteesta ja oma kuvauksesi äänimaisemasta Kuuntelukarttaan
http://kartta.aanimaisemat.fi/submit/new
- Huom: kartta hyväksyy alle 15Mb:n mp3-tiedostoja
- Muista heti lomakkeen ensimmäisellä sivulla siirtää punainen karttanuppineula oikealle paikalleen (voit lähentää ja loitontaa karttanäkymää)

Aikaisemmat äänitystempaukset käsittelivät teemoiltaan Vettä (2015), Kadonneita ja löydettyjä ääniä (2016), ja Maankamaraa (2017). Edellisten tempausten satoa voit kuunnella Kuuntelukartasta klikkaamalla välilehden "teemoja".

Lisätietoja tempauksesta: Seuran puheenjohtaja Meri Kytö, aanimaisemat [a] gmail.com
Lisätietoa Suomen akustisen ekologian seurasta, www.aanimaisemat.fi

9.1.2019

Helinänpäivän seminaari 20.2.2019





Tervetuloa kulttuurisen äänentutkimuksen ja äänimaisematutkimuksen seminaariin. Tapahtuma on samalla Suomen Akustisen Ekologian Seuran 20-vuotisjuhla.

12:15 Alkusanat, Meri Kytö
12:30 Taina Riikonen: Muuttuvat hiljaisuudet -hanke 
13:00 Anne Tarvainen: Kulttuuris-kokemuksellinen lähestymistapa laulamisen esteettisiin ihanteisiin (Laulamisen tuntu -tutkimusprojektin esittely) 
13:30 Heikki Uimonen: ACMESOCS: Auditory Cultures, Mediated Sounds and Constructed Spaces (tutkimusprojektin esittely)
14:00 Kahvitauko ja Tupla-suklaatarjoilu
14:15 Tarja Rautiainen-Keskustalo: Kuuluva ääni: Parkinson-potilaiden äänen ja kommunikointikyvyn soveltava kuntoutustutkimus
14:45 Jari Eerola: Tietokoneavusteinen itkuvirren retusointi ja analyysi 
15:15 Keskustelu: Pirkanmaan äänimaisemat 10v., alustajana Ari Koivumäki: Jälkiarviointia tekijöiden näkökulmasta 
(n. 16 tapahtuma päättyy)

Tapahtuma FBssä: https://www.facebook.com/events/296811221025670/


31.12.2018

Kuuntelukartan äänitykset listattuna

Kuuntelukartasta tehty listaus 31.12.2018

Nimike ja äänityspäivämäärä:

2-luokkalaisten jouluiltamista2011 12 01
Aamuinen lehtipuhallin2014 10 10
Aamuvarhain Oulun rautatieasemalla2016 02 24
Agilitykisat Tampereella2009 07 11
Ajometsästyksen säveliä2006 10 06
Ala-Myllymäki/ Sippus2015 05 26
Alikulkutunnelin sirittävät valot2011 11 30
Allegro-junan matkustajien vetolaukkuja Helsingin päärautatieasemalla2015 04 22
Alte Kameraden/Vanhat Toverit @ Jaro - RoPS 29.6.20142014 06 29
Arken Café och Matsal2016 11 30
Asemalaiturilla2015 04 22
Asemalaiturilta metroon2015 04 22
Asemanseutua2018 05 19
Astangajooga2015 08 07

26.10.2018

"Musiikin suunnan" äänimaisematutkimuksen erikoisnumero on julkaistu

Seuran ponnistus vuodelle 2018 on Musiikin suunta -verkkolehden äänimaisematutkimuksen erikoisnumero, joka julkaistiin lokakuussa.

Lehden vierailevina toimittajina ovat Meri Kytö ja Heikki Uimonen. Sisältönä jalkapalloa, kauppakeskuksia, puhelinvainoamista, turismia, jokamiehenoikeuksia, äänisuunnittelua, kuuntelukasvatusta, hiljaisuuksia, kannettavia museoita, kirja-arvio, konferenssiraportti, tieteenalan muistelua sekä Varkaus. Hyviä lukuhetkiä ja siitä kirpoavaa keskustelua!

http://musiikinsuunta.fi/2018/03/aanimaisematutkimus



Intro 
Meri Kytö & Heikki Uimonen, teemanumeron vierailevat toimittajat: Tiede, taide ja politiikka

Artikkelit
Kaj Ahlsved: Idrottsevenemangens ljudlandskap och den ideale ljudskaparen
Helmi Järviluoma: Äänimaisematutkimuksen alkuvaiheet Suomessa 1989–1999: korvintodistajan kertomus
Heikki Uimonen: Tamperelaisten taustamusiikki: dokumentoinnista ja tulevaisuuden haasteista
Sini Mononen: Auditiivista seuraamista, vallankäyttöä ja tirkistelyä: puhelinvainoamisen esitykset elokuvissa
Ari Koivumäki: Lectio praecursoria: Maiseman äänittäminen – äänimaisematutkimus äänisuunnittelun tukena
Olli-Taavetti Kankkunen: Lectio praecursoria: Kuuntelukasvatus suomalaisessa perusopetuksessa – kohti yhteisöllistä äänellistä toimijuutta
Noora Hirvelä: Puhetta hiljaisuudesta: metaforat ja mielikuvat äänimaisemakuvauksissa
Meri Kytö: Walking sonic commons in Venice: an essay on auditory access

Outro
Yang Yeung: Trying for an understanding of frugality sonically – a personal essay
Simo Alitalo ja Tuike Alitalo: Mitä kuulemalla tietää? Kuuntelu ja käveleminen taiteellisina työtapoina
Anne Puurunen: Alstin aikaan: Varkauden tehtaiden höyrypilli
Outi Penninkangas & Lila Heinola: Äänimuseot tuovat muistoja mieleen
Josephine Hoegaerts: Conference Report: Writing Voice and Speaking Text: an Interdisciplinary Enquiry into Diachronic and Synchronic Aspects of Speech 
Noora Vikman: Hiljaa! Hyvinvointi tulee
Taina Riikonen: Kirja-arvio: Matkasanakirja hiljaisuuteen (2018)

2.5.2018

Artikkelikutsu CFP: Musiikin suunta 3/2018


Vuoden 1991 teemanumeron kansi
(In English see below)

Äänimaisematutkimuksen teemanumero

Musiikin suunnan numero 3/2018 pohtii äänimaisemaa, sen tutkimusta sekä tutkimuksessa tapahtuneita muutoksia.

Ensimmäinen äänimaiseman tutkimuksen teemanumero Musiikin suunnassa ilmestyi vuonna 1991 Helmi Järviluoman ja Vesa Kurkelan toimittamana. Lehdessä käsiteltiin Tampereen kaupungin äänimaisemaa laajasti ravintoloista kauppakeskuksiin, pohtien aina ajankohtaisia vallan ja välinpitämättömyyden teemoja. Moni teksteistä perustui Tampereen yliopistossa etnomusikologiaa opiskelevan äänimaisemakenttäkurssin raportteihin.

Vajaassa kolmessakymmenessä vuodessa äänimaisemaa on tarkasteltu suomalaisella tiedekentällä hyvin monialaisesti. (Tästä kertoo vastikään koottu kirjallisuuslista.) Kuulokulmat ovat laajentuneet paitsi kohteiltaan myös käsitteistöltään. Toisaalta tutkimuksessa on tapahtunut divergenssiä eli moninaisuuden lisääntymistä ja haarautumista, ja toisaalta konvergenssia eli eri näkemysten yhdistämistä. Äänimaisemaa tutkivia väitöskirjoja on valmistunut useita, usealta eri tieteenalalta. Äänimaisemasta kiinnostuneiden tutkijoiden ja taiteilijoiden perustama Suomen Akustisen Ekologian Seura (SAES) on vuodesta 1999 lähtien edistänyt äänimaisemaa pohtivaa tiedettä ja taidetta sekä kulttuuriseksi äänentutkimukseksi muotoutunutta tutkimusalaa.

Tämä SAESin kanssa yhteistyössä toimitettava Musiikin suunnan erikoisnumero kannustaa kirjoittajia monitahoiseen keskusteluun äänimaisematutkimuksen nykyisyydestä ja huomisesta. Miten tähän päivään ollaan tultu? Mitä on tärkeää tutkia juuri nyt? Missä on tutkimuksen ja taiteen huomen? Numeroon toivotaan mahdollisimman monen alalla toimivan ääni kuuluville. Lehteen voi myös tarjota lyhyempiä ja vapaamuotoisempia tekstejä – kolumneja, ajankohtaisia kirja-, levy-, näyttely-, esitysarvosteluja, konferenssimatkakertomuksia, lektioita, tutkimusmenetelmien esittelyjä, käsitepohdintoja ja niin edelleen.

Verkkojulkaisu on hypertekstimuotoinen, joten tekstiin voi mielellään upottaa liikkuvaa kuvaa ja ääntä.

Musiikin suunta on Suomen Etnomusikologisen Seuran julkaisema vuodesta 1983 saakka ilmestynyt tieteellinen mielipidelehti.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä aiheesi tiimoilta numeron vieraileviin toimittajiin Meri Kytöön (meri.kyto[at]uta.fi) tai Heikki Uimoseen (heikki.uimonen[at]uniarts.fi). Valmiit käsikirjoitukset tulee lähettää 15.8.2018 mennessä. Kirjoitusohjeet löydät täältä:  http://musiikinsuunta.fi/ohjeita-kirjoittajalle/. Numero julkaistaan lokakuussa 2018.


***

Soundscape Studies special issue, Musiikin suunta 3/2018


The cover of the 1991 special issue

Musiikin suunta 3/2018 focuses on soundscape studies and changes in the field of study.

The first Musiikin suunta issue concentrating on soundscape studies was published in 1991, edited by Helmi Järviluoma and Vesa Kurkela. The articles tackled the soundscapes of Tampere, its restaurants and shopping malls, pondering upon the always relevant themes of power and indifference. Most of the texts were written by students of ethnomusicology at the University of Tampere, as a part of their field work course.

During the following thirty or so years, sonic environments have been studied in Finland from various multidisciplinary angles (as can be seen from a literature list recently updated). The "points of listening" have been broadened both in choice of topics and the concepts used. As a result, we have witnessed the emergence of methodologically and theoretically divergent research; on the other hand, seemingly divergent approaches have successfully converged as proved by several soundscape-related dissertations published in Finland since 2005.

Finnish Society for Acoustic Ecology (FSAE), founded by soundscape researchers and artists in 1999, has actively promoted sound related research and art, now including this special issue of Musiikin suunta. The visiting editors are therefore encouraging contributors to multifaceted argumentation and discussion on present-day and future of soundscape and sound studies. What is the scholarly and artistic legacy of soundscape studies (or, "how did we end up here")? What is the relevance and social importance of studying contemporary sonic environments (or, "what must be studied now")? Where is the research on soundscapes and sound art heading tomorrow?

The editors are hoping to publish a journal consisting of multiple voices of diverse actors working in the field of sound. Alongside article contributions, we are happy to receive methodological and theoretical ponderings, comments, reviews on books, records and installations, and conference reports.

As the journal is online and will be published in hypertext format, feel free to use sounds, links, videos and pictures in your manuscript.

Musiikin suunta is a scientific magazine, published by the Finnish Society for Ethnomusicology since 1983.

Interested? Please contact the editors Meri Kytö (meri.kyto[at]uta.fi) and Heikki Uimonen (heikki.uimonen[at]uniarts.fi) with your topic. Manuscripts should be sent by August 15, 2018. The issue will be published online in October 2018.

Author guidelines (the editors will help with the final formatting of English language manuscripts):
- Article lenght: 4,000–6,000 words (reviews, opinion pieces etc can be shorter)
- Formatting: Times New Roman, in 12pt
- In-text citations (Author year: page)
- List of references to be formatted as follows:
  • Middleton, Richard 1990. Studying Popular Music. Milton Keynes & Philadelphia: Open University Press. 
  • Gronow, Pekka 1975. “Populaarimusiikki Suomessa”. Aika on aikaa… Tutkielmia poploresta. Ed. Seppo Knuuttila. Helsinki: Gaudeamus, 33–64. 
  • Leisiö, Timo 2001. “Läntisen Euraasian laulututkimuksen haasteita ja näköaloja”. Musiikin suunta 23 (1): 97–119. 
  • Ministry of Education 2000. “Tekijänoikeus”. http://www.minedu.fi/opm/tekijanoikeus/index.html (accessed 11 Nov 2001).







26.4.2018

Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat on Tampere University Pressin Vuoden 2017 kirja

Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat valittiin eilen Tampere University Pressin vuoden kirjaksi. Palkinto otettiin vastaan Tampereen yliopiston juhlasalissa. Saman yliopiston suojissa alkoi suomalainen äänimaisematutkimus pian kolmekymmentä vuotta sitten.

Vuoden kirjan valinnassa esiraatina toimi Tampere University Pressin toimituskunta, johon kuuluvat professori Mikko Keskinen Jyväskylän yliopistosta, yliopistonlehtori Terttu Kortelainen Oulun yliopistosta, professori Vuokko Niiranen Itä-Suomen yliopistosta, professori emerita Ullamaija Kivikuru, professori emeritus Matti Alestalo ja puheenjohtajana professori Veli-Matti Värri Tampereen yliopistosta. Lopullisen valinnan teki professori emeritus Jorma Sipilä.

 Jorma Sipilä perustelee valintaa seuraavasti:
"Äänimaiseman tutkimus on myöhäinen idea, kuuntelu on jäänyt katsomisen varjoon. Silti äänimaiseman merkitys on ikiaikainen. Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat koostuu ympäristön ääniä analysoivista tieteellisistä artikkeleista sekä äänen kokemisesta kertovista teksteistä. Kirjan toimittajat ovat jaksaneet rakentaa poikkeuksellisen huolellisen kokonaisuuden. Vaikka kirja on moniääninen ja monitieteinen, se puhuu lukijalle silti yllättävän yhtenäisellä äänellä. Ilmaisua voi kiittää sekä tarkkuudesta että herkkyydestä. Uusi näkökulma avaa tieteelle ja opetukselle aina erityisen mahdollisuuden avartaa tajuntaa."
Heikki Uimonen ja Meri Kytö
Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Palkinto luovutettiin Tampereen yliopiston vuosijuhlassa 25.4.2018. Vuoden kirjan tekijöistä palkintoa olivat vastaanottamassa kirjan toimittajista Meri Kytö ja Heikki Uimonen. Toimittajat haluavat kiittää kustantajaa, esiraatia ja emeritusprofessori Jorma Sipilää, mutta ennen muuta kirjan kirjoittajia: tutkijoita sekä äänimuistoistaan ja nykyisestä ääniympäristöstään kertoneita kansalaisia. "Valinta antaa uskoa pitkäjänteiseen tutkimukseen näinä tiedepoliittisesti turbulentteina aikoina. Tästä on hyvä ponnistaa seuraavalle kolmikymmenvuotiskaudelle", pohtii Heikki Uimonen.

Kirjan voi ladata osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0382-2


23.4.2018

Vuosikokouskutsu 2018

Tervetuloa Suomen Akustisen Ekologian Seuran sääntömääräiseen vuosikokoukseen
pe 4.5.2018 klo 16:00

Osoite: Mediapolis, Tohlopinranta 31, Tampere (http://mediapolis.fi/yhteystiedot/)

Kokousta edeltää Tampereella toimivan Äänentutkimuksen verkoston kevätseminaari. Ohjelmassa on esittelyjä ajankohtaisista tutkimuksista, mm. kuuntelukasvatuksesta (Olli-Taavetti Kankkunen), musiikin käytöstä journalismissa (Anna-Eveliina Hänninen), yhteislaulun vaikutuksista Parkinsonin tautiin, äänitehostearkisto Diivasta (Ari Koivumäki) ja SAESin Kuuntelukartasta (Meri Kytö). Seminaari järjestetään klo 12:00–15:00, tarkempi ohjelma löytyy pian täältä: http://blogs.uta.fi/aanentutkimus/

ystävällisin terveisin hallituksen 2017 puolesta,
Meri Kytö puheenjohtaja
 --

Vuosikokouksen asialista:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

15.3.2018

Kirjallisuus- ja linkkilista päivitetty

Seuran sivuilta löytyvä listaus äänimaisemaa ja ääniympäristöä koskevasta tutkimuksellista kirjallisuudesta on nyt päivitetty Helinän päivän (20.2.) talkootempauksena. Lista piteni viime päivityksestä lähes kymmenkertaiseksi, ja se osoittaa miten monipuolinen kenttä äänimaisemasta kiinnostuneella on toimia.

Äänimaisema-aiheisia ja äänimaisemaa sivuavia väitöskirjoja on listattu yhdeksän. Artikkeleita tieteellisissä lehdissä ja kokoomateoksissa on merkitty 113 kappaletta. Tämä lisäksi listassa on opinnäytetöitä, äänitteitä, raportteja sekä muita yleistajuisia julkaisuja kirja-arvioista käsiohjelmiin.

Toivomme, että listaus on hyödyksi kaikille äänimaisemasta, ääniympäristöstä ja kulttuurisesta äänentutkimuksesta kiinnostuneille, tutkijoille, taiteilijoille ja opiskelijoille. Listasta uupuvat julkaisut voi ilmoittaa Seuran jäsenlistalle tai sähköpostitse osoitteeseen aanimaisemat@gmail.com.


Linkki sivulle: http://www.aanimaisemat.fi/p/linkkeja.html

4.7.2017

Äänitystempaus: Maailman kuuntelupäivän teemana 'maankamaraa kuunnellessa' tiistaina 18. heinäkuuta

Suomen akustisen ekologian seura kutsuu mukaan äänittämään jokaisen, joka on kiinnostunut äänimaisemien havainnoinnista ja tallentamisesta – ympäristön äänistä, niiden muutoksista, äänistä jalkojen alla, maanpinnan tasolla, maankamaran rajoilla tai pintakerroksen piilossa.

Kaiva siis äänitysväline esiin ja laskeudu mullan, kallion, ruohomättään tai asfaltin tasolle: tiistaina 18.7. äänitetään maata!

Järjestyksessään seitsemännen kansainvälisen Maailman kuuntelupäivän (World Listening Day) ajatuksena on jälleen ääniympäristöön liittyvän tiedon lisääminen sekä erilaisten kuuntelun tapojen ja maailman moninaisten ääniympäristöjen juhlistaminen.

Tämän vuoden teemana on maa – listening to the ground. Teema kutsuu osallistujia kääntämään katseen – ja tallennusvälineen – kohti niitä pintoja ja tasoja, joiden päälle maailmamme on rakennettu ja joiden ominaisuudet muokkaavat jatkuvasti kokemustamme äänellisestä ympäristöstämme. Teema maankamara on mahdollista ymmärtää hyvinkin laveasti: aaltojen loiske kallionkielekkeeseen, juoksuaskeleet lenkkipolulla, kumiseva hissin lattia, kanta-astuva yläkerran naapuri, upottava mätäs ja vaikkapa metroajelu sopisivat esimerkeiksi tästä laveasta ja mielikuvituksen laukkaamaan saavasta aihiosta.

Suomen akustisen ekologian seura osallistuu Kuuntelupäivään tänä vuonna kolmatta kertaa: aikaisemmat, Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hankkeen vana vedessä järjestetyt äänitystempaukset käsittelivät teemoiltaan vuonna 2015 vettä ja vuonna 2016 kadonneita ja löydettyjä ääniä. Edellisten Kuuntelupäivien satoa voit kuunnella kuuntelukartastamme klikkaamalla teemoja Kuuntelupäivä2015 ja Kuuntelupäivä2016. Tempausten äänityssadon kirjalliset yhteenvedot puolestaan löytyvät blogistamme, täältä.

Vuoden 2017 äänitystempauksen Facebook-tapahtumaan voit osallistua täällä. Kutsu samalla ystäväsikin mukaan osallistumaan!

Lähestymme maankamaran ääniä tallentamisen kautta siten, että kaikki tiistaina 18.7. äänitetyt teeman mukaiset äänet ja ääniympäristöt julkaistaan hankkeen verkkosivujen kuuntelukartassa tuon päivän aikana.

Voit äänittää vaikka kännykälläsi ja napata äänityskohteesta kuvankin. Tämän jälkeen voit lisätä tallenteesi kuvauksineen kuuntelukarttaan. Valitsemalla kuuntelukartan projektivalikosta ”Kuuntelupäivä2017”-tunnisteen kaikki karttaan päivän aikana jo lisätyt tallenteet ovat selattavissa helposti.

Hankkeen kuuntelukartalla osoitteessa voit lisätä oman tallenteesi suoraan karttaan välilehdeltä. Huom. kartta hyväksyy alle 8Mb:n mp3-tiedostoja. Ja muistathan heti aluksi siirtää sovelluksen punaisen karttanuppineulan oikealle paikalleen!

Jos et pääse lisäämään tietoja karttaan päivän aikana tai et pääse muuttamaan tiedostomuotoa kännykästäsi mp3:ksi, voit myös lähettää äänitiedoston ja mahdollisen kuvan sähköpostitse osoitteeseen aanimaisemat@gmail.com, jolloin me lisäämme sen karttaan puolestasi. Apupuhelin myös päivystää: 040 7206278.

Muista lisätä sähköpostiin seuraavat tiedot äänityksestäsi:
- Äänityksesi nimi
- Äänityspaikka (esim. katuosoite) ja kellonaika
- Kuvaile äänitystäsi lyhyesti, esimerkiksi mitä äänitit ja missä olosuhteissa, äänitysvälineesi
- Nimesi tai nimimerkkisi, jonka haluat karttaan esille

Ilmoita osallistumisesi Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat hankkeen Facebook -tapahtumassa Äänitystempaus 2017 – Maankamaraa kuunnellessa, osoitteessa https://www.facebook.com/events/1449468858423861/

Lisätietoja tempauksesta: seuran puheenjohtaja Meri Kytö ja sihteeri Kaisa Ruohonen, aanimaisemat@gmail.com
Lisätietoa kansainvälisestä Maailman kuuntelupäivästä: www.worldlisteningday.org
Lisätietoa Suomen akustisen ekologian seurasta ja Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hankkeesta: www.aanimaisemat.fi