Oletko koskaan kesäaamuna kulkenut suolammella, mikä tuoksu ja äänimaailma.
Viimekesänä mustikoiden poimimisaikaan koimme elämämme konsertin. Korkeiden lämpötilojen vuoksi lähdimme marjaretkelle aikaisin. Korpit tiedoittivat seutukunnalle saapumisestamme, palokärki rummutti päätään lahopuun runkoon. Hyttysparvia sinkoili mättäiköistä tanssimaan. Varvut notkuivat mustikoita.
Yllättäen lammelta kuului haikea ääni. Hetken päästä kuoroon yhtyi suurempi joukko, mieleen tuli Hitchcokin linnut elokuva. Karmiva huuto johon kaiku vastasi vastakkaiselta rantakalliolta.
Seurasi hiljaisuus, jota kesti viitisen minuuttia. Taas kuului vaikertava ääni, jonka jälkeen seurasi äänien sinfonia vailla vertaa. Selkäpiitä karmiva konsertti. Harmitti ettei kameraa tullut matkaan.
Samanmittainen tauko ja taas kuului ja toistui outo metodi. Käräjiä taittin käydä. Lämpötila alkoi nousta, aurinko maalasi kuvaa lammen pintaan. Säännöllisin välein toistui karmealta kuulostava äänimaisema. Kumpa tämän olisi saanut äänitetyksi. Marja-astiat täyttyivät, suo tuoksui aamuisen raikkaalle vielä jonkin aikaa. Samassa näimme miten kaakkuriparvi hajautui lammelta kukin omalle taholleen. Olivat kai aamukalassa tai palaverissa. Helteinen päivä tulossa.
Meidän mökki on Repovedellä siellä luonto on lähellä, maasto monimuotoista samoin kasvi ja eläinlajisto.
SJ, Kuusankoski
