Linkkinä tietoa "Ihmisen ääniä Helsingissä" -ääniraadista (pdf) 1.11.2007 sekä Kuultavat arkistot -seminaarin ohjelma (pdf) 2.11.2007.
Ote tiedotteesta: "Ihmisen ääniä Helsingissä" - ääniraati 1.11.2007
Miten Stadin slangia puhuttiin 50 vuotta sitten? Miten suomalaiset iskelmätähdet lauloivat keikoillaan 1950-luvulla? Miten kirjailijat ja kuvataiteilijat kuvaavat luomisprosessiaan? Miten lapset hokevat loruleikkejään? Mitä helsinkiläiset työläiset kertovat arjestaan 1920-luvulla?
Tilaisuudessa kuunnellaan ja arvioidaan helsinkiläisiin arkistoihin tallennettuja tyypillisiä tai yllättäviä, historiallisia tai nykyhetkeen sijoittuvia ääniä. Ääniraadin puheenjohtajana toimii arkistoasiantuntija, dosentti Pekka Gronow. Jäseninä ovat toimittaja Minna Lindgren, muusikko Jussi Raittinen, kirjailija Anja Snellman ja dosentti Camilla Wide.
Merkittävä osa suomalaisesta kulttuuriperinnöstä muodostuu erilaisista äänistä. Ilman äänitallenteita ymmärryksemme menneestä jäisi puutteelliseksi, esimerkiksi musiikin ja puhutun kielen tutkiminen kävisi mahdottomaksi. Suomalaisissa julkisissa arkistoissa onkin ääninauhoja yli 250.000 tuntia: puhetta ja musiikkia, haastatteluja ja arjen äänimaisemia.
Arkistoammattilaiset korostavat, että magneettisessa muodossa oleva äänitallenne rappeutuu väistämättä ajan mittaan, vaikka sitä säilytettäisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Äänitallenteiden pelastaminen edellyttää niiden digitointia, sillä digitaalisessa muodossa olevaa ääntä voidaan säilyttää muuttumattomana pitkälle tulevaisuuteen. Yli 250.000 tunnin digitointi on mittava ja kallis ponnistus. Se on kuitenkin välttämätöntä, mikäli äänitteinä oleva suomalainen kulttuuriperintö halutaan säilyttää myös tuleville sukupolville. "Ihmisen ääniä Helsingissä" -tilaisuuden järjestämisellä helsinkiläiset arkistot haluavat korostaa Pohjoismaisen Arkistojen päivän merkeissä äänitallenteiden säilyttämisen merkitystä ja äänitteiden digitoinnin kiireellisyyttä.