Pirkanmaan äänimaisemat -keruu

"Sata suomalaista äänimaisemaa" saa jatkoa. Nyt kohteena ovat Pirkanmaan äänimaisemat.

Pirkanmaan äänimaisemat (http://pirkanmaanaanimaisemat.blogspot.com) on äänimaisemien tallennus-, suojelu- ja tutkimushanke. Hankkeessa kartoitetaan kuvauksia ja huomioita Pirkanmaan alueen äänimaisemista. Taustalla on toive herätellä ihmisiä kuuntelemaan ympäristöään ja kiinnostumaan ympäristönsä äänistä. Sen järjestää Suomen Akustisen Ekologian Seura ry yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän yksikön sekä Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitoksen kanssa Pirkanmaan kulttuurirahaston avustuksella.

Pirkanmaan äänimaisemat -hanke toteutetaan Pirkanmaan alueella kuluvan kevään 2009 ja tulevan kesän aikana. Kartoitamme kuvauksia ja huomioita alueen äänimaisemista. Kaipaamme tietoa erilaisista arjen tai pyhän, maaseudun tai kaupungin, eri vuodenaikojen, loman, työn tai juhlan ääniympäristöistä. Voit ehdottaa tärkeäksi kokemaasi ääniympäristöä tallennettavaksi. Äänimaisema voi olla henkilökohtaisesti tai yhteisöllisesti merkityksellinen. Toivomme ehdotuksia erityisesti Pirkanmaalle ominaisista äänistä sekä tallentamisen arvoisista reiteistä ja ympäristöistä.

Ehdotuksia otetaan vastaan 18.3.–30.6. Niistä valitaan lähempään tarkasteluun noin kaksikymmentä kappaletta, jotka tallennetaan äänittämällä ja valokuvaamalla. Ääniympäristöt ja kulkureitit dokumentoidaan yhdessä ehdottajan kanssa, minkä jälkeen ne laitetaan esille hankkeen verkkosivulle. Yksittäisiä kohteita voit joko ehdottaa tallennettavaksi - tai vaihtoehtoisesti tallentaa itse ja lähettää järjestäjille. Valmiita äänityksiä voit käydä kuuntelemassa ja kommentoimassa verkkosivuilla (http://pirkanmaanaanimaisemat.blogspot.com).

Päin Cembra-mäntyä?

Miltä kuulostaa, kun karjalan mänty ja Cembra-mänty kohtaavat Kolilla? Harmoniaa, kilpalaulantaa, polyfoniaa? Mahdollisuus kuulla metsää puilta?

Pohjoisitalialaista kuorolaulantaa pohjoiskarjalaisessa äänimaisemassa

Joensuussa vierailee loppuviikosta mieskuoro pohjoisitalialaisesta Trentinon maakunnasta, Cembran vuoristokylästä. Kuoro esiintyy Laulutalolla torstaina, Kolilla perjantaina, ravintola Jokelassa perjantaina sekä Suomi-Italia -seuran ystävänpäiväjuhlassa lauantaina.

Vierailu liittyy Joensuun yliopiston Suomen kielen ja kulttuuritieteiden vuoden 2009 alusta alkaneeseen äänimaisematutkimushankkeeseen. Suomen Akatemian rahoittaman Acoustic Environments in Change –hankkeen tutkimusryhmä vieraili Cembran kylässä useasti vuosien 1999–2008 aikana.

Yhteistyö ihmisten kanssa jatkuu edelleen. Nyt toteutuva kuorolaisten vastavierailu tuo joensuulaisten kuuluville ”elävää kenttätyömateriaalia” dolomiittien alueen spontaanista moniäänisestä lauluperinteestä, joka edelleen kulkee suullisesti isältä ja pojalle. Laulajien ikähaarukka on 25–70 v.

Tärkeä osa kuoron musisointia on sopivasti harmonian elementtejä tukeva kaikuva akustiikka. Paikan päällä Italiassa kuorolle mieluisin paikka laulaa on vuoristomajat ja viinikellarit niiden kivisen akustiikan vuoksi.

Kuuluva ja kaikuva iltapäivämusiikkihetki Joensuun yliopistolla toteutuu torstaina 12.02. yliopiston yleisissä tiloissa, joissa kuorolaiset etsiskelevät sopivia ja akustisesti mielenkiintoisia laulupaikkoja. Kokeilun kohteena ovat ainakin Educan II kerros n. klo 11.45, Agoran kahvila Vienola n. klo 12.15, Carelia-salin aula n. klo 12.30 ja Aurora I:n aula n. kello 14.

Tervetuloa!

Muita tapahtumia vierailun aikana:

LAULUJAMIT Joensuun mieslaulajien laulutalolla Kauppakadulla torstaina 12.2. klo 18-19.30. Vapaa pääsy.

PÄIVÄRETKI KOLILLE pe13.02. klo 9- n. klo 18. Laulua ja maisema-akustiikan kokeilua. Matka ilmainen. Lounas mahdollinen matkan varren ravintolassa tai omat eväät mukaan. Jos haluat osallistua, ilmoittaudu Noora Vikmanille viimeistään ke 11.02.2009 aikana. Kesäkuussa 2010 Joensuun yliopisto on mukana järjestämässä kansainvälistä äänimaisemakonferenssia Kolille.

LAULUA WANHASSA JOKELASSA pe 13.02.2009 klo 20 alkaen
Cembra-mäntyjen ja Karjalan mäntyjen kohtaaminen!

Lisätietoja: Noora Vikman

Huoneet  – installaatio

7.2.-28.2.2009
Bukra galleria
Tuomiokirkonkatu 17
33100 Tampere

Minna Hagman

Huoneet ääni- ja videoinstallaatio

Työn lähtökohtana on ollut halu tutkia miten tavalliset, erilaiset huoneet soivat; onko jokaisella huoneella oma sointinsa, oma tapansa soida.

Olen valinnut kuusi omaan lähipiiriini kuuluvaa huonetta. Olen äänittänyt kontaktimikrofonilla (piezo-mikrofoni) huoneiden seinistä, katoista ja lattioista kuuluvia ääniä. Tallentuneista äänistä olen etsinyt soivia taajuuksia ja muokannut niistä lyhyitä sommitelmia.

Olen kuvannut videokameralla lähikuvia samojen huoneiden seinistä, katoista ja lattioista. Kuvat olen leikannut äänten rytmin mukaan.

Videokuvat heijastetaan näyttelytilan seinälle ja äänet kuunnellaan kuulokkeista.

Näyttely avoinna Bukra kirjakaupan aukioloaikoina
ma-pe 11-18 la 11-16
http://www.bukra.fi/galleria.html

0 db – Hiljaisen äänen ja liikkeen tapahtuma 

La 21. & Su 22.2.2009 Tampereella
tapahtumapaikkana Tutkivan teatterityön keskus, Hämeenpuisto 28 D

Pienimuotoisessa ääni- ja esitystaiteen tapahtumassa minimalistinen esitys ja improvisaatio rinnastetaan käytännön ja keskustelun tasoilla.

Jamit, esityksiä, työpajaa, installaatioita!

Lauantaina
klo 15: Avoimet improjamit teemana hiljainen ääni ja liike (viewpoints tekniikka)
klo 18: Esitysilta! Pastissi ja rekonstruktio. Seitsemän ennennäkemätöntä ja -kuulumatonta esitystä. Liput 5 € , lippuvaraukset: nolladb@gmail.com

Sunnuntaina
klo 11.30: Työpaja taiteentekijöille, ilmoittautuminen: nolladb@gmail.com
klo 15: Tapahtuman päätöskeskustelu

Tapahtuman ajan lämpiössä minimalististen klassikkoteosten pastisseja, rekonstruktioita ja kommentteja video- ja audioteoksina.

Lisää tapahtumasta ja esiintyjistä Tutkivan teatterityön keskuksen sivuilta.

Suomalaisia äänimaisemia -taidenäyttely Oulunsalon kirjastossa

2.12.-20.12.2008
Karhuojantie 2
90460 Oulunsalo

Näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikoina.

Suomalaisia äänimaisemia -näyttely tarkastelee kuvataiteen keinoin suomalaisille tärkeitä ja erityisiä äänimaisemia - nostalgisia, arkipäiväisiä, ärsyttäviä, ihastuttavia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä. Mukana on kiehtovia teoksia Tampereen ammattikorkeakoulun kuvataiteen ja viestinnän opiskelijoilta maalauksista valokuviin ja sukkahousuinstallaatioihin. Kaikkia aisteja kutkuttava näyttely kuvaa mm. lapsiperheen televisionpauhuista arkea, pohtii kulttuurin ja yksilön erottamattomuutta saunakiuluinstallatiossa ja kertoo hiljaisuuden sisältämästä melusta valokuvien kautta. Monipuolisista teoksista löytyy myös tärkeä äänellisen ympäristön muuttumista ja nykytilaa tarkasteleva taso. Löytyykö kansallinen identiteettimme kenties kännykän häiriöäänistä vai tervan tuoksuista lapsuuden kesistä? Näyttelyn teoksissa ääniin perustuvat kokemukset ja niiden ympärille kietoutuneet kulttuuri-ilmiöt on rakennettu kuviksi ja tuoksuiksi, meluksi ja hiljaisuudeksi.

Äänimaisemaa ei ole olemassa ilman yksilöä tai yhteisöä, vaan se on ääniympäristön ja kokemuksen summa. Äänimaisemat ovat tärkeitä kulmakiviä niin henkilökohtaisessa kuin yhteisöllisessä historiassamme. Näyttelyn taustalla on "Sata suomalaista äänimaisemaa" -projekti, jossa kerättiin suomalaisille tärkeitä ääniympäristöjä haastattelujen, äänitysten ja kirjoitusten avulla. Vuosina 2004-6 toteutettuun kilpailuun tuli miltei 800 vastausta ihmisille merkittävistä ääniympäristöistä ympäri Suomea.

Näyttelyssä mukana olleet taiteilijat ovat:

Jonna Kalliomäki
Jussi Koitela
Laura Konttinen
Jani Kuivajärvi
Jussi Kärnä
Mia Saharla
Matti Sälli
Mia Valkonen

Taidenäyttelyn ovat tuottaneet Suomen Akustisen Ekologian seura ry ja Tampereen Ammattikorkeakoulu / Taide ja Viestintä. Näyttely on ollut aikaisemmin esillä Tampereella ja Kannonkoskella ja kiertää nyt ympäri Suomea mm. kirjastoissa ja luontokeskuksissa.

Tutkijoiden yö Joensuussa 26.9.

Joensuussa vietetään ensimmäistä kertaa Tutkijoiden yötä perjantaina 26.9.2008. Suomen Akustisen Ekologian Seura osallistuu tapahtumaan kuuntelukävelyllä ja keskustelutilaisuudella.

Kuuntelukävely: Joensuun äänimaisema
Klo 17.00 - 18.00 Joensuun keskustassa, lähtö Joensuun kaupungin kirjaston aulasta

Aukaise aistisi kuuntelukävelyllä Joensuun keskustassa. Tuttu ympäristö voi saada aivan uusia ulottuvuuksia! Varusteet sään mukaan. Vetäjinä professori Helmi Järviluoma-Mäkelä ja lehtori Noora Vikman Joensuun yliopistosta

Tutkijoiden yön tähdet -keskustelutilaisuus
Klo 18.00, Carelicumin kahvila, Koskikatu 5

"Joensuun äänimaisema ja melu"
Keskustelu Joensuun äänimaisemasta ja siinä esiintyvästä melusta. Asiantuntijoina professori Helmi Järviluoma-Mäkelä ja lehtori Noora Vikman Joensuun yliopistosta sekä Kuopion yliopiston melulaitoksen johtaja dosentti Erkki Björk.

Tapahtuman ohjelma: http://www.pkamk.fi/tutkijoidenyo/ohjelmasivu.htm

Tapahtumaa koordinoi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Tutkijoiden yö on osa Euroopan komission tukemaa Researchers' Night -tapahtumasarjaa, jonka puitteissa järjestetään samanaikaisesti ohjelmaa 31 maassa ja yli 150 kaupungissa ympäri Eurooppaa. Suomessa Tutkijoiden yötä vietetään Joensuun lisäksi Kuopiossa, Kouvolassa, Lahdessa ja Lappeenrannassa.

Näyttely Kannonkosken kirjastossa

Lehdistötiedote 26.5. 2008

Suomalaisia äänimaisemia – taidenäyttely
Kannonkosken kirjastossa 26.5. - 4.7. 2008



Suomalaisia äänimaisemia -näyttely tarkastelee kuvataiteen keinoin suomalaisille tärkeitä ja erityisiä äänimaisemia - nostalgisia, arkipäiväisiä, ärsyttäviä, ihastuttavia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä. Mukana on kiehtovia teoksia Tampereen ammattikorkeakoulun kuvataiteen ja viestinnän opiskelijoilta maalauksista valokuviin ja sukkahousuinstallaatioihin. Kaikkia aisteja kutkuttava näyttely kuvaa mm. lapsiperheen televisionpauhuista arkea, pohtii kulttuurin ja yksilön erottamattomuutta saunakiuluinstallatiossa ja kertoo hiljaisuuden sisältämästä melusta valokuvien kautta. Monipuolisista teoksista löytyy myös tärkeä äänellisen ympäristön muuttumista ja nykytilaa tarkasteleva taso. Löytyykö kansallinen identiteettimme kenties kännykän häiriöäänistä vai tervan tuoksuista lapsuuden kesistä? Näyttelyn teoksissa ääniin perustuvat kokemukset ja niiden ympärille kietoutuneet kulttuuri-ilmiöt on rakennettu kuviksi, ääniksi, installaatioiksi ja tuoksuiksi, meluksi ja hiljaisuudeksi.

Äänimaisemaa ei ole olemassa ilman yksilöä tai yhteisöä, vaan se on ääniympäristön ja kokemuksen summa. Ihmiset itse osallistuvat äänimaisemien syntyyn, muuttumiseen ja katoamiseen kuuntelemalla, puhumalla ja valinnoillaan. Äänimaisemat ovat tärkeitä kulmakiviä niin henkilökohtaisessa kuin yhteisöllisessä historiassamme. Näyttelyn taustalla on 100 suomalaista äänimaisemaa -projekti, jossa kerättiin suomalaisille tärkeitä ääniympäristöjä haastattelujen, äänitysten ja kirjoitusten avulla. Vuonna 2004 toteutettuun kilpailuun tuli miltei 800 vastausta ihmisille merkittävistä ääniympäristöistä ympäri Suomea. Osa kirjoituksista koottiin 100 suomalaista äänimaisemaa -kirjaan, johon voi tutustua myös näyttelyssä. Projektin yhteistyökumppaneita olivat mm. Yleisradio, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Tampereen Taiteen ja Viestinnän oppilaitos, sekä Tampereen, Turun ja Joensuun yliopistot ja Åbo Akademi. Projekti sai vuoden 2006 Esteettisen teon palkinnon.

Näyttelyssä mukana olleet taiteilijat ovat:
Jonna Kalliomäki
Jussi Koitela
Laura Konttinen
Jani Kuivajärvi
Jussi Kärnä
Mia Saharla
Matti Sälli
Mia Valkonen

Taidenäyttelyn ovat tuottaneet Suomen Akustisen Ekologian seura ry ja Tampereen Ammattikorkeakoulu / Taide ja Viestintä.

Apuraha Pirkanmaan äänimaisemahankkeelle

Suomen Akustisen Ekologian Seura vastaanotti Suomen Kulttuurirahaston
Pirkanmaan rahastolta 8000 euron apurahan Pirkanmaan ääniympäristön kartoittamiseen rahaston vuosijuhlassa 9.5.2008.

Tilaisuudessa seuraa edustivat pj. Heikki Uimonen sekä hallituksen jäsenet Ari Koivumäki ja Meri Kytö. "Arvostamme Kulttuurirahaston tukea ja odotamme malttamattomina projektin käynnistymistä", kertoo Uimonen.

Radioateljee: Elämä ja teot

Radioateljee esittää:

Pe 9.11. ja su 11.11.

Markku Into - Simo Alitalo:
Elämä ja teot - Kurt Schwitters

Perjantaisin klo 23.00 - 24.00, toinen lähetys sunnuntaina klo 13.00-14.00

Dadaismi oli taiteilijoiden kapinaliike, joka vastusti porvarillista estetiikkaa ja kulttuuria. Se pyrki hävittämään yhteiskunnan, joka kykeni ensimmäisen maailmansodan kaltaiseen teurastukseen ja joukkotuhoon – hyökkäämällä tuota yhteiskuntaa edustavan taiteen kimppuun. Kreivi de Lautréamontin lausahdus "sateenvarjon ja ompelukoneen satunnaisen kohtaamisen kauneudesta ruumiinavauspöydällä" on jäänyt elämään historioitsijoiden ja kirjoittajien vakiotiivistyksenä, jolla he yrittävät selittää mistä dadaismissa oli kyse.

Kurt Schwitters tunnetaan parhaiten roskista ja hylätyistä käyttöesineistä koostetuista kollaaseistaan, joita hän kutsui Merz-teoksiksi. Vuosina 1923-32 Schwitters julkaisi jopa omaa Merz -nimistä aikakauslehteä. Merz-rakennukset olivat installaatioita ja ympäristöteoksia, jotka yhdistivät veistotaiteen ja arkkitehtuurin.

Schwittersin merkitys myöhempien taidesuuntien, kuten installaatioiden ja poptaiteen kehitykselle myönnetään, mutta harvemmin muistetaan että hän jätti jälkeensä myös laajan kirjallisen tuotannon. Saksalaisen kielialueen ulkopuolella hänen runojaan tunnetaan vain vähän. Yleensä muistetaan vain suuri äänirunoelma Ursonate, jolla onkin ollut suuri vaikutus äänirunouden ja äänitaiteen kehityksessä.

Markku Innon ja Simo Alitalon ohjelma Elämä ja teot - Kurt Schwitters, pyrkii esittelemään merkittävän sanataiteilijan, joka joskus tuntuu jäävän kuvataiteilija Schwittersin varjoon.

Käsikirjoitus ja runojen käännökset Markku Into, ohjaus Simo Alitalo, tekninen toteutus Pekka Lappi, kertojina Tom Wentzel ja Ville Sandqvist, tuottaja Harri Huhtamäki.

Väitös ääniympäristöstä 16.11.2007

FM Noora Vikmanin etnomusikologian alaan kuuluva väitöskirja Eletty ääniympäristö. Pohjoisitalialaisen Cembran kylän kuulokulmat muutoksessa (The Lived Acoustic Environment: Cembra’s Changing Points of Ear) tarkastetaan perjantaina 16.11.2007 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa B1096, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on FT Taru Leppänen (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Timo Leisiö.


LEHDISTÖTIEDOTE

Ääniympäristön laadulla on väliä. Äänen välityksellä kommunikoidaan äänimaisemassa eri tavoin. Äänimaisema eli se miten ääniympäristö koetaan, koostuu yksittäisten kuuntelijoiden tulkinnoista.

Niin kuin yhteiselämän kaikilla osa-alueilla myös akustisen ympäristön elementit miellyttävät ja häiritsevät eri syistä. Tiukkaa ihanteellisen äänimaiseman prototyyppiä ei kannata rakentaa tai ainakin sen on oltava hyvin yleinen. Äänimaisemasta puhuttaessa ­ ja sitä arvotettaessa ­ melu ja hiljaisuus asetetaan usein vastakkain. Ihmiset antavat äänille kuitenkin myös merkityksiä, joilla ei välttämättä ole selkeää etumerkkiä. Äänen volyymin lisäksi äänimaiseman laatua määrittää myös se, miten äänet erottuvat toisistaan äänimaisemassa. Tämä vaikuttaa edelleen siihen, miten kuulijat antavat merkityksiä äänille ympärillään.

Ihmisillä on vaihtelevia ympäristönlukutaitoja eli äänimaisemakompetensseja suhteessa paikkaan. Kuinka erilaiset ympäristösuhteet syntyvät kuuntelemalla ja ääniä tuottamalla? Millaisia ovat äänimaiseman rytmit ja miten niitä voi tunnistaa? Mitä tarkoittaa, että yksilö on jossakin paikassa kuin kotonaan? Tarvitaanko äänten lukemiseen, ymmärtämiseen ja tulkintaan lukiopetusta? Voiko tunnistettua hiljaisuutta myydä?

Noora Vikmanin väitöskirja käsittelee edellä mainittuja teemoja pohjoisitalialaisen Cembran kylän äänimaisemassa. Aineisto on kerätty kuuntelemalla ja äänittämällä kylän ääniä sekä kertomuksia niistä. Kuulokulmat paljastavat yhteisen elintilan jakamiseen ja jokamiehenoikeuksiin liittyviä kysymyksiä, joissa myös taloudelliset kriteerit määrittävät epämateriaalisten ilmiöiden arvoa.

Erityisesti huomio hiljaisuudesta avaa laajan näkökulman kylään. Cembralaisten suhde luontoon, turismiin, ja tuotteistumiseen ovat jatkuvassa muutoksessa. Väitöskirja käsittelee tähän liittyen myös rytmistä vaihtelua Cembran arjessa. Kylän akustiset yksityiskohdat sijoitetaan vuorokauden ja vuodenkierron yhteyteen. Kyläläisten aktiivisesti tuottamat äänet voidaan kuulla selkeämmin toistuvan päivittäisen elämän muodostamaa taustaa vasten.

Vikmanin työssä käy ilmi, että Cembran kylä on erityinen vuoristoisuutensa sekä laulukulttuurinsa vuoksi. Työn yhdessä artikkelissa tutkitaan myös sitä, kuinka paikallinen mieskuoro sijoittaa itsensä — niin fyysisesti kuin emotionaalisestikin — Cembran vuoristoiseen ja kiviseen maisemaan. Miten erilaiset akustiset tilat vaikuttavat laulamiseen sekä sopivien laulamisen paikkojen valitsemiseen? Tutkimuksessa pohditaan cembralaisen spontaanin laulamisen tavan menneisyyttä ja tulevaisuutta kestävänä perinteenä ja mahdollisena folklore-tuotteena.

Väitöskirjan johdannossa Vikman avaa laajempia kulttuurintutkimuksen kiinnostuksen kohteisiin kuuluvia teemoja. Ympäristötulkintoihin liittyvät ristiriidat palautuvat luonnon ja kulttuurin erontekoon. Elämysten — tässä hiljaisuuden — tuotteistamisprosessi sijoittuu kulttuuristumisen tematiikkaan. Tutkimuksen lopuksi esitetään kysymys äänimaisematutkimuksen ja akustisen ekologian tulevaisuudesta: mikä on akustisen ja yhdyskuntasuunnittelun rooli elämystaloudessa?

Vikmanin työ on monitieteinen ja sijoittuu äänimaisematutkimuksen, etnomusikologian ja kulttuurintutkimuksen aloille. Lisäksi tutkimus hyödyntää uuden maantieteen ja ympäristöpolitiikan kysymyksenasetteluja.

Arkistojen päivän äänitapahtuma

Helsingissä järjestetään ääneen liittyviä arkistotapahtumia osana Arkistojen päivää.

Linkkinä tietoa "Ihmisen ääniä Helsingissä" -ääniraadista (pdf) 1.11.2007 sekä Kuultavat arkistot -seminaarin ohjelma (pdf) 2.11.2007.

Ote tiedotteesta: "Ihmisen ääniä Helsingissä" - ääniraati 1.11.2007

Miten Stadin slangia puhuttiin 50 vuotta sitten? Miten suomalaiset iskelmätähdet lauloivat keikoillaan 1950-luvulla? Miten kirjailijat ja kuvataiteilijat kuvaavat luomisprosessiaan? Miten lapset hokevat loruleikkejään? Mitä helsinkiläiset työläiset kertovat arjestaan 1920-luvulla?

Tilaisuudessa kuunnellaan ja arvioidaan helsinkiläisiin arkistoihin tallennettuja tyypillisiä tai yllättäviä, historiallisia tai nykyhetkeen sijoittuvia ääniä. Ääniraadin puheenjohtajana toimii arkistoasiantuntija, dosentti Pekka Gronow. Jäseninä ovat toimittaja Minna Lindgren, muusikko Jussi Raittinen, kirjailija Anja Snellman ja dosentti Camilla Wide.

Merkittävä osa suomalaisesta kulttuuriperinnöstä muodostuu erilaisista äänistä. Ilman äänitallenteita ymmärryksemme menneestä jäisi puutteelliseksi, esimerkiksi musiikin ja puhutun kielen tutkiminen kävisi mahdottomaksi. Suomalaisissa julkisissa arkistoissa onkin ääninauhoja yli 250.000 tuntia: puhetta ja musiikkia, haastatteluja ja arjen äänimaisemia.

Arkistoammattilaiset korostavat, että magneettisessa muodossa oleva äänitallenne rappeutuu väistämättä ajan mittaan, vaikka sitä säilytettäisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Äänitallenteiden pelastaminen edellyttää niiden digitointia, sillä digitaalisessa muodossa olevaa ääntä voidaan säilyttää muuttumattomana pitkälle tulevaisuuteen. Yli 250.000 tunnin digitointi on mittava ja kallis ponnistus. Se on kuitenkin välttämätöntä, mikäli äänitteinä oleva suomalainen kulttuuriperintö halutaan säilyttää myös tuleville sukupolville. "Ihmisen ääniä Helsingissä" -tilaisuuden järjestämisellä helsinkiläiset arkistot haluavat korostaa Pohjoismaisen Arkistojen päivän merkeissä äänitallenteiden säilyttämisen merkitystä ja äänitteiden digitoinnin kiireellisyyttä.

Väitös kaupunkimelusta 17.11.2007

Marraskuun 17. päivänä 2007 väittelee Helsingin yliopistolla Outi Ampuja. Tarjolla on takuulla kiinnostavaa tieteellistä keskustelua melusta!

Väitöstilaisuus järjestetään klo 10 Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa (käyntiosoite: Fabianinkatu 33, 4. krs.). Vastaväittäjänä toimii Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan professori Yrjö Haila.

Väitöskirjan julkaisee Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: SKS / Bibliotheca Historica 110. Sen laajuus on 270 sivua ja ISBN-numero 978-951-746-951-7. Kirjan esittely löytyy alta.

**

Melun sieto kaupunkielämän välttämättömyytenä

Melu ympäristöongelmana ja sen synnyttämien reaktioiden kulttuurinen käsittely HelsingissäMiksi kaupungissa on meluisaa? Pystyisimmekö ja haluammeko ylipäätään torjua melua tehokkaasti? Vai pitäisikö ajatella, että melu kuuluu kaupunkiin?

Outi Ampuja pohtii historiallisia, taloudellisia ja kulttuurisia syitä sille, miten ja miksi melusta on tullut vakava ympäristöongelma ja miksi sitä ei olla tähän saakka kyetty kattavasti?ratkaisemaan. Tutkimuksessa selvitetään meluongelman muotoutumista, politisoitumista, meluun liittyvien kansalaisliikkeiden toimintaa ja kaupunkilaisten urbaanille äänimaisemalle asettamia odotuksia. Kohteena on sekä ns. katumelu että naapurimelu. Lisäksi kartoitetaan helsinkiläisten asuntojen äänieristyksen ”historiaa”. Tarjosivatko lähiöasunnot oman kodin rauhaa? Entä puistot, onko niistä löytynyt vastapainoa katujen meluisuudelle? Työssä pohditaan myös sitä, onko meillä muodostunut kulttuurisia paineita nähdä melu normaalina kaupunkielämään kuuluvana asiana. Millaisiin syihin vedoten yhteiskunnassamme on voitu vaatia meluun sopeutumista?

Ampuja on kiinnostunut yksilötason melukokemuksista ja tavoista, joilla on pyritty järkeistämään etenkin kaupunkiympäristössä melulle altistumisen seurauksena syntyneet fyysiset ja psyykkiset terveysvaikutukset sekä vaikutukset viihtyvyyteen. Tutkimusaineisto painottuu Helsingin kaupungin alueelle 1950-luvulta nykyaikaan, mutta aihetta käsitellään abstraktimmalla ja yleisemmällä tasolla. Työ on monitieteinen.

Vuoden esteettinen teko 2006 palkinto SAES:ille!

Suomen Estetiikan Seura on myöntänyt Sata suomalaista äänimaisemaa -hankkeelle ja Suomen Akustisen Ekologina Seuralle kunniapalkinnon vuoden esteettisestä teosta.

Palkintoa perustellaan seuraavasti:

"Hanke on herkistänyt kuuntelemaan elämyksellisesti arkielämän ääniä osana jokapäiväistä elettyä ympäristöä. Se on myös kannustanut tekemään henkilökohtaista äänimuistelutyötä ja etsimään kielenkäytön tapoja, jolla voi kirjallisesti tavoittaa kuultua, katoavaista ja aineetonta ympäristöä. Nykyisessä visuaalisuutta ja kirjoitettua kieltä korostavassa kulttuurissa huomion kiinnittäminen äänimaisemaan, sen kokemiseen ja jäsentämiseen, on erityisen merkityksellistä. Lisäksi hanke on esimerkillisellä tavalla onnistunut dialogissaan arkielämän äänikokemuksien ja niihin kohdistuvan tutkimuksen kanssa."

Vuonna 1997 perustettu Vuoden esteettinen teko -kunniapalkinto myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka toiminnallaan, tuotteillaan tai ajatuksillaan edistää keskustelua taiteen, kauneuden ja esteettisen arvon kysymyksistä. 

***

Vuoden esteettinen teko 2006 palkinto Sata suomalaista äänimaisemaa hankkeelle ja Suomen Akustisen Ekologian Seuralle

Suomen Estetiikan Seura ry:n kunniapalkinto vuoden 2006 esteettisestä teosta on myönnetty ääniympäristöjä kartoittaneelle kolmivuotiselle Sata suomalaista äänimaisemaahankkeelle. Tallennus-, suojelu- ja tutkimushankkeen päätoteuttaja oli Suomen Akustisen Ekologian Seura yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston, Yleisradion, Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän yksikön sekä Turun ja Tampereen yliopiston ja Åbo Akademin musiikkitieteen oppiaineiden kanssa.

Äänimaiseman estetiikka

Hankkeen keskeisin osa oli kaikille avoin äänimaisemien keruukilpailu, joka tuotti lähemmäs 800 äänimaisemakuvausta eri-ikäisiltä, eri puolella Suomea asuvilta kirjoittajilta. Raati valitsi yleisön lähettämien ehdotusten joukosta taltioitavat äänimaisemat. Kilpailun tuottama aineisto kenttä-äänityksineen on tallennettu julkisiin arkistoihin, joissa ne ovat myös muiden tutkijoiden ulottuvilla. Myös hankkeen kotisivulle on tallennettu satoja äänimaisemakuvauksista sekä äänityksistä. Keruukilpailun tuloksia on lisäksi esitelty radio-ohjelmissa. Lokakuussa 2006 ilmestyi kirja Sata suomalaista äänimaisemaa (SKS), jonka ovat toimittaneet Helmi Järviluoma, Ari Koivumäki, Meri Kytö ja Heikki Uimonen. Kirja sisältää sata äänimaisemakuvasta, CD-levyn, jossa on 28 äänimaisematallennetta, ja kuusi hankkeeseen liittyvää artikkelia.

Haluamme antaa Vuoden esteettinen teko -palkinnon Sata suomalaista äänimaisemaa -hankkeelle ja sen vastuulliselle järjestäjälle, Suomen Akustisen Ekologian Seuralle. Hanke on herkistänyt kuuntelemaan elämyksellisesti arkielämän ääniä osana jokapäiväistä elettyä ympäristöä. Se on myös kannustanut tekemään henkilökohtaista äänimuistelutyötä ja etsimään kielenkäytön tapoja, jolla voi kirjallisesti tavoittaa kuultua, katoavaista ja aineetonta ympäristöä. Nykyisessä visuaalisuutta ja kirjoitettua kieltä korostavassa kulttuurissa huomion kiinnittäminen äänimaisemaan, sen kokemiseen ja jäsentämiseen, on erityisen merkityksellistä. Lisäksi hanke on esimerkillisellä tavalla onnistunut dialogissaan arkielämän äänikokemuksien ja niihin kohdistuvan tutkimuksen kanssa.

Suomen Estetiikan Seuran nimeämään palkintoraatiin kuuluivat seuran hallituksen jäsen, professori Anne Sivuoja-Gunaratnam ja seuran sihteeri FM Saara Hacklin.

Vuonna 1997 perustettu Vuoden esteettinen teko -kunniapalkinto myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka toiminnallaan, tuotteillaan tai ajatuksillaan edistää keskustelua taiteen, kauneuden ja esteettisen arvon kysymyksistä.

http://www.estetiikka.fi/toiminta/vuoden-esteettinen-teko-2006

Uusi kirja: Sata suomalaista äänimaisemaa

SATA SUOMALAISTA ÄÄNIMAISEMAA KOOTTU JULKAISUKSI

”Sata suomalaista äänimaisemaa” on julkaistu kirjana ja CD-äänitteenä. Näihin on koottu edustava valikoima merkityksellisiä suomalaisia äänimaisemia. Kirja on saatavilla SKS:stä ja kirja on myös esillä Helsingin kirjamessuilla 26.10.-29.10. SKS:n osastolla.

Äänimaiseman keruu- ja tutkimushankkeen pääjärjestäjiä ovat olleet Suomen Akustisen Ekologian Seura r.y., Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS, useat yliopistot ja Yleisradio. Kirjan julkaisevat SKS ja TAMK.

Koottu äänimaisema-aineisto on kattava kokonaiskuulokuva suomalaisen äänimaiseman todellisuuksista. Äänimaisemakokoelma on melko ainutlaatuinen maailmassa, ja se on herättänyt huomattavaa kansainvälistä kiinnostusta. Äänimaisema-aineistoon tarjottiin peräti noin 800 kertomusta kuulijan Suomessa merkitykselliseksi kokemasta äänimaisemasta. Kaikki kertomukset arkistoitiin. Niistä 100 valittiin julkaistuun kirjaan, ja 30 äänimaisemaa äänitettiin CD-tallenteelle.

Helmi Järviluoma, Ari Koivumäki, Meri Kytö ja Heikki Uimonen (toim.) 2006. Sata suomalaista äänimaisemaa. SKS:n toimituksia 1100. SKS, Helsinki. 251 sivua ja CD-levy. ISBN 951-746-856-3



SISÄLTÖ

Esipuhe, s.6

Äänimaisemat tutkimuskohteena

Noora Vikman: Suomalaisuuden sydänääniä luonnon helmassa, s.12
Helmi Järviluoma: Turvallisuuden tunne, äänimaisema ja eletty tila lapsuudenmuistoissa, s.23
Ari Koivumäki: Äänimaisemien tallennuksen haasteita, s.41
Heikki Uimonen: Mieluisat ja meluisat – ääniympäristön veto javastenmielisyys, s.55
Maria Aaltonen: Tystnadens ljudlandskap, s.68
Saara Hellström: Äänimaisema ja esteettinen kokemus, s.82

Äänimaisemakuvaukset

Kelloon katsomatta tiedän sen olevan seitsemän - Äänimaamerkkejä ja signaaleja, s.100
Kuuntele! Vielä niillä on puinti kesken - Peltotyöstä ja toimeentulosta, s.115
Kaiku kierteli kivitaloja - Tarinoita lapsuudesta ja nuoruudesta, s.134
Puhvetin puolella kilisee - Sosiaalisia äänimaisemia, s.163
Ennen suo sulaa ennenkö kurki kuolee - Mökillä ja metsässä, s.178
Maailman aika kuluu - Kotona ja rauhassa, s.211

Liitteet

Keruutilastot, s.238
Äänimaisematallenteet, s.240
Summary, s.246
Kirjoittajat, s.250

Uusi kirja: Äänen eXtreme

Tätä on odotettu: Petri Kuljuntaustan monipuolinen tietoteos "Äänen eXtreme" on ilmestynyt.

"Äänen eXtreme" on uraauurtava esitys äänimaailman ihmeistä. Se luo katsauksen äänien tuottamisen historiaan, kokoaa yhteen viimeisintä tietoa äänitutkimuksen, äänitaiteen ja digitaalisen musiikin ulottuvuuksista sekä kartoittaa äänimaailmojen reuna-alueita tieteessä ja taiteessa. Teoksen hahmottelemassa ääniversumissa perinteiset käsitykset musiikista menettävät merkityksensä ja lukija sinkoutuu ulottuvuuksiin, joissa korvaa ei säästellä.

"Äänen eXtreme" on sukellus elektronisäveltäjä ja äänitaiteilija Petri Kuljuntaustan soivaan taiteeseen. Kirja purkaa tekstiksi sen, kuinka avaruuden äänet, vedenalainen musiikki, mediainstallaatiot, soivat ympäristöt ja feedback-äänet limittyvät Kuljuntaustan tuotannossa.

Soivassa muodossa teokset julkaistaan kirjan liitteenä olevalla audio-dvd:llä.

Petri Kuljuntausta: Äänen eXtreme sidosasu: nid., 416 s. + dvd ISBN 952-471-713-1 http://www.likekustannus.fi/kirjakeko/tiedot.php?id=3721

Kirjan sisältö

ensimmäinen osa

Johdanto Äänen eXtremeen............................................................... 9
Prologi. Ihmisen äänimaailman aamunkoitto....................................... 12
Ihmislihan ääniä............................................................................... 22
Nano- ja mikroääniä.......................................................................... 44
Makroääniä Maassa ja avaruudessa................................................... 53
Fundamentaalinen äänivärähtely......................................................... 67
Biomusiikki...................................................................................... 80
Ympäristö, arkkitehtuuri ja tila musiikin lähtökohtina...........................104
Muunnelluista soittimista tietokonesoittimiin ja bio-ohjaimiin................117
Musiikkiteoksen uusia ulottuvuuksia..................................................139
Epilogi. Äänestä, ihmisestä ja tulevaisuudesta....................................162


toinen osa

Prologi. Tutkiva komponoiminen..........................................................181
Avaruusmusiikki (1997-2005) .............................................................183
Vedenalaiset konsertit ja zoomusikologiset teokset (1997-2006)............196
Mediainstallaatiot (1994-2005).............................................................212
Telemaattiset kompositiot ja internetprojektit (1995-2005)......................259
Ars acustica-, radio- ja tekstikompositiot (1996-2005)...........................274
Vaiheensiirto- ja generatiivinen musiikki (1996-2005).............................293
Digitaalimusiikki (1998-2005)..............................................................304
Äänimaisemamusiikki (1997-2005)......................................................327
Elokuvat ja videoteokset (1992-2006)...................................................354


Viitteet..............................................................................................371
Lähteet..............................................................................................384
Hakemisto.........................................................................................403
Kuvatiedot..........................................................................................416


Dvd:n tracklist:
http://www.aureobel.com/dvd-tracklist.html
Täydennykset ja päivitykset nettiosoitteessa:
http://www.aureobel.com/extreme.html