Näyttely Kannonkosken kirjastossa

Lehdistötiedote 26.5. 2008

Suomalaisia äänimaisemia – taidenäyttely
Kannonkosken kirjastossa 26.5. - 4.7. 2008



Suomalaisia äänimaisemia -näyttely tarkastelee kuvataiteen keinoin suomalaisille tärkeitä ja erityisiä äänimaisemia - nostalgisia, arkipäiväisiä, ärsyttäviä, ihastuttavia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä. Mukana on kiehtovia teoksia Tampereen ammattikorkeakoulun kuvataiteen ja viestinnän opiskelijoilta maalauksista valokuviin ja sukkahousuinstallaatioihin. Kaikkia aisteja kutkuttava näyttely kuvaa mm. lapsiperheen televisionpauhuista arkea, pohtii kulttuurin ja yksilön erottamattomuutta saunakiuluinstallatiossa ja kertoo hiljaisuuden sisältämästä melusta valokuvien kautta. Monipuolisista teoksista löytyy myös tärkeä äänellisen ympäristön muuttumista ja nykytilaa tarkasteleva taso. Löytyykö kansallinen identiteettimme kenties kännykän häiriöäänistä vai tervan tuoksuista lapsuuden kesistä? Näyttelyn teoksissa ääniin perustuvat kokemukset ja niiden ympärille kietoutuneet kulttuuri-ilmiöt on rakennettu kuviksi, ääniksi, installaatioiksi ja tuoksuiksi, meluksi ja hiljaisuudeksi.

Äänimaisemaa ei ole olemassa ilman yksilöä tai yhteisöä, vaan se on ääniympäristön ja kokemuksen summa. Ihmiset itse osallistuvat äänimaisemien syntyyn, muuttumiseen ja katoamiseen kuuntelemalla, puhumalla ja valinnoillaan. Äänimaisemat ovat tärkeitä kulmakiviä niin henkilökohtaisessa kuin yhteisöllisessä historiassamme. Näyttelyn taustalla on 100 suomalaista äänimaisemaa -projekti, jossa kerättiin suomalaisille tärkeitä ääniympäristöjä haastattelujen, äänitysten ja kirjoitusten avulla. Vuonna 2004 toteutettuun kilpailuun tuli miltei 800 vastausta ihmisille merkittävistä ääniympäristöistä ympäri Suomea. Osa kirjoituksista koottiin 100 suomalaista äänimaisemaa -kirjaan, johon voi tutustua myös näyttelyssä. Projektin yhteistyökumppaneita olivat mm. Yleisradio, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Tampereen Taiteen ja Viestinnän oppilaitos, sekä Tampereen, Turun ja Joensuun yliopistot ja Åbo Akademi. Projekti sai vuoden 2006 Esteettisen teon palkinnon.

Näyttelyssä mukana olleet taiteilijat ovat:
Jonna Kalliomäki
Jussi Koitela
Laura Konttinen
Jani Kuivajärvi
Jussi Kärnä
Mia Saharla
Matti Sälli
Mia Valkonen

Taidenäyttelyn ovat tuottaneet Suomen Akustisen Ekologian seura ry ja Tampereen Ammattikorkeakoulu / Taide ja Viestintä.

Apuraha Pirkanmaan äänimaisemahankkeelle

Suomen Akustisen Ekologian Seura vastaanotti Suomen Kulttuurirahaston
Pirkanmaan rahastolta 8000 euron apurahan Pirkanmaan ääniympäristön kartoittamiseen rahaston vuosijuhlassa 9.5.2008.

Tilaisuudessa seuraa edustivat pj. Heikki Uimonen sekä hallituksen jäsenet Ari Koivumäki ja Meri Kytö. "Arvostamme Kulttuurirahaston tukea ja odotamme malttamattomina projektin käynnistymistä", kertoo Uimonen.

Radioateljee: Elämä ja teot

Radioateljee esittää:

Pe 9.11. ja su 11.11.

Markku Into - Simo Alitalo:
Elämä ja teot - Kurt Schwitters

Perjantaisin klo 23.00 - 24.00, toinen lähetys sunnuntaina klo 13.00-14.00

Dadaismi oli taiteilijoiden kapinaliike, joka vastusti porvarillista estetiikkaa ja kulttuuria. Se pyrki hävittämään yhteiskunnan, joka kykeni ensimmäisen maailmansodan kaltaiseen teurastukseen ja joukkotuhoon – hyökkäämällä tuota yhteiskuntaa edustavan taiteen kimppuun. Kreivi de Lautréamontin lausahdus "sateenvarjon ja ompelukoneen satunnaisen kohtaamisen kauneudesta ruumiinavauspöydällä" on jäänyt elämään historioitsijoiden ja kirjoittajien vakiotiivistyksenä, jolla he yrittävät selittää mistä dadaismissa oli kyse.

Kurt Schwitters tunnetaan parhaiten roskista ja hylätyistä käyttöesineistä koostetuista kollaaseistaan, joita hän kutsui Merz-teoksiksi. Vuosina 1923-32 Schwitters julkaisi jopa omaa Merz -nimistä aikakauslehteä. Merz-rakennukset olivat installaatioita ja ympäristöteoksia, jotka yhdistivät veistotaiteen ja arkkitehtuurin.

Schwittersin merkitys myöhempien taidesuuntien, kuten installaatioiden ja poptaiteen kehitykselle myönnetään, mutta harvemmin muistetaan että hän jätti jälkeensä myös laajan kirjallisen tuotannon. Saksalaisen kielialueen ulkopuolella hänen runojaan tunnetaan vain vähän. Yleensä muistetaan vain suuri äänirunoelma Ursonate, jolla onkin ollut suuri vaikutus äänirunouden ja äänitaiteen kehityksessä.

Markku Innon ja Simo Alitalon ohjelma Elämä ja teot - Kurt Schwitters, pyrkii esittelemään merkittävän sanataiteilijan, joka joskus tuntuu jäävän kuvataiteilija Schwittersin varjoon.

Käsikirjoitus ja runojen käännökset Markku Into, ohjaus Simo Alitalo, tekninen toteutus Pekka Lappi, kertojina Tom Wentzel ja Ville Sandqvist, tuottaja Harri Huhtamäki.

Väitös ääniympäristöstä 16.11.2007

FM Noora Vikmanin etnomusikologian alaan kuuluva väitöskirja Eletty ääniympäristö. Pohjoisitalialaisen Cembran kylän kuulokulmat muutoksessa (The Lived Acoustic Environment: Cembra’s Changing Points of Ear) tarkastetaan perjantaina 16.11.2007 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa B1096, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on FT Taru Leppänen (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Timo Leisiö.


LEHDISTÖTIEDOTE

Ääniympäristön laadulla on väliä. Äänen välityksellä kommunikoidaan äänimaisemassa eri tavoin. Äänimaisema eli se miten ääniympäristö koetaan, koostuu yksittäisten kuuntelijoiden tulkinnoista.

Niin kuin yhteiselämän kaikilla osa-alueilla myös akustisen ympäristön elementit miellyttävät ja häiritsevät eri syistä. Tiukkaa ihanteellisen äänimaiseman prototyyppiä ei kannata rakentaa tai ainakin sen on oltava hyvin yleinen. Äänimaisemasta puhuttaessa ­ ja sitä arvotettaessa ­ melu ja hiljaisuus asetetaan usein vastakkain. Ihmiset antavat äänille kuitenkin myös merkityksiä, joilla ei välttämättä ole selkeää etumerkkiä. Äänen volyymin lisäksi äänimaiseman laatua määrittää myös se, miten äänet erottuvat toisistaan äänimaisemassa. Tämä vaikuttaa edelleen siihen, miten kuulijat antavat merkityksiä äänille ympärillään.

Ihmisillä on vaihtelevia ympäristönlukutaitoja eli äänimaisemakompetensseja suhteessa paikkaan. Kuinka erilaiset ympäristösuhteet syntyvät kuuntelemalla ja ääniä tuottamalla? Millaisia ovat äänimaiseman rytmit ja miten niitä voi tunnistaa? Mitä tarkoittaa, että yksilö on jossakin paikassa kuin kotonaan? Tarvitaanko äänten lukemiseen, ymmärtämiseen ja tulkintaan lukiopetusta? Voiko tunnistettua hiljaisuutta myydä?

Noora Vikmanin väitöskirja käsittelee edellä mainittuja teemoja pohjoisitalialaisen Cembran kylän äänimaisemassa. Aineisto on kerätty kuuntelemalla ja äänittämällä kylän ääniä sekä kertomuksia niistä. Kuulokulmat paljastavat yhteisen elintilan jakamiseen ja jokamiehenoikeuksiin liittyviä kysymyksiä, joissa myös taloudelliset kriteerit määrittävät epämateriaalisten ilmiöiden arvoa.

Erityisesti huomio hiljaisuudesta avaa laajan näkökulman kylään. Cembralaisten suhde luontoon, turismiin, ja tuotteistumiseen ovat jatkuvassa muutoksessa. Väitöskirja käsittelee tähän liittyen myös rytmistä vaihtelua Cembran arjessa. Kylän akustiset yksityiskohdat sijoitetaan vuorokauden ja vuodenkierron yhteyteen. Kyläläisten aktiivisesti tuottamat äänet voidaan kuulla selkeämmin toistuvan päivittäisen elämän muodostamaa taustaa vasten.

Vikmanin työssä käy ilmi, että Cembran kylä on erityinen vuoristoisuutensa sekä laulukulttuurinsa vuoksi. Työn yhdessä artikkelissa tutkitaan myös sitä, kuinka paikallinen mieskuoro sijoittaa itsensä — niin fyysisesti kuin emotionaalisestikin — Cembran vuoristoiseen ja kiviseen maisemaan. Miten erilaiset akustiset tilat vaikuttavat laulamiseen sekä sopivien laulamisen paikkojen valitsemiseen? Tutkimuksessa pohditaan cembralaisen spontaanin laulamisen tavan menneisyyttä ja tulevaisuutta kestävänä perinteenä ja mahdollisena folklore-tuotteena.

Väitöskirjan johdannossa Vikman avaa laajempia kulttuurintutkimuksen kiinnostuksen kohteisiin kuuluvia teemoja. Ympäristötulkintoihin liittyvät ristiriidat palautuvat luonnon ja kulttuurin erontekoon. Elämysten — tässä hiljaisuuden — tuotteistamisprosessi sijoittuu kulttuuristumisen tematiikkaan. Tutkimuksen lopuksi esitetään kysymys äänimaisematutkimuksen ja akustisen ekologian tulevaisuudesta: mikä on akustisen ja yhdyskuntasuunnittelun rooli elämystaloudessa?

Vikmanin työ on monitieteinen ja sijoittuu äänimaisematutkimuksen, etnomusikologian ja kulttuurintutkimuksen aloille. Lisäksi tutkimus hyödyntää uuden maantieteen ja ympäristöpolitiikan kysymyksenasetteluja.

Arkistojen päivän äänitapahtuma

Helsingissä järjestetään ääneen liittyviä arkistotapahtumia osana Arkistojen päivää.

Linkkinä tietoa "Ihmisen ääniä Helsingissä" -ääniraadista (pdf) 1.11.2007 sekä Kuultavat arkistot -seminaarin ohjelma (pdf) 2.11.2007.

Ote tiedotteesta: "Ihmisen ääniä Helsingissä" - ääniraati 1.11.2007

Miten Stadin slangia puhuttiin 50 vuotta sitten? Miten suomalaiset iskelmätähdet lauloivat keikoillaan 1950-luvulla? Miten kirjailijat ja kuvataiteilijat kuvaavat luomisprosessiaan? Miten lapset hokevat loruleikkejään? Mitä helsinkiläiset työläiset kertovat arjestaan 1920-luvulla?

Tilaisuudessa kuunnellaan ja arvioidaan helsinkiläisiin arkistoihin tallennettuja tyypillisiä tai yllättäviä, historiallisia tai nykyhetkeen sijoittuvia ääniä. Ääniraadin puheenjohtajana toimii arkistoasiantuntija, dosentti Pekka Gronow. Jäseninä ovat toimittaja Minna Lindgren, muusikko Jussi Raittinen, kirjailija Anja Snellman ja dosentti Camilla Wide.

Merkittävä osa suomalaisesta kulttuuriperinnöstä muodostuu erilaisista äänistä. Ilman äänitallenteita ymmärryksemme menneestä jäisi puutteelliseksi, esimerkiksi musiikin ja puhutun kielen tutkiminen kävisi mahdottomaksi. Suomalaisissa julkisissa arkistoissa onkin ääninauhoja yli 250.000 tuntia: puhetta ja musiikkia, haastatteluja ja arjen äänimaisemia.

Arkistoammattilaiset korostavat, että magneettisessa muodossa oleva äänitallenne rappeutuu väistämättä ajan mittaan, vaikka sitä säilytettäisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Äänitallenteiden pelastaminen edellyttää niiden digitointia, sillä digitaalisessa muodossa olevaa ääntä voidaan säilyttää muuttumattomana pitkälle tulevaisuuteen. Yli 250.000 tunnin digitointi on mittava ja kallis ponnistus. Se on kuitenkin välttämätöntä, mikäli äänitteinä oleva suomalainen kulttuuriperintö halutaan säilyttää myös tuleville sukupolville. "Ihmisen ääniä Helsingissä" -tilaisuuden järjestämisellä helsinkiläiset arkistot haluavat korostaa Pohjoismaisen Arkistojen päivän merkeissä äänitallenteiden säilyttämisen merkitystä ja äänitteiden digitoinnin kiireellisyyttä.

Väitös kaupunkimelusta 17.11.2007

Marraskuun 17. päivänä 2007 väittelee Helsingin yliopistolla Outi Ampuja. Tarjolla on takuulla kiinnostavaa tieteellistä keskustelua melusta!

Väitöstilaisuus järjestetään klo 10 Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa (käyntiosoite: Fabianinkatu 33, 4. krs.). Vastaväittäjänä toimii Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan professori Yrjö Haila.

Väitöskirjan julkaisee Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: SKS / Bibliotheca Historica 110. Sen laajuus on 270 sivua ja ISBN-numero 978-951-746-951-7. Kirjan esittely löytyy alta.

**

Melun sieto kaupunkielämän välttämättömyytenä

Melu ympäristöongelmana ja sen synnyttämien reaktioiden kulttuurinen käsittely HelsingissäMiksi kaupungissa on meluisaa? Pystyisimmekö ja haluammeko ylipäätään torjua melua tehokkaasti? Vai pitäisikö ajatella, että melu kuuluu kaupunkiin?

Outi Ampuja pohtii historiallisia, taloudellisia ja kulttuurisia syitä sille, miten ja miksi melusta on tullut vakava ympäristöongelma ja miksi sitä ei olla tähän saakka kyetty kattavasti?ratkaisemaan. Tutkimuksessa selvitetään meluongelman muotoutumista, politisoitumista, meluun liittyvien kansalaisliikkeiden toimintaa ja kaupunkilaisten urbaanille äänimaisemalle asettamia odotuksia. Kohteena on sekä ns. katumelu että naapurimelu. Lisäksi kartoitetaan helsinkiläisten asuntojen äänieristyksen ”historiaa”. Tarjosivatko lähiöasunnot oman kodin rauhaa? Entä puistot, onko niistä löytynyt vastapainoa katujen meluisuudelle? Työssä pohditaan myös sitä, onko meillä muodostunut kulttuurisia paineita nähdä melu normaalina kaupunkielämään kuuluvana asiana. Millaisiin syihin vedoten yhteiskunnassamme on voitu vaatia meluun sopeutumista?

Ampuja on kiinnostunut yksilötason melukokemuksista ja tavoista, joilla on pyritty järkeistämään etenkin kaupunkiympäristössä melulle altistumisen seurauksena syntyneet fyysiset ja psyykkiset terveysvaikutukset sekä vaikutukset viihtyvyyteen. Tutkimusaineisto painottuu Helsingin kaupungin alueelle 1950-luvulta nykyaikaan, mutta aihetta käsitellään abstraktimmalla ja yleisemmällä tasolla. Työ on monitieteinen.

Vuoden esteettinen teko 2006 palkinto SAES:ille!

Suomen Estetiikan Seura on myöntänyt Sata suomalaista äänimaisemaa -hankkeelle ja Suomen Akustisen Ekologina Seuralle kunniapalkinnon vuoden esteettisestä teosta.

Palkintoa perustellaan seuraavasti:

"Hanke on herkistänyt kuuntelemaan elämyksellisesti arkielämän ääniä osana jokapäiväistä elettyä ympäristöä. Se on myös kannustanut tekemään henkilökohtaista äänimuistelutyötä ja etsimään kielenkäytön tapoja, jolla voi kirjallisesti tavoittaa kuultua, katoavaista ja aineetonta ympäristöä. Nykyisessä visuaalisuutta ja kirjoitettua kieltä korostavassa kulttuurissa huomion kiinnittäminen äänimaisemaan, sen kokemiseen ja jäsentämiseen, on erityisen merkityksellistä. Lisäksi hanke on esimerkillisellä tavalla onnistunut dialogissaan arkielämän äänikokemuksien ja niihin kohdistuvan tutkimuksen kanssa."

Vuonna 1997 perustettu Vuoden esteettinen teko -kunniapalkinto myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka toiminnallaan, tuotteillaan tai ajatuksillaan edistää keskustelua taiteen, kauneuden ja esteettisen arvon kysymyksistä. 

***

Vuoden esteettinen teko 2006 palkinto Sata suomalaista äänimaisemaa hankkeelle ja Suomen Akustisen Ekologian Seuralle

Suomen Estetiikan Seura ry:n kunniapalkinto vuoden 2006 esteettisestä teosta on myönnetty ääniympäristöjä kartoittaneelle kolmivuotiselle Sata suomalaista äänimaisemaahankkeelle. Tallennus-, suojelu- ja tutkimushankkeen päätoteuttaja oli Suomen Akustisen Ekologian Seura yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston, Yleisradion, Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän yksikön sekä Turun ja Tampereen yliopiston ja Åbo Akademin musiikkitieteen oppiaineiden kanssa.

Äänimaiseman estetiikka

Hankkeen keskeisin osa oli kaikille avoin äänimaisemien keruukilpailu, joka tuotti lähemmäs 800 äänimaisemakuvausta eri-ikäisiltä, eri puolella Suomea asuvilta kirjoittajilta. Raati valitsi yleisön lähettämien ehdotusten joukosta taltioitavat äänimaisemat. Kilpailun tuottama aineisto kenttä-äänityksineen on tallennettu julkisiin arkistoihin, joissa ne ovat myös muiden tutkijoiden ulottuvilla. Myös hankkeen kotisivulle on tallennettu satoja äänimaisemakuvauksista sekä äänityksistä. Keruukilpailun tuloksia on lisäksi esitelty radio-ohjelmissa. Lokakuussa 2006 ilmestyi kirja Sata suomalaista äänimaisemaa (SKS), jonka ovat toimittaneet Helmi Järviluoma, Ari Koivumäki, Meri Kytö ja Heikki Uimonen. Kirja sisältää sata äänimaisemakuvasta, CD-levyn, jossa on 28 äänimaisematallennetta, ja kuusi hankkeeseen liittyvää artikkelia.

Haluamme antaa Vuoden esteettinen teko -palkinnon Sata suomalaista äänimaisemaa -hankkeelle ja sen vastuulliselle järjestäjälle, Suomen Akustisen Ekologian Seuralle. Hanke on herkistänyt kuuntelemaan elämyksellisesti arkielämän ääniä osana jokapäiväistä elettyä ympäristöä. Se on myös kannustanut tekemään henkilökohtaista äänimuistelutyötä ja etsimään kielenkäytön tapoja, jolla voi kirjallisesti tavoittaa kuultua, katoavaista ja aineetonta ympäristöä. Nykyisessä visuaalisuutta ja kirjoitettua kieltä korostavassa kulttuurissa huomion kiinnittäminen äänimaisemaan, sen kokemiseen ja jäsentämiseen, on erityisen merkityksellistä. Lisäksi hanke on esimerkillisellä tavalla onnistunut dialogissaan arkielämän äänikokemuksien ja niihin kohdistuvan tutkimuksen kanssa.

Suomen Estetiikan Seuran nimeämään palkintoraatiin kuuluivat seuran hallituksen jäsen, professori Anne Sivuoja-Gunaratnam ja seuran sihteeri FM Saara Hacklin.

Vuonna 1997 perustettu Vuoden esteettinen teko -kunniapalkinto myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka toiminnallaan, tuotteillaan tai ajatuksillaan edistää keskustelua taiteen, kauneuden ja esteettisen arvon kysymyksistä.

http://www.estetiikka.fi/toiminta/vuoden-esteettinen-teko-2006

Uusi kirja: Sata suomalaista äänimaisemaa

SATA SUOMALAISTA ÄÄNIMAISEMAA KOOTTU JULKAISUKSI

”Sata suomalaista äänimaisemaa” on julkaistu kirjana ja CD-äänitteenä. Näihin on koottu edustava valikoima merkityksellisiä suomalaisia äänimaisemia. Kirja on saatavilla SKS:stä ja kirja on myös esillä Helsingin kirjamessuilla 26.10.-29.10. SKS:n osastolla.

Äänimaiseman keruu- ja tutkimushankkeen pääjärjestäjiä ovat olleet Suomen Akustisen Ekologian Seura r.y., Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS, useat yliopistot ja Yleisradio. Kirjan julkaisevat SKS ja TAMK.

Koottu äänimaisema-aineisto on kattava kokonaiskuulokuva suomalaisen äänimaiseman todellisuuksista. Äänimaisemakokoelma on melko ainutlaatuinen maailmassa, ja se on herättänyt huomattavaa kansainvälistä kiinnostusta. Äänimaisema-aineistoon tarjottiin peräti noin 800 kertomusta kuulijan Suomessa merkitykselliseksi kokemasta äänimaisemasta. Kaikki kertomukset arkistoitiin. Niistä 100 valittiin julkaistuun kirjaan, ja 30 äänimaisemaa äänitettiin CD-tallenteelle.

Helmi Järviluoma, Ari Koivumäki, Meri Kytö ja Heikki Uimonen (toim.) 2006. Sata suomalaista äänimaisemaa. SKS:n toimituksia 1100. SKS, Helsinki. 251 sivua ja CD-levy. ISBN 951-746-856-3



SISÄLTÖ

Esipuhe, s.6

Äänimaisemat tutkimuskohteena

Noora Vikman: Suomalaisuuden sydänääniä luonnon helmassa, s.12
Helmi Järviluoma: Turvallisuuden tunne, äänimaisema ja eletty tila lapsuudenmuistoissa, s.23
Ari Koivumäki: Äänimaisemien tallennuksen haasteita, s.41
Heikki Uimonen: Mieluisat ja meluisat – ääniympäristön veto javastenmielisyys, s.55
Maria Aaltonen: Tystnadens ljudlandskap, s.68
Saara Hellström: Äänimaisema ja esteettinen kokemus, s.82

Äänimaisemakuvaukset

Kelloon katsomatta tiedän sen olevan seitsemän - Äänimaamerkkejä ja signaaleja, s.100
Kuuntele! Vielä niillä on puinti kesken - Peltotyöstä ja toimeentulosta, s.115
Kaiku kierteli kivitaloja - Tarinoita lapsuudesta ja nuoruudesta, s.134
Puhvetin puolella kilisee - Sosiaalisia äänimaisemia, s.163
Ennen suo sulaa ennenkö kurki kuolee - Mökillä ja metsässä, s.178
Maailman aika kuluu - Kotona ja rauhassa, s.211

Liitteet

Keruutilastot, s.238
Äänimaisematallenteet, s.240
Summary, s.246
Kirjoittajat, s.250

Uusi kirja: Äänen eXtreme

Tätä on odotettu: Petri Kuljuntaustan monipuolinen tietoteos "Äänen eXtreme" on ilmestynyt.

"Äänen eXtreme" on uraauurtava esitys äänimaailman ihmeistä. Se luo katsauksen äänien tuottamisen historiaan, kokoaa yhteen viimeisintä tietoa äänitutkimuksen, äänitaiteen ja digitaalisen musiikin ulottuvuuksista sekä kartoittaa äänimaailmojen reuna-alueita tieteessä ja taiteessa. Teoksen hahmottelemassa ääniversumissa perinteiset käsitykset musiikista menettävät merkityksensä ja lukija sinkoutuu ulottuvuuksiin, joissa korvaa ei säästellä.

"Äänen eXtreme" on sukellus elektronisäveltäjä ja äänitaiteilija Petri Kuljuntaustan soivaan taiteeseen. Kirja purkaa tekstiksi sen, kuinka avaruuden äänet, vedenalainen musiikki, mediainstallaatiot, soivat ympäristöt ja feedback-äänet limittyvät Kuljuntaustan tuotannossa.

Soivassa muodossa teokset julkaistaan kirjan liitteenä olevalla audio-dvd:llä.

Petri Kuljuntausta: Äänen eXtreme sidosasu: nid., 416 s. + dvd ISBN 952-471-713-1 http://www.likekustannus.fi/kirjakeko/tiedot.php?id=3721

Kirjan sisältö

ensimmäinen osa

Johdanto Äänen eXtremeen............................................................... 9
Prologi. Ihmisen äänimaailman aamunkoitto....................................... 12
Ihmislihan ääniä............................................................................... 22
Nano- ja mikroääniä.......................................................................... 44
Makroääniä Maassa ja avaruudessa................................................... 53
Fundamentaalinen äänivärähtely......................................................... 67
Biomusiikki...................................................................................... 80
Ympäristö, arkkitehtuuri ja tila musiikin lähtökohtina...........................104
Muunnelluista soittimista tietokonesoittimiin ja bio-ohjaimiin................117
Musiikkiteoksen uusia ulottuvuuksia..................................................139
Epilogi. Äänestä, ihmisestä ja tulevaisuudesta....................................162


toinen osa

Prologi. Tutkiva komponoiminen..........................................................181
Avaruusmusiikki (1997-2005) .............................................................183
Vedenalaiset konsertit ja zoomusikologiset teokset (1997-2006)............196
Mediainstallaatiot (1994-2005).............................................................212
Telemaattiset kompositiot ja internetprojektit (1995-2005)......................259
Ars acustica-, radio- ja tekstikompositiot (1996-2005)...........................274
Vaiheensiirto- ja generatiivinen musiikki (1996-2005).............................293
Digitaalimusiikki (1998-2005)..............................................................304
Äänimaisemamusiikki (1997-2005)......................................................327
Elokuvat ja videoteokset (1992-2006)...................................................354


Viitteet..............................................................................................371
Lähteet..............................................................................................384
Hakemisto.........................................................................................403
Kuvatiedot..........................................................................................416


Dvd:n tracklist:
http://www.aureobel.com/dvd-tracklist.html
Täydennykset ja päivitykset nettiosoitteessa:
http://www.aureobel.com/extreme.html

Seminar on listening 22.5.2006, Joensuu

Maanantaina 22.5. Joensuun yliopistolla, iltapäivän seminaari "Seminar on listening" klo 15-19 Agoran salissa H30.

Puhujina musiikkikulttuurin ja äänimaiseman tutkija Steven Feld (Univ. of New Mexico, USA): Reflecting Time of Bells sekä YLE:n Radioateljeen tuottaja Harri Huhtamäki: Soundscapes - Mindscapes.

Tervetuloa!

Suomalaisia äänimaisemia radiossa joka viikko!

Seuraavat 12 viikkoa tulee keskiviikkoisin klo 09:55 - 10:00 YLE Radio 1:stä "Suomalaisia äänimaisemia", jotka on toimitettu Akustisen ekologian seuran järjestämän Sata suomalaista äänimaisemaa -keruukilpailun haastattelumateriaalista.

Ohjelmissa käydään kuuntelemassa muiden muassa Kutujoen koskea, "lehtimatoja", Kuulokojevalssi, kuulajumpparia ja viskuumasiinaa. Ohjelmat ovat toimittaneet Meri Kytö, Ari Koivumäki ja Heikki Uimonen.

Ohjelmat pikauusitaan samana päivänä klo 18.25.

3.5. Kutujoki. Suonenjokisen Niilo Rytkösen kotinurkalla virtaava joki kertoo kuulijalleen sään ja vuoden vaihtelut. Virtaava vesi liittyy myös alueen historiaan ja sen muutokseen.

10.5. Tehtaankatu. Helsinkiläinen kortteli kuulosti nuoren miehen korviin laivojen lähdöltä, ohikulkevilta tavarajunilta ja kolttosilta. Kertojana Risto Kaukiainen.

17.5. Kaiku kierteli kivitaloja. Kuusenkoskelaisen Jouko Mikkosen Royal Enfieldissä oli muhkeat äänet. Kouvolan kerrostalojen välissä sillä ei oikein uskaltanut ajella.

24.5. Lehtimato. Pirkko Periviita kertoo moottorikäyttöisistä lehtimadoista, joita esiintyy Helsingissä.

31.5. Vartan mytkettä riihestä. Syksyinen kuura-aamu ja viljan puimisen kauas kantavat äänet ovat osa Pekka Kämäräisen lapsuutta. Muistot eivät ole yksinomaan mukavia.

7.6. Joulurauha. Aino-Marja Sievänen Helsingistä kuuntelee hiljaisuudessa radion joulurauhan julistuksen. Lapsena julistus kuulosti kovin pitkältä.

14.6. Viskuumasina. Ennen erotettiin jyvät roskista ja ruumenista kammesta veivattavalla kojeella. Nyt ovat kojeet kadonneet ja riihet niiden ympäriltä. Kertojana Niilo Rytkönen Suonenjoelta.

21.6. Tuhansien tiukujen helke. Syksyinen uimamatka vaihtuu sateen kuunteluun suomussalmelaisella lammella. Kertojana kajaanilainen Sirpa Nissinen.

28.6. Kuulajumppari. Helsinkiläisen Jouni Arjavan merimaisemaa ovat kaljaasit ja niiden Kaivopuiston kallioista heijastuva hehkukuulamoottorin ääni.

5.7. Kadonnut kasettinauha. Raija Hämäläinen Pieksämäeltä löysi kauan hukassa olleen kasetin. Nauhalle oli tarttunut muutakin kuin musiikkia.

12.7. Ajometsästyksen ääniä. Hirvijahdin ääniä kuuntelee ja niistä kertoo suomussalmelainen Tarja Kettunen.

19.7. Parolannummi. Parolannummi on yksi suurimmista suomalaisista varuskunnista. Jouni Sillanmäen mukaan Parolannummen äänimaiseman voi akustiikkaa ja äänilähteitä tuntematon tulkita meluksi. Tarkkakorvaiselle sen äänet kertovat muutoksesta: hevosten hirnunta ja miekkojen kalske on vaihtunut panssarivaunujen jyrinäksi

Verkkokurssi äänimaisemista 

VERKKOMATKALLE ÄÄNIMAISEMIIN!

Mikä äänimaisema?

Jos nyt laitat silmät kiinni, mitä kuulet? Mitä asioita se kertoo ympäristöstäsi?

Äänimaisema käsitteenä painottaa niitä tekijöitä, kuinka me ymmärrämme ja tuotamme ääniympäristöämme. Usein äänimaisema muodostuu niin musiikista, hälystä kuin luonnon ja teknologian äänistäkin. Äänimaisema on tärkeä ihmisille ja heidän hyvinvoinnilleen. Se on keskeisessä asemassa ihmisten välisessä kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa.

Äänimaisemista kiinnostuminen ja niiden tutkiminen on kuitenkin paljon muutakin kuin äänen pitämistä ongelmana; meluna, joka kaipaa poistamista ja torjumista. Itse asiassa lähtökohtana on lähes päinvastainen ajatus ja kuulokulma: ääni on tärkeä ja positiivinen voimavara, jota tulee osata ymmärtää ja suunnitella kuten visuaalistakin ympäristöä. Äänimaiseman keskellä oleva kuuntelija ei ole vain passiivinen äänienergian vastaanottaja - hän sekä tulkitsee että tuottaa äänellistä ympäristöään.

Mielenkiintoista on tarkastella niitä erilaisia tapoja, joilla ihmiset käyttävät ääniä: ne kertovat paljon heistä itsestään ja heidän tavastaan suunnistaa erilaisissa fyysisissä ympäristöissä. Meillä kaikilla on myös rutiininomaisiksi muuttuneita suhteita ympäristöömme. Merkitsemme omilla tavoillamme reviiriämme äänillä ja tunnemme kontrolloivamme omaa ympäristöämme kun pystymme kontrolloimaan sen äänellisiä tapahtumia. Jos äänet ovat epätasapainossa, se herättää meissä tyytymättömyyttä.

Verkkopaketti, jolla on korvat

Tarjolla on nyt verkko-opetusta kaikille, jotka haluavat terästää tietoisuuttaan äänistä ja oppia kuuntelemaan äänimaisemia. Suomen Akustisen Ekologian Seura järjestää yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa monimuotokoulutusta äänimaisemasta sisältäen ohjattua verkko-opetusta avoimen lähdekoodin Moodle-ohjelmistoon pohjautuen. Kurssi koostuu luettavien tekstien pohjalta palautettavista tehtävistä, keskustelusta, sekä ear cleaning -harjoituksista eli korvia putsaavista kuunteluharjoituksista. Lisäksi kurssiin liitetään opiskelijaryhmästä riippuen kontaktiopetusta, jossa harjoitutetaan kuuntelemisen taitoja sekä tutustutaan ääniympäristöiden kartoittamisen mahdollisuuksiin.

Kurssi on muotoiltu siten, että sitä voidaan painottaa opiskelevan ryhmän tarpeitten ja vaatimusten mukaan. Halukkaat voivat perehtyä esimerkiksi äänimaisematutkimuksen suuntaviivoihin, äänitaiteen historiaan, ympäristönäkökulmaa painottaviin kysymyksiin tai vaikkapa oman elinympäristönsä äänimaisemakartoitukseen.

Kurssia esitellään ITK-päivillä Hämeenlinnassa 21.-22.4.

Lisätietoja kurssista Meri Kydöltä (meri.kyto(a)tamk.fi).

Väitöstilaisuus 12.11.2005

FM Heikki Uimosen etnomusikologian alaan kuuluva väitöskirja Ääntä kohti. Ääniympäristön kuuntelu, muutos ja merkitys tarkastetaan 12.11.2005 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa B1100, Kanslerinrinne 1, Tampere. Vastaväittäjänä on dosentti Pekka Suutari Joensuun yliopistosta, kustoksena toimii professori Timo Leisiö.

Väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan ääniympäristöä akustisen kommunikaation, etnomusikologian ja viestinnän kulttuurisen tutkimuksen näkökulmasta. Monitieteistä lähestymistapaa sovelletaan kuulemisen/kuuntelun, ympäristöäänten merkitysten ja äänimaisemien historiallis-kulttuuristen muutosten tutkimukseen. Tapaustutkimuksissa tarkastellaan kylä- ja työyhteisöjen äänellistä rakentumista sekä arvioidaan musiikin uusien käyttötapojen vaikutuksia ääniympäristöön. Työ koostuu seitsemästä tieteellisestä artikkelista ja teoreettisesta johdannosta, ja se on ensimmäinen ääniantropologian/äänimaisematutkimuksen alaan kuuluva väitöskirjatason tutkimus Suomessa.

Väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1110, Tampereen yliopisto, Tampere 2005. ISBN 951-44-6441-9, ISSN 1455-1616 sekä sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 477, Tampereen yliopisto 2005. ISBN 951-44-6442-7, ISSN 1456-954X,

Luonnonrauha Hiljaisuuden päivän teemana

Hiljaisuuden päivä 8.10.2005

Valtakunnallista Hiljaisuuden päivää vietetään kuudennen kerran Hiljan päivänä 8.10. Tänä vuonna teemana on luonnonrauhan kokeminen sekä kaupungeissa ja taajamissa asuvien oikeus valita hiljainen ääniympäristö. Hiljaisuuden päivää viettävät Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Latu, Kuulonhuoltoliitto, Ekopsykologian yhdistys Metsänpeitto ja Suomen Akustisen Ekologian Seura.



Tämänvuotinen julkilausuma

Äänimaisemakeruun hedelmiä radiossa

Radiodokumentti ”Sata maisemaa – tärkeitä ääniä Kaivopuistosta Pelkosenniemelle” YLE Radio 1, Hiljan päivänä 8.10. klo 14.05 ja uusintana sunnuntaina klo 22.05

”Sata suomalaista äänimaisemaa” keräsi ihmisiltä kirjallisia kuvauksia merkittävistä ääniympäristöistä. Ehdotuksia saatiin vuoden kuluessa lähes 800 ympäri Suomea.

Ohjelmassa kuullaan hankkeen ensimmäisiä ehdotuksista tehtyjä äänityksiä. Kohteet on äänitetty yhdessä ehdotuksen kirjoittajan kanssa. Näin tekemällä on saatu ”korvintodistajan” kuulokulma tallentumaan nauhalle.

Ohjelmassa keruuseen osallistuneet yhdeksän henkilöä kertovat ehdottamastaan äänimaisemasta, sen herättämistä muistoista ja äänten merkityksistä. Toteutuksesta vastaa Meri Kytö, Ari Koivumäki sekä Noora Vikman, Helmi Järviluoma, Joonas Toivonen ja Hannu Karisto yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa.

Radiodokumenttisivut: www.yleradio1.fi/dokumentit