Toimintakertomukset

Suomen Akustisen Ekologian Seura r.y.

Toimintakertomus vuodelta 2017 


Yleistä 

Vuonna 2017 seura keskittyi kotimaiseen ja kansainväliseen toimintaan. Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hanke saatiin lähes päätökseen. Seuran varapuheenjohtaja Simo Alitalo toimi seuran edustajana WFAEn hallituksessa, Heikki Uimonen ja Meri Kytö Soundscape-julkaisun toimitusneuvostossa, Kytö lisäksi jäsenneuvostossa (membership committee).

Jäsenistö ja hallitus 

Seuraan kuului vuoden lopussa 11 jäsentä. Painetun jäsenlehtiedun menetys näkyy siis edelleen. Seuran vuosikokous järjestettiin 12.5. klo 16:15, Tallipihan kahvilassa, Tampereella. Läsnä olivat Heikki Uimonen, Ari Koivumäki, Olli-Taavetti Kankkunen, Meri Kytö, Kaisa Ruohonen ja Eeva Sairanen.

Hallitus järjestäytyi seuraavasti:

  • Meri Kytö, puheenjohtaja (FT, Tampere) 
  • Simo Alitalo, varapuheenjohtaja (äänitaiteilija, FM, Turku) 
  • Kaisa Ruohonen, sihteeri-taloudenhoitaja (FM, Helsinki) 
  • Ari Koivumäki, jäsen (koulutusjohtaja, TeL, Tampere) 
  • Heikki Uimonen, jäsen (FT, Tampere) 
  • Eeva Sairanen, varajäsen (FM, Helsinki) 
  • Olli-Taavetti Kankkunen, varajäsen (lehtori, nuorempi tutkija, MM, Tampere) 

Hallitus kokoontui päätösvaltaisena kolme kertaa: Helsingissä 22.6. ja 15.9. sekä Turussa 24.11. Hankkeiden työryhmät kokoontuivat tahoillaan. Tieteellinen ja taiteellinen toiminta Seura jatkoi tieteellistä ja taiteellista toimintaansa Suomen Kulttuurirahaston myöntämän avustuksen turvin, joka kohdistuu äänimaisemien tallennus-, suojelu- ja tutkimushankkeeseen Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat. Hankkeen tutkimusantologia julkaistiin Metso-kirjaston Lehmus-salissa Tampereella 20.2.2017. Kirjan artikkeleiden aineisto perustuu pääosin Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -keruuaineistoon. Kirjan toinen puoli on Sata suomalaista äänimaisemaa -kirjan tavoin kooste keruukirjoituksista. Kirjoittajia olivat toimittajien Uimonen, Kytö ja Ruohonen lisäksi Helmi Järviluoma, Ari Koivumäki, Harri Sahavirta, Kati Kallio, Jukka Mikkola, Riitta Rainio, Antti Lahelma, Tiina Äikäs ja Kaj Lassfolk. Muuttuvien äänimaisemien tematiikkaa käsittelevät artikkelit nojaavat eri tieteentraditioihin ja menetelmiin: mediatutkimukseen, antropologiseen kenttätallennukseen ja aistinvaraiseen havainnointiin, tekstianalyysiin ja lähilukuun, folkloristiikkaan ja arkeoakustiikkaan. Tampere University Pressin kustantama kirja on luettavissa TUP OA Books -kokoelmassa Tampereen yliopiston TamPub-julkaisuarkistossa (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0382-2). Se julkaistiin myös kansainvälisessä OApen library -portaalissa. Seminaarin keskustelusta koottiin tallenne Seuran soundcloud-sivulle (https://soundcloud.com/akueko/kirjan-julkistamistilaisuus-2022017).

Seminaarissa julkaistiin myös Seuran verkkoarkisto osoitteessa https://soundcloud.com/akueko. Arkistoon kootaan kuultavaksi koosteita Seuran äänimaisemakeruista ja tallenteista. Alustaa suunniteltiin myös Seuran podcast-tallenteiden julkaisualustaksi. Vuonna 2017 alustalla julkaistiin albumit Sata suomalaista äänimaisemaa (22 raitaa), Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat (9 raitaa), WFAE Koli conference 2010 (3 raitaa), Walking Sonic Commons in Venice (16 raitaa) ja Acoustic Environments in Change (52 raitaa). Viimeisin julkaistiin yhteistyössä Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkiston kanssa. Sata suomalaista äänimaisemaa -albumia jaettiin myös sosiaalisessa mediassa itsenäisyyspäivänä 6.12.

Seura osallistui Taideyliopiston tutkimuspaviljongin toimintaan Venetsia Biennalen yhteydessä 12.–18.6. otsikolla Walking Sonic Commons. Kolmepäiväinen workshop sisälsi kuuntelukävelyjä ja tallentamista eri puolilla Venetsiaa, materiaalin editointia, tallennustapahtuman reflektointia, blogin pitämistä sekä tapahtumasta luennoimista tutkimuspaviljongin osanottajille ja yleisölle. Tapahtumaan osallistuivat Simo ja Tuike Alitalo, Kytö, Ruohonen, Uimonen ja taidekuraattori Yang Yeung Hong Kongista. Workshopista koostettiin albumi edellämainitulle Soundcloud-sivulle.

Melutorjunnan keskustelutilaisuus järjestettiin Tampere-talossa. Kytö haastatteli yliopettaja Ari Koivumäkeä (Tampereen ammattikorkeakoulu) ja ympäristötarkastaja Ari Elsilää (Tampereen kaupunki). Yleisötilaisuudessa puhuttiin äänellisen kaupunki-infran suunnittelusta, uuden meluselvityksen tilanteesta, äänimaisemien tallentamisesta ja kokemisesta. Seuran jäsenet ottivat osaa Tampereen tutkivan teatterityön keskuksen 10-vuotisjuhlallisuuksiin Ääni ja esitys -tapahtumapäivänä perjantaina 8.12. Tilaisuudessa järjestettiin mm. kuuntelu- ja kuvailuharjoitus. 29.9.2018 Seura osallistui “Tutkijoiden yöhön” Tampereella, Vapriikin museokeskuksessa. Tapahtumaan rakennettiin “äänimaisematiski”, jossa vierailijat saattoivat kuunnella äänimaisematauluja ja keskustella äänimuistoistaan. Illansuussa Ilari Karppi ja Meri Kytö myös luennoivat aiheesta "Kaupunkien näkyvien ja kuuluvien muutosten jäljillä".

Heinäkuussa 18.7. järjestimme äänitystempauksen, järjestyksessään seitsemännen kansainvälisen Maailman kuuntelupäivän (World Listening Day) yhteydessä. Kuuntelupäivän ajatuksena on ääniympäristöön liittyvän tiedon lisääminen sekä erilaisten kuuntelun tapojen ja maailman moninaisten ääniympäristöjen juhlistaminen. Tämän vuoden teemana oli “maankamaraa kuunnellessa”, Pauline Oliverosin muistoksi. Teema kutsui osallistujia muistelemaan, kuuntelemaan ja havainnoimaan äänimaiseman muutoksia. Osallistuneiden äänitykset ovat kuunneltavissa Kuuntelukartasta viimevuotisen tempauksen mukaisesti. YLE uutisoi asiasta sivuillaan.

Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hanke toimi yhteistyössä Helsingin kaupunginkirjaston vetämässä ”Yleisten kirjastojen muuttuva äänimaisema” -hankkeessa. Kyseisessä tutkimushankkeessa tutkitaan kirjastojen äänimaisemaa ja sen kehittämistä. OKM:n rahoittama tutkimus toteutetaan vuosian 2016–2017 aikana. Tutkittavia kirjastoja on viisi eri puolilta Suomea: Entressen kirjasto (Espoo), Malmin kirjasto (Helsinki), Vihti, Seinäjoki ja Lappeenranta. Tutkimus jakaantui kolmeen fasettiin ja sen aikana kartoitetaan henkilökunnan kokemuksia äänellisestä työympäristöstä, kirjastojen yleisötilojen akustiikkaa ja eristyksiä, asiakkaiden odotuksia sekä keinoja vaikuttaa näihin odotuksiin. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä yleisten kirjastojen tietoisuutta äänimaiseman merkityksestä, mutta myös tarjota työkaluja äänimaiseman suunnitteluun.

Tiedotus 

Tiedotuksesta on huolehdittu luentojen ja esitelmien yhteydessä sekä seuran verkkosivuilla. Seuran jäsenet ovat toimineet konsultointitehtävissä ja antaneet lukuisia haastatteluja äänimaisemiin liittyvistä seikoista ja seuran toiminnasta eri tiedotusvälineille. Haastatteluissa on korostettu paitsi äänimaiseman ratkaisevaa merkitystä kansalaisten hyvinvoinnille myös äänten elämyksellisiä aspekteja. Näitä ovat muiden muassa mainittu Äänien ilta -lähetys 15.10.2018, teemalla Miltä matkailu kuulostaa? asiantuntijavieraina studiossa olivat Helmi Järviluoma, Heikki Uimonen ja Simo Alitalo. Heikki Uimonen kertoi äänimaisemista ja äänten merkityksistä Radio Helsingin podcast-ohjelmassa ”Turhaa tietoa”, 8.5.2017. Kytö kertoi samasta aiheesta TV2:n tiedeohjelmassa Prisma Studio. Seuran tiedotusta on hoidettu pääosin Facebook-ryhmässä ja sähköpostitse sisäisellä listalla akueko-lista at lists.uef.fi sekä verkkosivujen uutispalstalla, jolla on tiedotettu aktiivisesti myös seuran toimintaan liittyvistä tapahtumista ja julkaisuista (www.aanimaisemat.fi). Sivuilla on tietoa seuran toiminnan ohella ajankohtaisista tapahtumista sekä linkkejä muihin äänimaisema-aiheisiin sivustoihin. Sivuja ovat päivittäneet Kytö ja Ruohonen.

Kansainvälinen ja kotimainen yhteistyö 

Suomen Akustisen Ekologian Seura (The Finnish Society for Acoustic Ecology) on vuodesta 2000 lähtien kuulunut WFAE -yhdistykseen (World Forum of Acoustic Ecology) varsinaisena jäsenyhdistyksenä nimikkeellä "Affiliated Organisation". Tämä oikeuttaa seuran valitsemaan edustajan WFAE:n hallitukseen. Tällä kaudella edustajana on toiminut Simo Alitalo. WFAE:n jäsenkomitean jäsenenä on toiminut sihteeri Meri Kytö, joka päivitti jäsentiedot kansainvälisen foorumin tiedostoihin. Jäseneduista tärkein, Soundscape – The Journal of Acoustic Ecology -lehti julkaistiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa suoraan sähköisessä open access -muodossa. Tästä johtunee myös jäsenmaksun maksaneiden määrän lasku. Kansainvälisistä yhteistyökumppaneista tärkeimpiä ovat olleet WFAE jäsenseuroineen ja Soundpocket. Lähimmät kotimaiset yhteistyökumppanit ovat olleet Tampereen yliopiston Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen, musiikin ja median yksikkö, Helmet (pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastoverkko) sekä Itä-Suomen yliopiston Suomen kielen ja kulttuuritieteiden oppiaine.

Talous 

Seuran taloudellinen tilanne oli toimikaudella hyvä. Yleistoiminnan tulonlähde oli jäsenmaksut. Hanke toteutetaan Suomen Kulttuurirahaston tuella. Seuran hanketili lopetettiin toukokuussa ja yhdistettiin seuran tilin kanssa.

***

Suomen Akustisen Ekologian Seura r.y.

Toimintakertomus vuodelta 2016


Yleistä

Vuonna 2016 seura keskittyi kotimaiseen ja kansainväliseen toimintaan, joista päähuomion vei Muuttuvat suomalaisen äänimaisemat -hanke. Seuran varapuheenjohtaja Simo Alitalo toimi seuran edustajana WFAEn hallituksessa, Heikki Uimonen ja Meri Kytö Soundscape-julkaisun toimitusneuvostossa, Kytö lisäksi jäsenneuvostossa (membership committee).

Jäsenistö ja hallitus

Seuraan kuului vuoden lopussa 12 jäsentä. Seuran vuosikokous järjestettiin 15.4.2016, klo 16:30 Tampereella, Tampere-talolla. Läsnä olivat Heikki Uimonen, Ari Koivumäki, Olli-Taavetti Kankkunen, Meri Kytö, Kaisa Ruohonen, Tuike Alitalo ja Simo Alitalo. Hallitus järjestäytyi seuraavasti:

  • Heikki Uimonen, puheenjohtaja (FT, Tampere)
  • Simo Alitalo, varapuheenjohtaja (äänitaiteilija, FM, Turku)
  • Meri Kytö, sihteeri-taloudenhoitaja (FT, Tampere)
  • Ari Koivumäki, jäsen (koulutusjohtaja, TeL, Tampere)
  • Kaisa Ruohonen, varajäsen (FM, Tampere)
  • Olli-Taavetti Kankkunen, varajäsen (lehtori, nuorempi tutkija, MM, Tampere)

Vuosikokouksessa hallitukseen valittu Pessi Parviainen ilmoitti vetäytyvänsä hallituksesta ennen järjestäytymiskokousta. Hallitus kokoontui päätösvaltaisena neljä kertaa. Hankkeiden työryhmät kokoontuivat tahoillaan.

Tieteellinen ja taiteellinen toiminta

Seura jatkoi tieteellistä ja taiteellista toimintaansa Suomen Kulttuurirahaston myöntämän avustuksen turvin, joka kohdistuu äänimaisemien tallennus-, suojelu- ja tutkimushankkeeseen Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat. Vuoden 2016 alussa tehtiin äänitysretket Ouluun ja Kemiin.

Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hanke näkyi monipuolisesti Tampere-talolla tammikuussa järjestetyssä Valoa pimeyteen -tiedetapahtumassa 23.1. Tapahtumaan osallistui päivän aikana yli 2000 kävijää. Tampereen lasten akatemian ensimmäisen luennon piti Meri Kytö otsikolla "Korvat hörölle: äänimaisematutkijaksi tunnissa". Luennolle osallistui yli 70 lasta. Kytö ja Uimonen luennoivat otsikolla Muuttuvat äänimaisemat - äänimuistoja arjesta ja juhlasta. Luentojen lisäksi äänimaisemaa oli kuunneltavissa (ja katseltavissa) Tampere-talon Sorsapuistosalin lämpiössä, johon pystytettiin hankkeen tähänastista satoa esittelevä äänimaisemainstallaatio. Installaatio koostui valokuvien lisäksi "kaupunkikukkaruukuista", binauraalisesta kuuntelupisteestä sekä äänitauluista, jotka soittavat kevään, kesän ja syksyn aikana eri puolilla Suomea äänitettyjä äänimaisemia ja haastatteluita.

Heinäkuussa 18.7. järjestimme äänitystempauksen osana järjestyksessään kuudetta kansainvälistä Maailman kuuntelupäivää (World Listening Day) yhteydessä. Kuuntelupäivän ajatuksena on ääniympäristöön liittyvän tiedon lisääminen sekä erilaisten kuuntelun tapojen ja maailman moninaisten ääniympäristöjen juhlistaminen. Tämän vuoden teemana olivat kadotetut ja löydetyt äänet (sounds lost and found). Teema kutsui osallistujia muistelemaan, kuuntelemaan ja havainnoimaan äänimaiseman muutoksia. Osallistuneiden äänitykset ovat kuunneltavissa seuran Kuuntelukartasta viimevuotisen tempauksen mukaisesti.

Seura saattoi julkaisukuntoon hankeen tutkimusantologian, jonka artikkeleiden aineisto perustuu pääosin Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -keruuaineistoon. Kirjan toinen osa koostuu Sata suomalaista äänimaisemaa -kirjan tavoin keruukirjoituksista. Toimittaminen aloitettiin alkuvuodesta. Kirjoittajiksi kutsuttiin toimittajien Uimonen, Kytö ja Ruohonen lisäksi alan johtavat asiantuntijat Helmi Järviluoma, Ari Koivumäki, Harri Sahavirta, Kati Kallio, Jukka Mikkola, Riitta Rainio, Antti Lahelma, Tiina Äikäs ja Kaj Lassfolk. Antologian julkaisee verkkojulkaisuna Tampere University Press.

Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -tematiikka näkyi myös Helmi Järviluoman ja Ulla Pielan toimittamassa Kalevalaseuran vuosikirjassa, Äänimaisemissa (SKS 2016), jonka kirjoittamiseen ovat osallistuneet käsikirjoituksillaan muiden muassa Uimonen, Koivumäki ja Kytö. Hanketta esiteltiin kotimaisissa ja kansainvälisissä konferensseissa, kuten Suomen Etnomusikologisen Seuran järjestämässä musiikintutkijoiden 20. valtakunnallisessa symposiumissa Joensuussa 11.–13.5. sekä Kreikan Volosissa järjestetyssä Ambiances, tomorrow -konferenssissa syyskuussa ja Australiassa, Sydneyssä Crossroads in Cultural Studies -konferenssissa joulukuussa.

Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hanke toimi yhteistyössä Helsingin kaupunginkirjaston vetämässä ”Yleisten kirjastojen muuttuva äänimaisema” -hankkeessa. Hankkeessa tutkitaan kirjastojen äänimaisemaa ja sen kehittämistä. OKM:n rahoittama tutkimus toteutetaan vuosien 2016–2017 aikana. Tutkittavia kirjastoja on viisi eri puolilta Suomea: Entressen kirjasto (Espoo), Malmin kirjasto (Helsinki), Vihti, Seinäjoki ja Lappeenranta. Tutkimus jakaantui kolmeen fasettiin, ja sen aikana kartoitetaan henkilökunnan kokemuksia äänellisestä työympäristöstä, kirjastojen yleisötilojen akustiikkaa ja eristyksiä, asiakkaiden odotuksia sekä keinoja vaikuttaa näihin odotuksiin. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä yleisten kirjastojen tietoisuutta äänimaiseman merkityksestä, mutta myös tarjota työkaluja äänimaiseman suunnitteluun. Entressen, Sampolan (Tampere) ja Vallilan (Helsinki) kirjastoissa julkistettiin akustoivat taideteokset ja keskusteltiin äänimaiseman laadullisista ulottuvuuksista 22.11. Keskustelussa alustamassa aiheesta olivat seuran jäsenet Uimonen, Kaarina Kilpiö ja Kytö.

Tiedotus

Tiedotuksesta on huolehdittu luentojen ja esitelmien yhteydessä sekä seuran verkkosivuilla. Seuran jäsenet ovat toimineet konsultointitehtävissä ja antaneet lukuisia haastatteluja äänimaisemiin liittyvistä seikoista ja seuran toiminnasta eri tiedotusvälineille. Haastatteluissa on korostettu paitsi äänimaiseman ratkaisevaa merkitystä kansalaisten hyvinvoinnille myös äänten elämyksellisiä aspekteja. Näitä ovat muiden muassa mainitut Äänien ilta -lähetykset. Uimonen kertoi Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hankkeesta Yle Pohjanmaan radio-ohjelmassa.

Seuran tiedotusta on hoidettu pääosin Facebook-ryhmässä ja sähköpostitse sisäisellä listalla akueko-lista@lists.uef.fi sekä verkkosivujen uutispalstalla, jolla on tiedotettu aktiivisesti myös seuran toimintaan liittyvistä tapahtumista ja julkaisuista (www.akueko.com, sittemmin www.aanimaisemat.fi). Yhdistyksen verkkosivut siirrettiin uudelle alustalle vuoden lopussa ja samalla verkkosivujen osoite sekä yhteyssähköposti muuttui (info a akueko.com muuttui aanimaisemat a gmail.com -osoitteeksi). Sivuilla on tietoa seuran toiminnan ohella ajankohtaisista tapahtumista sekä linkkejä muihin äänimaisema-aiheisiin sivustoihin. Sivuja ovat päivittäneet Kytö ja Ruohonen.

Kansainvälinen ja kotimainen yhteistyö

Suomen Akustisen Ekologian Seura (The Finnish Society for Acoustic Ecology) on vuodesta 2000 lähtien kuulunut WFAE -yhdistykseen (World Forum of Acoustic Ecology) varsinaisena jäsenyhdistyksenä nimikkeellä "Affiliated Organisation". Tämä oikeuttaa seuran valitsemaan edustajan WFAE:n hallitukseen. Tällä kaudella edustajana on toiminut Simo Alitalo. WFAE:n jäsenkomitean jäsenenä on toiminut sihteeri Meri Kytö, joka päivitti jäsentiedot kansainvälisen foorumin tiedostoihin. Jäseneduista tärkein, Soundscape – The Journal of Acoustic Ecology -lehti julkaistiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa suoraan sähköisessä open access -muodossa. Tästä johtunee myös jäsenmaksun maksaneiden määrän lasku.

Kansainvälisistä yhteistyökumppaneista tärkeimpiä ovat olleet WFAE jäsenseuroineen. Seura esitteli toimintaansa japanilaiselle tutkijalle Kazuya Minouralle hänen vierailullaan Suomessa syyskuussa. Lähimmät kotimaiset yhteistyökumppanit ovat olleet Tampereen yliopiston Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen, musiikin ja median yksikkö, Helmet (pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastoverkko) sekä Itä-Suomen yliopiston Suomen kielen ja kulttuuritieteiden oppiaine.

Talous

Seuran taloudellinen tilanne oli toimikaudella hyvä. Yleistoiminnan tulonlähde oli jäsenmaksut. Hanke toteutetaan Suomen Kulttuurirahaston tuella.

***

Suomen Akustisen Ekologian Seura r.y.

Toimintakertomus vuodelta 2015


Yleistä

Vuonna 2015 seura keskittyi kotimaiseen ja kansainväliseen toimintaan, joista päähuomion vei hanke Muuttuvat suomalaisen äänimaisemat -hanke. Hallituksen jäsen Simo Alitalo edusti seuraa WFAE:n hallituksessa, Heikki Uimonen ja Meri Kytö Soundscape-julkaisun toimitusneuvostossa, Kytö lisäksi jäsenneuvostossa (membership committee).

Jäsenistö ja hallitus

Seuraan kuului vuoden lopussa 22 jäsentä. Seuran vuosikokous järjestettiin 29.5.2015, klo 15:15–16:35 Tampereella. Läsnä olivat Heikki Uimonen (pj), Ari Koivumäki, Olli-Taavetti Kankkunen, Meri Kytö ja Kaisa Ruohonen. Hallitus järjestäytyi seuraavasti:

- Heikki Uimonen, puheenjohtaja (FT, Tampere)
- Kaisa Ruohonen (projektituottaja, SAES, Tampere)
- Meri Kytö, sihteeri-taloudenhoitaja (tutkijatohtori, FT, Tampere)
- Olli-Taavetti Kankkunen (lehtori, nuorempi tutkija, MM, Tampere)
- Ari Koivumäki, varajäsen (koulutusjohtaja, TeL, Tampere)
- Simo Alitalo, varajäsen (äänitaiteilija, tutkija, FM, Turku)

Hallitus kokoontui päätösvaltaisena kaksi kertaa 18.9.2015 Helsingissä ja 23.1.2016 Tampereella. Hankkeiden työryhmät kokoontuivat tahoillaan.

Tieteellinen ja taiteellinen toiminta

Seura jatkoi tieteellistä ja taiteellista toimintaansa Suomen Kulttuurirahaston myöntämän avustuksen turvin, joka kohdistuu äänimaisemien tallennus-, suojelu- ja tutkimushankkeeseen Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat. Apurahasta on maksettu 45 000 euroa syksyllä 2014 ja loput 30 000 euroa syksyllä 2015. Hanke alkoi syksyllä 2014 ja jatkuu vuoden 2016 loppuun. SAES ry. tekee hanketta yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Taideyliopiston Sibelius-akatemian, Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun, Åbo Akademin, Itä-Suomen yliopiston, Yleisradion sekä Hikuma- ja Kuulumia-hankkeiden kanssa.

Hankkeen toinen vuosi on toteutunut projektisuunnitelman mukaisesti. Maaliskuun alussa järjestimme avoimen äänimaisemaseminaarin Seinäjoen kaupunginkirjastossa, otsikolla Ääni ja kaupunki – Tulevaisuuden Seinäjoki. Seminaarissa pidettiin puheenvuoroja liittyen Seinäjoen kehittämiseen kaupungin ääniympäristön ja äänimaisemasuunnittelun näkökulmasta sekä järjestettiin kuuntelukävely kaupungin keskustassa, jossa kuunneltiin tietoisesti ympäristön ääniä. Tapahtumaan osallistui toimittajien, kaupungin edustajien, yliopistojen ja alan asiantuntijoiden lisäksi äänimaisemista kiinnostuneita kansalaisia.

Huhtikuun lopussa päättyi 10. lokakuuta 2014 aloitettu äänimaisemien keruukilpailu, jossa etsittiin äänimuistoja Suomen maantieteellisten rajojen sisältä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura vastaanotti keruukirjoituksia yhteensä 91 henkilöltä ympäri Suomea. Ehdotukset vaihtelivat yksittäisten ääniympäristöjen erityispiirteistä kokonaisvaltaisiin äänimaisemien kuvauksiin sekä laajoihin äänimaisemamuistoihin, jotka kattoivat eri ääniympäristöjä useiden vuosikymmenten ajalta. Lisäksi keräsimme 97 lasten äänimaisemakertomusta turkulaisten alakouluopettajien avustuksella.

Keruukilpailun raati valitsi kilpailun voittajat elokuun 2015 lopulla. Palkintoraatiin kuului kahdeksan jäsentä: professorit Heikki Uimonen, Helmi Järviluoma-Mäkelä ja Johannes Brusila, tutkijatohtori Meri Kytö, toimittaja Jukka Mikkola, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran edustajana tutkija Kati Kallio sekä kansalaisedustajat Taina Repo ja Taavi Hasunen. Sihteerinä toimi hankkeen projektituottaja Kaisa Ruohonen. Voittajaksi valittiin Iiro Liukkosen teksti Pohjoismaiden Yhdyspankin pankkisali, toiselle sijalle Pauli Ylikosken kirjoitus Nelostien ääniä sekä jaetulla kolmannelle sijalle Kaisa Isotalon Iltalenkki ja Maire Hirvosen äänimaisemaelämäkerta Muuttuvat äänimaisemat. Näiden lisäksi päätettiin myöntää kunniamaininta kolmelletoista ansioituneelle kirjoittajalle.

Keruukilpailun palkintojen julkistamistilaisuus pidettiin Helsingissä Tiedekahvilassa 18. syyskuuta. Samassa yhteydessä julkaistiin Uimosen, Kydön ja Kankkusen kääntämä ja toimittama kirja Kuuntelukasvatus. Voittajista läsnä oli ensimmäisen palkinnon voittanut Liukkonen, joka piti tapahtumassa puheen. Lisäksi puheita pitivät Uimonen ja Kytö äänimaisemahankkeen tiimoilta, Tiina Kenttälä-Koivumäki Kuuntelukasvatus -kirjan julkistamisen osalta sekä Kankkunen, joka puhui kuuntelukasvatuksesta ja johdatti paikallaolijat leikkimieliseen kuuntelukilpailuun. Keruukilpailun päättymistä juhlittiin kuohuvan sekä kahvin ja kakun kera.

Keruukilpailun ohella vuoden 2015 työllistävin projekti oli äänimaisemien tallentaminen ympäri Suomea. Hankkeessamme työskenteli kolme Tampereen ammattikorkeakoulun harjoittelijaa (Pyry Survo, Mikko Kananen ja Tatu Naukkarinen), joiden kanssa tallensimme useiden kaupunkien äänimaisemia. Matkat tehtiin huhtikuussa, toukokuussa, elokuussa ja marraskuussa sijaitsivat Tampereelle, Helsinkiin, Turkuun, Seitsemisen kansallispuistoon, Toivakkaan, Lahteen, Kouvolaan, Joensuuhun ja Lieksaan. Kytö ja Ari Koivumäki haastattelivat keruukilpailuun osallistuneita paikan päällä liittyen paikallisiin ja heille tärkeisiin äänimaisemiin, Ruohonen toimi järjestäjänä ja kuvaajana sekä sekä äänittäjinä ammattikorkeakoulun harjoittelijat. Vuoden 2015 äänitysreissujen satona oli kymmeniä haastatteluita sekä tätä suurempi määrä tallennettuja äänimaisemia ympäri Suomea. Lähes kaikki äänimaisematallennukset on siirretty hankkeen verkkosivun kuuntelukarttaan omille paikoilleen.

Keruukilpailuun ja äänitysreissuihin liittyvien asioiden lisäksi hankkeemme osallistui erinäisiin tapahtumiin vuoden 2015 aikana. Huhtikuussa Tampereen yliopistolla järjestettiin Musiikintutkijoiden symposium, jossa Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hanketta esitteli projektituottaja Ruohonen. Lisäksi hanke osallistui toukokuussa ammattikorkeakoulun harjoittelijoiden työpanoksen myötä vellikellojen äänittämiseen Kuulumia-hankkeen Simo ja Tuike Alitalon apuna Kuortanella.

Toukokuun lopulla Lastenkulttuurikeskus Rulla järjesti lapsille Spark-festivaalin, jossa kouluikäisille ja pienemmille lapsille järjestettiin tapahtumaa Laikunlavalla ja Tampereen Vanhan kirjastotalon edustalla ja saleissa. Teemana oli ääni. Suomen akustisen ekologian seura järjesti kuuntelupajan projektituottaja Ruohosen sekä äänimaisemaprojekteissa aikaisemmin mukana olleen Outi Kautosen ohjaamana. Lapset osallistuivat muun muassa äänten aarteenmetsästykseen, äänimaisemien arvailuun, erilaisia tunteita herättävien äänien nimeämiseen ja kuunteluun henkarin ja langanpätkän avulla.

18. heinäkuuta järjestimme äänitystempauksen kansainvälisen Maailman kuuntelupäivän (World Listening Day) innoittamana. Maailman kuuntelupäivän teemana oli vuonna 2015 vesi, joten kehotimme äänimaisemista kiinnostuneita tallentamaan erilaisia veden ääniä ja lisäämään ne hankkeen verkkosivujen kuuntelukarttaan. Tempaus sai suurta huomiota sosiaalisessa mediassa, ja lopullisiakin äänityksiä saimme kuuntelukarttaan noin 50 kappaletta.

Hankkeemme osallistui syyskuun 2015 lopulla kansainväliseen Minimalism Unbounded -konferenssiin ääni-installaatiolla ja kuuntelukävelyllä. Minimalistisen musiikin tutkimuksen konferenssi järjestettiin Turun yliopistolla sekä Helsingissä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tiloissa Musiikkitalolla. Teimme konferenssin Turussa järjestettävien tapahtumapäivien oheen ääni-installaation tai "ääniposterin", jolla elävöitimme konferenssitilaa ja toimme esiin hankkeemme kenttätyömatkojen ja keruukilpailun satoa viime kuukausilta. Ääniposteri koostui kahdesta seinällä roikkuvasta Panphonicsin Sound Shower kaiuttimesta, binauraalista äänimaisemaa tarjoavasta kukkaruukusta kuulokkeineen, äänimaisemahankkeen infolehtisistä ja julisteesta sekä kolmesta äänimaisemakukkaruukusta, joista kantautui Turun, Helsingin ja Lahden äänimaisemaa ympäröivään tilaan. Konferenssin kolmantena päivänä Kytö järjesti Helsingin keskustassa kuuntelukävelyn, jossa kävelylle osallistuneet kuuntelivat ympäristön äänille ja kävelyn päätteeksi keskustelivat kuulemastaan.

Tapahtumien lisäksi hankkeemme sai näkyvyyttä radion kautta. Yle Radio Suomen Äänien illat jatkuivat vuonna 2015, jolloin Äänien iltoja pidettiin kaksi kappaletta, maaliskuussa ja lokakuussa. Jälkimmäisessä kuunneltiin muistojen äänimaisemien lisäksi hankkeemme äänitysretkien satoa. Äänimaisemista keskustelemassa olivat toimittaja Jukka Mikkolan kanssa Uimonen, Helmi Järviluoma-Mäkelä, Kytö ja Taina Riikonen.

SAES ry on vastannut kaikista hankkeeseen vuona 2015 liittyneistä kuluista: painotuotteista, palkkakuluista sekä verkkosivujen ylläpitoon, hankkeeseen liittyneeseen matkustamiseen, tiedottamiseen sekä muihin juokseviin asioihin liittyneistä kuluista. Hankkeesta on tiedotettu tasaisesti ja ahkerasti hankkeen verkkosivuilla (www.aanimaisemat.fi) ja Facebook-ryhmässä (https://www.facebook.com/aanimaisemat/), jonka avulla on myös kerätty kenttä-äänityskohdevinkkejä.

Tiedotus

Tiedotuksesta on huolehdittu luentojen ja esitelmien yhteydessä sekä seuran verkkosivuilla. Seuran jäsenet ovat toimineet konsultointitehtävissä ja antaneet lukuisia haastatteluja äänimaisemiin liittyvistä seikoista ja seuran toiminnasta eri tiedotusvälineille. Haastatteluissa on korostettu paitsi äänimaiseman ratkaisevaa merkitystä kansalaisten hyvinvoinnille myös äänten elämyksellisiä aspekteja. Näitä ovat muiden muassa mainitut Äänien ilta -lähetykset.

Seuran sisäistä tiedotusta on hoidettu sähköpostitse sisäisellä listalla ja Facebook-sivuilla, jolla on tiedotettu aktiivisesti myös seuran toimintaan liittyvistä tapahtumista ja julkaisuista (www.akueko.com). Yhdistyksen verkkosivuilla on tietoa seuran toiminnan ohella linkkejä muihin äänimaisema-aiheisiin sivustoihin, kuten Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -sivuille. Facebook-sivuja (https://www.facebook.com/groups/saesry/) ja hankesivuja ovat päivittäneet hallituksen jäsenet.

Kansainvälinen ja kotimainen yhteistyö

Suomen Akustisen Ekologian Seura (The Finnish Society for Acoustic Ecology) on vuodesta 2000 lähtien kuulunut WFAE -yhdistykseen (World Forum of Acoustic Ecology) varsinaisena jäsenyhdistyksenä nimikkeellä "Affiliated Organisation". Tämä oikeuttaa seuran valitsemaan edustajan WFAE:n hallitukseen. Tällä kaudella edustajana on toiminut Simo Alitalo. WFAE:n jäsenkomitean jäsenenä on toiminut sihteeri Meri Kytö, joka päivitti jäsentiedot kansainvälisen foorumin tiedostoihin. Jäsenyyden tärkeimpinä etuina suomalaiset ovat saaneet mainitun Soundscape The Journal of Acoustic Ecology -lehden sekä oikeuden osallistua jäsenhintaan kansainvälisiin konferensseihin.

Kansainvälisistä yhteistyökumppaneista tärkeimpiä ovat olleet WFAE jäsenseuroineen.

Lähimmät kotimaiset yhteistyökumppanit ovat olleet Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen oppiaine, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen, musiikin ja median yksikkö sekä Itä-Suomen yliopiston Suomen kielen ja kulttuuritieteiden oppiaine.

Talous

Seuran taloudellinen tilanne oli toimikaudella hyvä. Yleistoiminnalla ei ollut varsinaisia tulonlähteitä vaan toimintaa ylläpidettiin säästöin. Hanke toteutetaan Suomen Kulttuurirahaston tuella.

***

Suomen Akustisen Ekologian Seura r.y.

Toimintakertomus vuodelta 2014


Yleistä

Vuonna 2014 seura keskittyi kotimaiseen ja kansainväliseen toimintaan, joista päähuomion vei hanke Muuttuvat suomalaisen äänimaisemat -hanke. Hallituksen jäsenet Kytö ja Vikman jatkoivat WFAE:n hallituksen varapuheenjohtajina, Uimonen ja Kytö Soundscape -lehden toimitusneuvostossa.

Jäsenistö ja hallitus

Seuraan kuului vuoden lopussa 20 jäsentä ja yksi yhteisöjäsen. Seuran vuosikokous järjestettiin 30.5.2014, klo 16 Tampereella, Tallipihan kahviossa. Hallitus järjestäytyi seuraavasti:

- Heikki Uimonen, puheenjohtaja (tutkijatohtori, FT, Tampere)
- Noora Vikman, varapuheenjohtaja (tutkija, FT, Joensuu)
- Meri Kytö, sihteeri-taloudenhoitaja (tutkija, FT, Tampere)
- Pessi Parviainen (MFA, äänitaiteilija, Helsinki)
- Olli-Taavetti Kankkunen, varajäsen (lehtori, nuorempi tutkija, MM, Tampere)
- Ari Koivumäki, varajäsen (koulutusjohtaja, TeL, Tampere)
- Simo Alitalo, varajäsen (äänitaiteilija, tutkija, FM, Turku)

Hallitus kokoontui päätösvaltaisena kerran Tampereella (järjestäytymiskokous). Hankkeiden työryhmät kokoontuivat useasti tahoillaan.

Tieteellinen ja taiteellinen toiminta

Suomen Kulttuurirahasto myönsi seuralle 75 000 euroa suomalaisten äänimaisemien tallennus-, suojelu- ja tutkimushankkeeseen Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat. Hankkeen alku on toteutunut projektisuunnitelman mukaisesti. Syksyn valmistelujen jälkeen hanke käynnistyi lokakuussa, jolloin julkistettiin keräys ja siihen liittyvä yleisökilpailu tiedotustilaisuudessa Helsingin Musiikkitalossa 10. lokakuuta. Julkistamistilaisuudessa puheenvuoroja pitivät Sibelius-Akatemian, Yleisradion, Åbo Akademin ja SAES ry:n edustajat. Kilpailun käynnistäminen sai julkisuutta radiossa (Yle Radio 1, Yle Radio Vega Åboland, Radio Moreeni) ja lehdistössä (Helsingin Sanomat). Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomalaisen kirjallisuuden seuran, Taideyliopiston Sibelius-akatemian, Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun, Åbo Akademin, Itä-Suomen yliopiston, Yleisradion sekä Hikuma- ja Kuulumia-hankkeiden kanssa.

Ehdotusvastauksia on vuoden 2014 aikana tullut vastaajilta nuorista aikuisista yli 90-vuotiaisiin ja Helsingistä Kittilään. Kirjoituksissa on kuvattu moninaisia ympäristöjä kaupungeissa ja maaseudulla, yksityisissä ja julkisissa tiloissa. Myös äänien esteettisiä ominaisuuksia, suojelutoiveita ja äänimaiseman muutoksia on tarkasteltu. Kirjoituskilpailu oli vuoden 2014 loppuun mennessä ollut käynnissä vajaat kolme kuukautta ja sen jatkuu vuoden 2015 huhtikuun loppuun saakka. Hankkeesta julkaistiin suomen- ja ruotsinkieliset esitteet, joissa annettiin selkeät ohjeet äänimaisemaehdotuksen tekoon, tietoa hankkeesta sekä verkko-osoite hankkeen blogisivustolle, www.aanimaisemat.fi. Lisäksi keruukilpailusta on painettu suomenkielisiä julisteita, tiedotettu postitse ja julisteiden jaon avulla maakuntakirjastoihin, sekä sähköpostitse muun muassa kouluihin, yliopistoihin, kulttuurialan yhdistyksiin, moninaisiin liittoihin sekä käytännössä kaikenlaisille tahoille, joiden ajattelimme olevan kiinnostuneita äänimaisemakeruusta (vastaanottokeskuksiin, luontoyhdistyksiin, eläinpuistoihin, kotiseutuyhdistyksiin, seurakuntiin jne.). Keruuesitteitä on jaettu muun muassa kirjastoihin ja yliopistoihin ja esitteitä on ollut esillä kaikkien Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hankkeeseen liittyvien tapahtumien yhteydessä. Keruuta on mainostettu lisäksi hankkeeseen liittyvien lehti- ja radiojuttujen yhteydessä sekä Yleisradion Radio Suomen Äänien ilta -ohjelmassa.

Hankkeen verkkosivut aanimaisemat.fi julkaistiin lokakuussa. Sivuilta löytyy tietoa keruukilpailuun osallistumisesta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä materiaalin keruusta, hankkeen etenemisestä, taustasta ja äänimaisematutkimuksesta yleisemmin. Verkkosivuilla voi myös lukea ehdotuskirjoituksia ja keskustella niiden herättämistä ajatuksista. Lisäksi verkkosivujen yhteydessä on kuuntelukartta, joka kattaa koko Suomen. Kuuntelukarttaan on lisätty äänitallenteita ympäri Suomea sekä vanhoihin äänimaisemaprojekteihin että käynnissä olevaan hankkeeseen liittyen, ja hankkeesta kiinnostuneet voivat lisätä karttaan myös oman äänimaisematallenteensa kuvauksineen. Kuuntelukarttaa, keruuehdotuksia ja muuta tiedotusta päivitetään verkkosivuilla ja hankkeen Facebook-sivulla säännöllisesti.

Seura on vastannut kaikista hankkeeseen vuona 2014 liittyneistä kuluista: painotuotteista, palkkakuluista sekä verkkosivujen ylläpitoon, hankkeeseen liittyneeseen matkustamiseen, tiedottamiseen sekä muihin juokseviin asioihin liittyneistä kuluista.

Olli-Taavetti Kankkunen, Meri Kytö ja Heikki Uimonen jatkoivat R.Murray Schferin kuuntelukasvatusoppikirjojen kääntämistä ja toimittamista. Työ valmistuu ensi keväänä. Lisäksi Uimonen ja Kytö esitelmöivät kesäkuussa hankkeesta Kööpenhaminassa European Sound Studies Associationin järjestämässä Mapping the Field -konferenssissa otsikolla Transforming Finnish Soundscapes.

Tiedotus
Tiedotuksesta on huolehdittu luentojen ja esitelmien yhteydessä sekä seuran verkkosivuilla. Seuran jäsenet ovat toimineet konsultointitehtävissä ja antaneet lukuisia haastatteluja äänimaisemiin liittyvistä seikoista ja seuran toiminnasta eri tiedotusvälineille. Haastatteluissa on korostettu paitsi äänimaiseman ratkaisevaa merkitystä kansalaisten hyvinvoinnille myös äänten elämyksellisiä aspekteja. Näitä ovat muiden muassa Äänien ilta Ylen ykkösen suorassa lähetyksessä 16.3. ja 12.10. (Järviluoma, Uimonen & Alitalo).

Seuran sisäistä tiedotusta on hoidettu sähköpostitse sisäisellä listalla akueko-lista@lists.uef.fi ja verkkosivujen uutispalstalla, jolla on tiedotettu aktiivisesti myös seuran toimintaan liittyvistä tapahtumista ja julkaisuista (www.akueko.com). Yhdistyksen verkkosivuilla on tietoa seuran toiminnasta sekä linkkejä muihin äänimaisema-aiheisiin sivustoihin. Lisäksi seuran ajankohtaisista tapahtumista tiedotettiin seuran Facebook-sivulla, jossa myös jäsenistö keskusteli ja tiedotti ahkerasti kuulumisistaan.

Kansainvälinen ja kotimainen yhteistyö

Suomen Akustisen Ekologian Seura (The Finnish Society for Acoustic Ecology) on vuodesta 2000 lähtien kuulunut WFAE -yhdistykseen (World Forum of Acoustic Ecology) varsinaisena jäsenyhdistyksenä nimikkeellä "Affiliated Organisation". Tämä oikeuttaa seuran valitsemaan edustajan WFAE:n hallitukseen. Tällä kaudella edustajana on toiminut Noora Vikman. WFAE:n jäsenkomitean jäsenenä on toiminut sihteeri Meri Kytö, joka päivitti jäsentiedot kansainvälisen foorumin tiedostoihin. Jäsenyyden tärkeimpinä etuina suomalaiset ovat saaneet mainitun Soundscape The Journal of Acoustic Ecology -lehden sekä oikeuden osallistua jäsenhintaan kansainvälisiin konferensseihin. Kansainvälisistä yhteistyökumppaneista tärkeimpiä ovat olleet WFAE jäsenseuroineen. Lähimmät kotimaiset yhteistyökumppanit ovat olleet Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen, musiikin ja median yksikkö, Itä-Suomen yliopiston Suomen kielen ja kulttuuritieteiden oppiaine, Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen oppiaine ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemia.

Talous
Seuran taloudellinen tilanne oli toimikaudella hyvä. Yleistoiminnan tulonlähde oli jäsenmaksut, hanke toteutetaan Suomen Kulttuurirahaston tuella.


***

Suomen Akustisen Ekologian Seura ry

Toimintakertomus vuodelta 2013


Yleistä

Vuonna 2013 seura panosti Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hankkeen valmisteluun.

Jäsenistö ja hallitus

Seuraan kuului vuoden lopussa 18 jäsentä ja yksi yhteisöjäsen. Seuran vuosikokous järjestettiin 30.5.2013, klo 16.16 Tampereella. Läsnä Heikki Uimonen (pj), Ari Koivumäki, Meri Kytö (sihteeri), Olli-Taavetti Kankkunen ja Tiina Kenttälä-Koivumäki. Hallitus järjestäytyi seuraavasti:

- Heikki Uimonen, puheenjohtaja (tutkijatohtori, FT, Tampere)
- Noora Vikman, varapuheenjohtaja (tutkija, FT, Joensuu)
- Meri Kytö, sihteeri-taloudenhoitaja (nuorempi tutkija, FM, Tampere)
- Olli-Taavetti Kankkunen (lehtori, nuorempi tutkija, MM, Tampere)
- Pessi Parviainen, varajäsen (MFA, äänitaiteilija, Helsinki)
- Ari Koivumäki, varajäsen (koulutusjohtaja, TeL, Tampere)
- Simo Alitalo, varajäsen (äänitaiteilija, tutkija, FM, Turku)

Hallitus kokoontui päätösvaltaisena kerran Tampereella (järjestäytymiskokous). Hankkeen työryhmä kokoontui useasti tahoillaan.

Tieteellinen ja taiteellinen toiminta

Seura suunnitteli Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -hankkeen sisällön, yhteistyökumppanit ja alustavat aikataulun. Hankkeelle haettiin avustusta Suomen Kulttuurirahastolta.

Tiedotus

Tiedotuksesta on huolehdittu luentojen ja esitelmien yhteydessä sekä seuran verkkosivuilla. Seuran jäsenet ovat toimineet konsultointitehtävissä ja antaneet lukuisia haastatteluja äänimaisemiin liittyvistä seikoista ja seuran toiminnasta eri tiedotusvälineille. Haastatteluissa on korostettu paitsi äänimaiseman ratkaisevaa merkitystä kansalaisten hyvinvoinnille myös äänten elämyksellisiä aspekteja. Näitä ovat muiden muassa Äänimaisemailta Ylen ykkösen suorassa lähetyksessä 13.10.2013 (Helmi Järviluoma-Mäkelä & Heikki Uimonen).

Seuran sisäistä tiedotusta on hoidettu sähköpostitse sisäisellä listalla, seuran Facebook sivuilla ja verkkosivujen uutispalstalla, jolla on tiedotettu aktiivisesti myös seuran toimintaan liittyvistä tapahtumista ja julkaisuista (www.akueko.com). Yhdistyksen verkkosivuilla on tietoa seuran toiminnan ohella ajankohtaisista tapahtumista sekä linkkejä muihin äänimaisema-aiheisiin sivustoihin. Sivuja ovat päivittäneet hallituksen jäsenet.

Kansainvälinen ja kotimainen yhteistyö

Suomen Akustisen Ekologian Seura (The Finnish Society for Acoustic Ecology) on vuodesta 2000 lähtien kuulunut WFAE -yhdistykseen (World Forum of Acoustic Ecology) varsinaisena jäsenyhdistyksenä nimikkeellä "Affiliated Organisation". Tämä oikeuttaa seuran valitsemaan edustajan WFAE:n hallitukseen. Tällä kaudella edustajana on toiminut Noora Vikman. WFAE:n jäsenkomitean jäsenenä on toiminut sihteeri Meri Kytö, joka päivitti jäsentiedot kansainvälisen foorumin tiedostoihin. Jäsenyyden tärkeimpinä etuina suomalaiset ovat saaneet mainitun Soundscape The Journal of Acoustic Ecology -lehden sekä oikeuden osallistua jäsenhintaan kansainvälisiin konferensseihin. Noora Vikman ja Meri Kytö toimivat vuonna 2013 WFAE:n hallituksessa co-vice president -nimikkeellä eli varapuheenjohtajina.

Kansainvälisistä yhteistyökumppaneista tärkeimpiä ovat olleet WFAE jäsenseuroineen. Lähimmät kotimaiset yhteistyökumppanit ovat olleet Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen, musiikin ja median yksikkö, Itä-Suomen yliopiston Suomen kielen ja kulttuuritieteiden oppiaine, Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitos ja Sibelius-Akatemia.

Talous

Seuran taloudellinen tilanne oli toimikaudella tyydyttävä. Yleistoiminnan tulonlähde oli jäsenmaksut.


***

Suomen Akustisen Ekologian Seura ry

Toimintakertomus vuodelta 2012

Yleistä

Vuonna 2012 seura keskittyi kansainväliseen toimintaan, joista päähuomion vei hanke European Acoustic Heritage. Turku kuuntelee -hankkeen karttapohja liitettiin osaksi kansainvälistä hanketta. Merkillepantavaa on, että hallituksen jäsenet Kytö ja Vikman valittiin WFAE:n varapuheenjohtajiksi hallitukseen.

Jäsenistö ja hallitus

Seuraan kuului vuoden lopussa 20 jäsentä ja yksi yhteisöjäsen. Seuran vuosikokous järjestettiin 13.4.2012, klo 16 Tampereella. Läsnä Heikki Uimonen (pj), Noora Vikman, Ari Koivumäki, Pessi Parviainen, Olli-Taavetti Kankkunen ja Tiina Kenttälä-Koivumäki. Hallitus järjestäytyi seuraavasti:

- Heikki Uimonen, puheenjohtaja (tutkijatohtori, FT, Tampere)
- Noora Vikman, varapuheenjohtaja (tutkija, FT, Joensuu)
- Meri Kytö, sihteeri-taloudenhoitaja (nuorempi tutkija, FM, Tampere)
- Pessi Parviainen (MFA, äänitaiteilija, Helsinki)
- Olli-Taavetti Kankkunen, varajäsen (lehtori, nuorempi tutkija, MM, Tampere)
- Ari Koivumäki, varajäsen (koulutusjohtaja, TeL, Tampere)
- Simo Alitalo, varajäsen (äänitaiteilija, tutkija, FM, Turku)

Hallitus kokoontui päätösvaltaisena kerran Tampereella (järjestäytymiskokous). Hankkeiden työryhmät kokoontuivat useasti tahoillaan.

Tieteellinen ja taiteellinen toiminta

Seura jatkoi R.Murray Schferin kuuntelukasvatusoppikirjojen kääntämistä ja toimittamista. Työryhmään kuuluvat Olli-Taavetti Kankkunen, Meri Kytö, Heikki Uimonen ja Pessi Parviainen. Kankkunen huolehti raakakäännöksestä, jonka jälkeen työryhmä työstää kieliasua. Työ jatkuu vuoden 2013 puolelle. Mahdollisena julkaisijana on pohdittu TAMKia. Tiedusteluja tehdään myös Opetus- ja kulttuuriministeriön suuntaan. Alustavan toteutus- ja rahoitussuunnitelman mukaan pyrimme painattamaan kirjaa riittävästi, että sitä olisi mahdollista jakaa kaikkiin Suomen kouluihin joko kuntien tai koulutoimen avustuksella.

Tiedotus

Tiedotuksesta on huolehdittu luentojen ja esitelmien yhteydessä sekä seuran verkkosivuilla. Seuran jäsenet ovat toimineet konsultointitehtävissä ja antaneet lukuisia haastatteluja äänimaisemiin liittyvistä seikoista ja seuran toiminnasta eri tiedotusvälineille. Haastatteluissa on korostettu paitsi äänimaiseman ratkaisevaa merkitystä kansalaisten hyvinvoinnille myös äänten elämyksellisiä aspekteja. Näitä ovat muiden muassa Äänimaisemailta Ylen ykkösen suorassa lähetyksessä 17.1. (Järviluoma & Uimonen) Tampereen yliopiston Valoa pimeyteen - tiede parantaa maailmaa -tapahtuma 28.1. (Koivumäki ja Uimonen).

Seuran sisäistä tiedotusta on hoidettu sähköpostitse sisäisellä listalla akueko-lista@lists.uef.fi ja verkkosivujen uutispalstalla, jolla on tiedotettu aktiivisesti myös seuran toimintaan liittyvistä tapahtumista ja julkaisuista (www.akueko.com). Yhdistyksen verkkosivuilla on tietoa seuran toiminnan ohella ajankohtaisista tapahtumista sekä linkkejä muihin äänimaisema-aiheisiin sivustoihin. Sivuja ovat päivittäneet hallituksen jäsenet. Lisäksi seuralle perustettiin Facebook-sivu.

Kansainvälinen ja kotimainen yhteistyö

Suomen Akustisen Ekologian Seura (The Finnish Society for Acoustic Ecology) on vuodesta 2000 lähtien kuulunut WFAE -yhdistykseen (World Forum of Acoustic Ecology) varsinaisena jäsenyhdistyksenä nimikkeellä "Affiliated Organisation". Tämä oikeuttaa seuran valitsemaan edustajan WFAE:n hallitukseen. Tällä kaudella edustajana on toiminut Noora Vikman. WFAE:n jäsenkomitean jäsenenä on toiminut sihteeri Meri Kytö, joka päivitti jäsentiedot kansainvälisen foorumin tiedostoihin. Jäsenyyden tärkeimpinä etuina suomalaiset ovat saaneet mainitun Soundscape The Journal of Acoustic Ecology -lehden sekä oikeuden osallistua jäsenhintaan kansainvälisiin konferensseihin.
Kansainvälisistä yhteistyökumppaneista tärkeimpiä ovat olleet WFAE jäsenseuroineen. Lähimmät kotimaiset yhteistyökumppanit ovat olleet Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen, musiikin ja median yksikkö, Itä-Suomen yliopiston Suomen kielen ja kulttuuritieteiden oppiaine, Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitos ja Sibelius-Akatemia.

Vuosina 2011–2012 seura on tehnyt mittavaa yhteistyötä TAMKin kanssa kansainvälisessä EU-hankkeessa European Acoustic Heritage. Projektisuunnitelma on luettavissa hankkeen internet-sivuilta (europeanacousticheritage.eu). Hankekokous järjestettiin Grenoblessa, CRESSON-arkkitehtikoulun tiloissa viime syyskuussa. Sen jälkeen toimitimme hankejulkaisun (Kytö, Remy, Uimonen), jossa käsitellään muiden muassa Sata suomalaista äänimaisemaa -julkaisua sekä sen kontribuutiota European Acoustic Heritage -projektille. Julkaisu on luettavissa internetissä. Seuran jäsenet osallistuivat syyskuussa Tampereella European Acoustic Heritage -konferenssiin ja näyttelyn suunnitteluun (Werstaan auditorio ja Galleria Nottbeck 19.-27.9.2012). Lisäksi järjestettiin äänellisen kulttuuriperinnön kesäkoulu Tampereella (TAMK 12.-15.6.2012) ja äänitaidekilpailu Water Soundscape Composition Contest, jossa seuran jäseniä toimii tuomaristossa.

Talous

Seuran taloudellinen tilanne oli toimikaudella hyvä. Yleistoiminnan tulonlähde oli jäsenmaksut.

***

Suomen Akustisen Ekologian Seura ry

Toimintakertomus vuodelta 2011

Yleistä

Vuonna 2011 seuran pääasiallista kotimaista ja kansainvälistä toimintaa olivat Turku kuuntelee -hankkeen toteutus ja kansainvälinen yhteistyöhanke European Acoustic Heritage.

Jäsenistö ja hallitus

Seuraan kuului vuoden lopussa 18 jäsentä ja yksi yhteisöjäsen. Seuran vuosikokous järjestettiin 13.5.2011, klo 16 Tampereella. Läsnä olivat Pessi Parviainen, Simo Alitalo, Tuike Alitalo, Ari Koivumäki, Olli-Taavetti Kankkunen, Meri Kytö ja Heikki Uimonen Puheenjohtajaksi valittiin Heikki Uimonen. Hallitus järjestäytyi seuraavasti:

- Heikki Uimonen, puheenjohtaja (tutkijatohtori, FT, Tampere)
- Noora Vikman, varapuheenjohtaja (tutkija, FT, Joensuu)
- Meri Kytö, sihteeri-taloudenhoitaja (nuorempi tutkija, FM, Tampere)
- Pessi Parviainen (MFA, äänitaiteilija, Helsinki)
- Olli-Taavetti Kankkunen, varajäsen (lehtori, nuorempi tutkija, MM, Tampere)
- Ari Koivumäki, varajäsen (koulutusjohtaja, TeL, Tampere)
- Simo Alitalo, varajäsen (äänitaiteilija, tutkija, FM, Turku)

Hallitus kokoontui päätösvaltaisena kerran Tampereella. Hankkeiden työryhmät kokoontuivat useasti tahoillaan.

Tieteellinen ja taiteellinen toiminta

Turku kuuntelee -hankkeessa olemme tuoneet esiin ympäristöäänten ja kuuntelun merkitystä jokapäiväisessä elämässämme (ks. http://www.turkukuuntelee.fi, http://www.turku2011.fi/turku-kuuntelee). Tämä tehtiin äänitaiteen ja erilaisten soivan kulttuurin muotojen avulla. Erityisen tärkeää oli, että perinteisten taideteosten lisäksi toimme kuuntelemisen mahdollisuudet keskelle arkea: kulkureiteille, työpaikoille ja julkisiin tiloihin. Taiteellisesti kunnianhimoista ja yhteisöllistä toimintaa olivat Turun kuuntelukartan ja Aurajokisinfonian toteuttaminen. Nämä tullevat kantamaan kuuntelemisen kulttuuria pitkälle tulevaisuuteen, osana kulttuuripääkaupunkivuoden arvokasta perintöä.

Seura aloitti kääntämään ja toimittamaan R.Murray Schferin kuuntelukasvatusoppikirjoja. Työryhmään kuuluvat Olli-Taavetti Kankkunen, Meri Kytö, Heikki Uimonen ja Pessi Parviainen. Kankkunen huolehtii raakakäännöksestä, jonka jälkeen työryhmä työstää kieliasua. Työ jatkuu vuoden 2012 puolelle. Mahdollisena julkaisijana on pohdittu TAMKia.

Seuran internetsivuille siirrettiin WFAEn Kolin-konferenssin sekä Sata suomalaista äänimaisemaa -hankkeen kuvat, äänet ja kirjoitetut dokumentit.

Tiedotus

Tiedotuksesta on huolehdittu luentojen ja esitelmien yhteydessä sekä seuran verkkosivuilla. Seuran vuoden 2011 pääkumppani Turku kuuntelee -hankkeella on omat verkkosivunsa, blogi sekä aktiivinen Facebook ryhmä.

Seuran jäsenet ovat toimineet konsultointitehtävissä ja antaneet lukuisia haastatteluja äänimaisemiin liittyvistä seikoista ja seuran toiminnasta eri tiedotusvälineille. Haastatteluissa on korostettu paitsi äänimaiseman ratkaisevaa merkitystä kansalaisten hyvinvoinnille myös äänten elämyksellisiä aspekteja.

Seuran sisäistä tiedotusta on hoidettu sähköpostitse sisäisellä listalla akueko-lista@lists.uef.fi ja verkkosivujen uutispalstalla, jolla on tiedotettu aktiivisesti myös seuran toimintaan liittyvistä tapahtumista ja julkaisuista (www.akueko.com). Yhdistyksen verkkosivuilla on tietoa seuran toiminnan ohella ajankohtaisista tapahtumista sekä linkkejä muihin äänimaisema-aiheisiin sivustoihin. Sivuja ovat päivittäneet hallituksen jäsenet.

Kansainvälinen ja kotimainen yhteistyö

Suomen Akustisen Ekologian Seura (The Finnish Society for Acoustic Ecology) on vuodesta 2000 lähtien kuulunut WFAE -yhdistykseen (World Forum of Acoustic Ecology) varsinaisena jäsenyhdistyksenä nimikkeellä "Affiliated Organisation". Tämä oikeuttaa seuran valitsemaan edustajan WFAE:n hallitukseen. Tällä kaudella edustajana on toiminut Noora Vikman. WFAE:n jäsenkomitean jäsenenä on toiminut sihteeri Meri Kytö, joka päivitti jäsentiedot kansainvälisen foorumin tiedostoihin. Jäsenyyden tärkeimpinä etuina suomalaiset ovat saaneet mainitun Soundscape The Journal of Acoustic Ecology -lehden sekä oikeuden osallistua jäsenhintaan kansainvälisiin konferensseihin.

Lähimmät yhteistyökumppanit ovat olleet Turku 2011 -kulttuuripääkaupunkisäätiö, Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen, musiikin ja median yksikkö, Itä-Suomen yliopiston Suomen kielen ja kulttuuritieteiden oppiaine sekä Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitos. Kansainvälisistä yhteistyökumppaneista tärkeimpiä ovat olleet WFAE jäsenseuroineen sekä Turku kuuntelee -hankkeen taiteilijat.

Vuosina 2011–2012 seura tekee yhteistyötä TAMKin kanssa kansainvälisessä EU-hankkeessa European Acoustic Heritage. Projektisuunnitelma on luettavissa hankkeen internet-sivuilta (europeanacousticheritage.eu). Hankekokous järjestettiin Grenoblessa, CRESSON-arkkitehtikoulun tiloissa viime syyskuussa. Tällä hetkellä toimitamme hankejulkaisua, jossa käsitellään muiden muassa Sata suomalaista äänimaisemaa -julkaistua sekä sen kontribuutiota European Acoustic Heritage -projektille. Julkaisu tulee luettavaksi internetiin huhtikuussa 2012. Kuusi seuran jäsentä osallistui esitelmöijinä lokakuussa WFAE:n vuosikonferenssiin, joka järjestettiin Kreikan Korfulla. Tämän vuoden kansainvälinen konferenssi (endorsed) järjestetään Saksan Darmstadtissa 26.–28.7.2012.

Juhana Venäläinen koordinoi Joensuussa Popkadulla järjestetyn Äänimaisemasävellyskilpailun. Seura toimi kilpailun yhteistyötahona mm. avustaen tiedotuksessa. Finaaliteokset ovat edelleen kuunneltavissa sivuilla http://www.popkatu.fi/kilpailut/joensuun-aeaenimaisemasaevellykilpailu-2011/teokset.

Pielisen Karjala -äänimaisemahanke etenee Nurmeksen seudulla. Edistymisestä saamme tietoa Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeen Soundscapes and Cultural Sustainability - työntekijöiltä, jotka toimivat molemmissa hankkeissa. (ks. http://pielisenaanimaisema.blogspot.com/).

Talous
Seuran taloudellinen tilanne oli toimikaudella hyvä. Yleistoiminnan tulonlähde oli jäsenmaksut. Apurahoja saimme Turku kuuntelee -hankkeelle Turku 2011 kulttuuripääkaupunkisäätiöltä.

***

Suomen Akustisen Ekologian Seura ry

Toimintakertomus vuodelta 2010

Yleistä
Vuonna 2010 seuran pääasiallista kotimaista ja kansainvälistä toimintaa oli kansainvälisen äänimaisemakonferenssi Ideologies and Ethics. The Uses and Abuses of Sound –konferenssi, Korvat Rullalle -ääninäyttely lapsille ja Turku kuuntelee -hankkeen käytännön toteutukset.

Jäsenistö ja hallitus

Seuraan kuului vuoden lopussa 24 jäsentä ja yksi yhteisöjäsen. Seuran vuosikokous järjestettiin 27.3.2010, klo 11.11 Ravintola Plevnassa Tampereella. Läsnä olivat, Heikki Uimonen, Ari Koivumäki, Olli-Taavetti Kankkunen, Meri Kytö, Tiina Kenttälä-Koivumäki ja Pessi Parviainen. Puheenjohtajaksi valittiin Heikki Uimonen, hallitus jatkaa entisessä kokoonpanossaan.

- Heikki Uimonen, puheenjohtaja (tutkijatohtori, FT, Tampere)
- Noora Vikman, varapuheenjohtaja (tutkija, FT, Joensuu)
- Meri Kytö, sihteeri-taloudenhoitaja (nuorempi tutkija, FM, Tampere)
- Pessi Parviainen (MFA, äänitaiteilija, Helsinki)
- Helmi Järviluoma-Mäkelä (professori, FT, Joensuu)
- Olli-Taavetti Kankkunen, varajäsen (lehtori, nuorempi tutkija, MM, Tampere)
- Ari Koivumäki, varajäsen (koulutusjohtaja, TeL, Tampere)
- Outi Kautonen, varajäsen (fil.yo, Tampere)
- Simo Alitalo, varajäsen (äänitaiteilija, tutkija, FM, Turku)

Hallitus kokoontui päätösvaltaisena kahdesti, kerran Tampereella ja kerran sähköpostitse.

Tieteellinen ja taiteellinen toiminta

Kolilla järjestettiin 16.–19.6. Ideologies and Ethics. The Uses and Abuses of Sound, merkittävä kansainvälinen äänimaisemakonferenssi, jonka teemana olivat äänenkäytön ja sen väärinkäytön ideologiat sekä eettiset kysymykset. Konferenssin pääjärjestäjät olivat Itä-Suomen yliopiston kulttuuritieteet ja Suomen Akustisen Ekologian Seura. Konferenssin järjestämispalvelut ostettiin Karelia Expertiltä. Ensimmäistä kertaa samaan suomalaiseen tapahtumaan saatiin alkuperäisen, eri puolilla maapalloa äänimaisemia kartoittaneen Maailman äänimaisema -projektin (World Soundscape Project, WSP) jäsenet: äänimaisematutkimuksen perustaja R. Murray Schafer, äänimaisemasäveltäjä Hildegard Westerkamp sekä viestinnän professori ja säveltäjä Barry Truax.

Konferenssin pääpuhujina oli tutkijoita ja taiteilijoita modernin äänimaisema-ajattelun terävimmästä kärjestä: professorit Steven Feld, Andra McCartney, Anahid Kassabian, Charles Hirschkind, Bruce Johnson ja filosofian tohtori Riitta Rainio. Pääpuhujat ovat tutkineet monipuolisesti äänellisiä identiteettejä: esimerkiksi kasettijumalanpalveluksia Lähi-Idän poliittista maantiedettä muuttavana voimana (Hirschkind), äänellistä vallankäyttöä julkisissa tiloissa (Kassabian), aisteja ja paikan rakentumista (Feld) sekä musiikin ja väkivallan suhdetta (Johnson).

Kymmenissä esitelmäsessioissa pohdittiin muun muassa kansojen, nationalismin ja äänimaisemien välisiä kytköksiä, äänen parissa työskentelyn eettisiä haasteita sekä äänen ja hiljaisuuden tuotteistamista esimerkiksi turismiteollisuudessa tai urbaanien yhteisten tilojen täyttäjänä. Tapahtuma oli samalla akustisen ekologian maailmanfoorumin (WFAE) vuotuinen konferenssi, joita on järjestetty vuodesta 1993 lähtien. Konferenssiin osallistui toistasataa äänimaisematutkijaa ja äänitaiteilijaa ympäri maailman minkä myötä SAES tarjosi hedelmällistä kuultavaa ja ajateltavaa myös muille aiheesta kiinnostuneille. Tapahtuma alkoi Joensuussa jo 15.6. äänimaisemasäveltäjä Hildegard Westerkampin vetämällä kuuntelukävelyllä. Lisäksi Pakkahuoneella järjestettiin äänimaisemasävellyskonsertti, jossa Schafer, Truax, Westerkamp, Feld ja Eric Leonardson soittivat sävellyksiään ja kertovat niistä. Konferenssin aikana Kolilla järjestettävät äänikävelyt ja äänitaidekonsertti torstaina 17.6. olivat niin ikään suurelle yleisölle avoimia. Konferenssista koottiin luennoista, abstrakteista ja äänityksistä jälkikonferenssisivut seuran verkkosivuille (http://www.akueko.com/Default.aspx?p=WFAE%20Koli%202010).

Korvat Rullalle -kuuntelunäyttely toteutettiin Tampereella Lastenkulttuurikeskus Rullassa 7.8.–19.9. Näyttelyssä painotettiin katsomisen sijaan kuuntelua, mikä toteutettiin erilaisilla toimintapisteillä, joissa tutkittiin kuuloaistin meille maailmasta välittämää tietoa. Kuuntelunäyttelyssä tutustuttiin erilaisiin luonto-, agraari- ja kaupunkiäänimaisemiin, minkä yhteydessä tunnistettiin erilaisia arkielämän ääniä. Omia ääniä tehtiin muun muassa tutuilla keittiövälineillä. Tavoitteena oli, että kävijät havahtuisivat kiinnittämään enemmän huomiota ääniympäristöönsä ja pohtisivat, millaisia ääniä haluamme ympäristössämme olevan. Kuulokuvien lisäksi toimintaohjeet oli mahdollista kuunnella nauhalta, joten näyttely suunnattiin myös näkövammaisille. Näyttelystä vastasi Olli-Taavetti Kankkunen yhteistyössä TAMKin opiskelijoiden Veera Niemi ja Tiia Vestola kanssa, ja näyttelyssä kävi puolentoista kuukauden noin 1580 lasta ja nuorta.

2010 toukokuussa käynnistettiin seuran suurprojekti Turku kuuntelee. Se on moniosainen akustinen taideprojekti, jossa kuullaan, kuunnellaan ja pohditaan Turun akustisia ympäristöjä. Hankkeen valmistelu alkoi vuoden 2010 alussa. Turku kuuntelee on osa Turku 2011 kulttuuripääkaupungin ohjelmaa ja sen toteuttaa Suomen Akustisen Ekologian Seura. Hankkeen tavoite on kiinnittää huomiota akustiseen ympäristöömme, korostaa ääniympäristöjen, kuuntelemisen ja kuulemisen merkitystä sekä kehittää Turun kaupunkiympäristöä. Tämä lisäksi tavoitteena on tehdä kuultavaan ympäristöön liittyviä aiheita tutuksi osana turkulaisen kaupunkiympäristön kehittämistä sekä osana suomalaista ja eurooppalaista kulttuuri-, ympäristö- ja taidekeskustelua. Hanke on myös yhteisöllinen, kaupunkilaisia kutsutaan mukaan teosten suunnitteluun ja valmistukseen.

Projekti muodostuu kolmesta osasta: (1) Aurajokisinfonia on sarja teoksia/esityksiä, jotka toteutetaan Aurajoen lähistöllä olevia ääniä ja äänilähteitä käyttäen, (2) Turun kuuntelukartta on yhteisöllinen, turkulaisten toteuttama verkkohanke, jossa jokainen saa esittää, tallentaa ja kommentoida erilaisia ääniympäristöjä, (3) Turku kuuntelee ääni-installaatiot tuovat kansainvälisesti tunnettujen äänitaitelijoiden (Christina Kubisch, Nigel Helyer ja Robin Minard) toteuttamia ääniteoksia ja installaatioita Turun katukuvaan. Turku kuuntelee kokonaisuuden toteutuksesta vastaa seuran työryhmä, johon kuuluvat äänitaiteilija Simo Alitalo, äänitaiteilija Pessi Parviainen, äänimaisematutkija Meri Kytö ja toimittaja Tuike Alitalo, joka toimii hankkeen tuottajana. Projektin kuulumisia voi seurata kotisivuilta (http://www.turku2011.fi/turku-kuuntelee).

Osana Turku kuuntelee -hanketta toteutettiin keskiviikkona 20.10. klo 17.30 Pessi Parviaisen vetämä kuuntelukävely. Sen yhteydessä tarkasteltiin sitä, miltä kaupunki kuulostaa kun sitä keskittyy kuuntelemaan. Kuuntelukävely hämärtyvässä syysillassa alkoi lyhyellä pohjustuksella, minkä jälkeen jalkauduttiin kaupungille hiljaiselle kävelyretkelle. Kierrokseen kuului käynti Turun tuomiokirkossa. Lopuksi äänimaiseman herättämät tunnot purettiin keskustelemalla aiheesta. Puolitoista tuntia kestänyt kuuntelukävely oli maksuton. Kaksi ”Miltä Turku kuulostaa” -työpajapäivää järjestettiin 18.9. ja 23.10. Klangi -äänitaidenäyttelyn yhteydessä. Tässä yhteydessä kuunneltiin, mutta myös äänitettiin kaupungin erityyppisiä äänimaisemia osana Turun kuuntelukartta -projektia.

Aboa Vetus & Ars Novan ääneen keskittyneen vuoden 2010 päätti ääniaiheinen näyttely Omatila-galleriassa 10.12.2010-30.1.2011. Näyttelyssä on esillä Suomalaisia äänimaisemia -taidenäyttelyn lisäksi seuran äänimaisemahankkeissa Sata suomalaista äänimaisemaa ja Turku kuuntelee kerättyä materiaalia.

Tiedotus

Mittava tiedotustyö tehtiin kokoamalla Kolin konferenssin jälkikonferenssisivut. Sivuilta löytyy useita tunteja luento- ja esitelmä-äänityksiä, abstrakteja ja esitelmäpapereita sekä linkkejä konferenssista tehtyihin dokumentteihin.

"Sata suomalaista äänimaisemaa" -hankkeen (2004-2006) verkkosivut ehdotussivuineen arkistoitiin ja siirrettiin seuran verkkosivujen alle osoitteeseen http://www.akueko.com/100aanimaisemaa/index.php. Turku kuuntelee -hankkeella on myös omat verkkosivut, blogi sekä aktiivinen Facebook ryhmä.

Seuran jäsenet ovat toimineet konsultointitehtävissä ja antaneet lukuisia haastatteluja äänimaisemiin liittyvistä seikoista ja seuran toiminnasta eri tiedotusvälineille. Haastatteluissa on korostettu paitsi äänimaiseman ratkaisevaa merkitystä kansalaisten hyvinvoinnille myös äänten elämyksellisiä aspekteja.

Seuran sisäistä tiedotusta on hoidettu sähköpostitse sisäisellä uudella listalla akueko-lista@lists.uef.fi ja verkkosivujen uutispalstalla, jolla on tiedotettu aktiivisesti myös seuran toimintaan liittyvistä tapahtumista ja julkaisuista (www.akueko.com). Yhdistyksen verkkosivuilla on tietoa seuran toiminnan ohella ajankohtaisista tapahtumista sekä linkkejä muihin äänimaisema-aiheisiin sivustoihin. Sivuja ovat päivittäneet hallituksen jäsenet.

Kansainvälinen ja kotimainen yhteistyö

Suomen Akustisen Ekologian Seura (The Finnish Society for Acoustic Ecology) on vuodesta 2000 lähtien kuulunut WFAE -yhdistykseen (World Forum of Acoustic Ecology) varsinaisena jäsenyhdistyksenä nimikkeellä "Affiliated Organisation". Tämä oikeuttaa seuran valitsemaan edustajan WFAE:n hallitukseen. Tällä kaudella edustajana on toiminut Noora Vikman. WFAE:n jäsenkomitean jäsenenä on toiminut sihteeri Meri Kytö, joka päivitti jäsentiedot kansainvälisen foorumin tiedostoihin. Jäsenyyden tärkeimpinä etuina suomalaiset ovat saaneet mainitun Soundscape The Journal of Acoustic Ecology -lehden sekä oikeuden osallistua jäsenhintaan kansainvälisiin konferensseihin.

Lähimmät yhteistyökumppanit ovat olleet Aboa Vetus & Ars Nova -museo, Turku 2011 kulttuuripääkaupunkisäätiö, Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen, musiikin ja median yksikkö, Itä-Suomen yliopiston Suomen kielen ja kulttuuritieteiden oppiaine, Lasten Kulttuurikeskus Rulla (Tampereen kaupunki) sekä Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitos.

Kansainvälisistä yhteistyökumppaneista tärkeimpiä ovat olleet WFAE jäsenseuroineen, Kolin konferenssiin saapuneet esitelmöitsijät ja taiteilijat, sekä Turku kuuntelee -hankkeen taitelijat.

Talous

Seuran taloudellinen tilanne oli toimikaudella hyvä. Yleistoiminnan tulonlähde oli jäsenmaksut. Apurahoja saatiin Turku 2011 kulttuuripääkaupunkisäätiöltä Turku kuuntelee -hankkeelle. Konferenssiin kuluja korvattiin Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan, Tieteellisten seurojen valtuuskunnan, Maakuntaliiton, Musiikin ja esittävän taiteen tutkijakoulun, Itä-Suomen yliopiston eri instanssien, Soundscapes and Cultural Sustainability -hankkeen avustuksella. Lisäksi sponsoritukea konferenssiin saatiin Genelec Oy:ltä.

***

Suomen Akustisen Ekologian Seura ry

Toimintakertomus vuodelta 2009


Yleistä 

Vuonna 2009 seuran pääasiallista kotimaista ja kansainvälistä toimintaa olivat Pirkanmaan äänimaisemat -keräys ja kansainvälisen äänimaisemakonferenssin Ideologies and Ethics - The Uses and Abuses of Sound suunnittelu. Edellisen toteutimme meille myönnetyllä taloudellisella tuella, jälkimmäistä varten haimme rahallista tukea eri instansseilta.

Jäsenistö ja hallitus

Seuraan kuului vuoden lopussa 18 jäsentä ja yksi yhteisöjäsen. Seuran vuosikokous järjestettiin 3.4.2009, klo 18.00 Tampereella, Tampereen AMKn tiloissa. Läsnä olivat Heikki Uimonen, Ari Koivumäki, Meri Kytö, Tiina Kenttälä-Koivumäki ja Outi Kautonen. Puheenjohtajaksi valittiin Heikki Uimonen. Hallitus järjestäytyi 11.9. pidetyssä järjestäytymiskokouksessa seuraavasti:

- Heikki Uimonen, puheenjohtaja (tutkijatohtori, FT, Tampere)
- Noora Vikman, varapuheenjohtaja (tutkija, FT, Joensuu)
- Meri Kytö, sihteeri-taloudenhoitaja (nuorempi tutkija, FM, Tampere)
- Pessi Parviainen (äänitaiteilija, Helsinki)
- Helmi Järviluoma-Mäkelä (professori, FT, Joensuu)
- Olli-Taavetti Kankkunen, varajäsen (lehtori, nuorempi tutkija, MM, Tampere)
- Ari Koivumäki, varajäsen (koulutusjohtaja, TeL, Tampere)
- Outi Kautonen, varajäsen (fil. yo, Tampere)
- Simo Alitalo, varajäsen (äänitaiteilija, tutkija, FM, Turku)

Hallitus kokoontui päätösvaltaisena kahdesti, Tampereella ja Naantalissa.

Suomen Akustisen Ekologian Seuran toiminta

Suomen Akustisen Ekologian Seura käynnisti ja toteutti Pirkanmaan äänimaisemat - hankkeen. Projekti lisäsi tietoa ja ymmärrystä äänimaisemien tärkeydestä, ja sillä oli paikallisen ja maakunnallisen merkityksen lisäksi kansainvälisiä ulottuvuuksia. Äänimaisemaehdotuksia kartoitettiin ja lisättiin keräyksen kotisivuille. Monipuolinen aineisto koostui muisteluista, äänimaiseman kirjallisista ja suullisista kuvauksista, äänityksistä, kartta-aineistosta ja niin edelleen (ks. http://www.pirkanmaanaanimaisemat.blogspot.com). Hankkeessa onnistuttiin hyvin löytämään eri-ikäisten ja -taustaisten kuulijoiden kirjo. Nuorin osallistuja oli iältään 7-vuotias ja vanhin 85-vuotias. Tallenteita on yhteensä 14 kunnan alueelta: monipuolisesti maalta, luontokohteista, taajamista ja kaupungeista. Suurin osa tallenteista on keskittynyt Tampereen lähiseuduille. Yhteensä äänimateriaalia, haastatteluja, valokuvia ja videopätkiä tallennettiin noin sadasta eri kohteesta.

Käytännön työn suoritti esimerkillisesti Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan aluerahaston myöntämän apurahan turvin projektisihteeri Outi Kautonen. Projektissa toimi myös neljä opiskelijaa, joista kolme toimi harjoittelijoina kesän ajan äänittäen Pirkanmaalaisia kohteita. Äänimaisemat tallennettiin aina myös valokuvin, toisinaan myös videoimalla. Graafikko Soile Nummela-Kannusmäki loi projektin graafisen ilmeen suunnittelemalla julisteet ja flyerit. Hankkeessa kerätty ääni- ja kuvamateriaali tallennettiin Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkistoon. Tampereen yliopiston Musiikintutkimuksen laitos toimi myös apuna hankkeen suunnittelussa ja tarjosi yhteistyömahdollisuuksia mm. Maailman Äänipäivän yhteydessä (16.4.2009). Pirkanmaan äänimaisemat projektin pohjalta on valmisteilla kolme esitelmää, artikkeleita ja seminaaripapereita kansainväliseen Ideologies and Ethics -äänimaisemakonferenssiin.

Tiedotus, tieteellinen ja taiteellinen toiminta

Seuran jäsenet toimivat aktiivisesti kansainvälisesti merkittävän ja huomiota herättäneen Acoustic Environments in Change -tieteellisen julkaisun toimitus- ja julkaisutyössä yhdessä Joensuun yliopiston, Tampereen AMKn ja World Soundscape Project:in kanssa. Helmi Järviluoma-Mäkelä, Tiina Kenttälä-Koivumäki ja Heikki Uimonen esittelivät kirjaa Helsingissä Kirjamessuilla lokakuussa.

Seuran jäsenet ovat toimineet konsultointitehtävissä ja antaneet lukuisia haastatteluja äänimaisemiin liittyvistä seikoista ja seuran toiminnasta eri tiedotusvälineille. Haastatteluissa on korostettu paitsi äänimaiseman ratkaisevaa merkitystä kansalaisten hyvinvoinnille myös äänten elämyksellisiä aspekteja. Konsultoitiin opiskelijoita heidän lopputöissään niiltä osin, kun se muun työn ohella oli mahdollista.

Laura Konttinen toimi harjoittelijana Suomalaisia äänimaisemia -näyttelyn parissa. Työhön kuului suunnittelua, tiedotusta, teosten pakkaamista ja niin edelleen. Lokakuun loppuun mennessä näyttely oli esillä yhdeksässä eri paikassa, jotka olivat Tampere (TTVO), Kannonkosken kirjasto, Oulunsalon kirjasto, Sellon kirjasto Espoossa, Arktinen keskus Rovaniemellä, Kulttuurikeskus Sinilintu Viron Elvassa, Hossan luontokeskus, Syötteen luontokeskus ja Seitsemisen luontokeskus. Palaute oli pääosin positiivista ja siitä kirjoitettiin mm. Lapin Kansassa, Kalevassa ja Keskisuomalaisessa. Myös YLEn paikallisuutiset teki jutun näyttelystä. Konttinen toteutti seuralle myös Soundscape Stories from Finland –CD-julkaisun kansityön. Seuran julkaisema äänite sisältää suomalaisia äänimaisemia, joita tuetaan englanninkielisillä kansiteksteillä.

Seuran hallituksen jäseniä osallistui 23.–24.11. Naantalissa Moniääninen-seminaariin puhujina ja yleisön edustajina. Aboa Vetus Ars Nova ja Naantalin museon järjestämä tapahtuma houkutti paikalle runsaasti äänestä ja ääniympäristöstä kiinnostuneita. Järjestäjät työstävät tapahtumasta julkaisun.

Lisäksi seuran johtokunta suunnitteli WFAE:n vuoden 2010 kansainvälistä konferenssia ’Ideologies and Ethics in the Uses and Abuses of Sound’ International Conference of the World Forum for Acoustic Ecology, joka järjestetään Kolilla 16.–19.6. 2010.

Seuran sisäistä tiedotusta on hoidettu sähköpostitse sisäisellä listalla akueko-lista@joensuu.fi ja verkkosivujen uutispalstalla, jolla on tiedotettu aktiivisesti myös seuran toimintaan liittyvistä tapahtumista ja julkaisuista (www.akueko.com). Yhdistyksen verkkosivuilla on tietoa seuran toiminnan ohella ajankohtaisista tapahtumista sekä linkkejä muihin äänimaisema-aiheisiin sivustoihin. Sivuja ovat päivittäneen hallituksen jäsenet.

Kansainvälinen yhteistyö

Suomen Akustisen Ekologian Seura (The Finnish Society for Acoustic Ecology) on vuodesta 2000 lähtien kuulunut WFAE -yhdistykseen (World Forum of Acoustic Ecology) varsinaisena jäsenyhdistyksenä nimikkeellä "Affiliated Organisation". Tämä oikeuttaa seuran valitsemaan edustajan WFAE:n hallitukseen. Tällä kaudella edustajana on toiminut Noora Vikman. WFAE:n jäsenkomitean jäsenenä on toiminut sihteeri Meri Kytö, joka päivitti jäsentiedot kansainvälisen foorumin tiedostoihin. Jäsenyyden tärkeimpinä etuina suomalaiset ovat saaneet mainitun Soundscape - The Journal of Acoustic Ecology -lehden sekä oikeuden osallistua kansainvälisiin konferensseihin.

Talous

Seuran taloudellinen tilanne oli toimikaudella tyydyttävä. Yleistoiminnan tulonlähde oli jäsenmaksut. Apurahoja haettiin Turun kulttuuripääkaupunkihankkeelta.

Yhteistyö
Lähimmät yhteistyökumppanit ovat olleet Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen ja viestinnän yksikkö, Tutkimus & kehitys; Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitos ja Joensuun yliopisto. Kansainvälisistä yhteistyökumppaneista tärkein on ollut WFAE jäsenseuroineen sekä Kolille saapuvat esitelmöitsijät.

***

Suomen Akustisen Ekologian Seura ry

Toimintakertomus vuodelta 2008


Yleistä

Vuonna 2008 seuran pääasiallista ja samalla kansainvälistä toimintaa oli "Soundscape. The Journal of Acoustic Ecology"n toimittaminen (ks. kansainvälinen yhteistyö). Lisäksi saimme taloudellisen tukipäätöksen Pirkanmaan äänimaisemat -hankkeellemme, mikä edesauttoi tulevan keräyksen täysipainoista suunnittelua ja alustavaa toteutusta.

Jäsenistö ja hallitus

Seuraan kuului vuoden lopussa 18 henkilöjäsentä ja yksi yhteisöjäsen. Seuran vuosikokous järjestettiin 29.2.2008. Hallitus järjestäytyi samana päivänä pidetyssä järjestäytymiskokouksessa seuraavasti:

- Heikki Uimonen, puheenjohtaja (tutkijatohtori, FT, Tampere)
- Noora Vikman, varapuheenjohtaja (tutkija, FT, Joensuu)
- Meri Kytö, sihteeri-taloudenhoitaja (nuorempi tutkija, FM, Tampere)
- Pessi Parviainen (äänitaiteilija, FM)
- Helmi Järviluoma (professori, FT, Joensuu)
- Olli-Taavetti Kankkunen, varajäsen (lehtori, nuorempi tutkija, MM, Tampere)
- Ari Koivumäki, varajäsen (yliopettaja, TeL, YTM, Tampere)
- Simo Alitalo (äänitaiteilija, tutkija, FM, Turku)

Hallitus kokoontui päätösvaltaisena kolmesti Tampereella.

Suomen Akustisen Ekologian Seuran toiminta

Seura vastaanotti Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahastolta 8000 euron apurahan Pirkanmaan ääniympäristön kartoittamiseen rahaston vuosijuhlassa 9.5.2008. Apuraha mahdollistaa työn aloittamisen vuoden 2009 alussa mm. siten, että seuran on mahdollista palkata puolipäiväinen työntekijä hanketta koordinoimaan.

Verkkosivujen toimivuutta päivitettiin. Äänipostikorttien lähettäminen on käynnistynyt hyvin. Ns. streaming-ominaisuuden ansiosta äänen tosiaikainen kuuntelu on mahdollista ilman tiedoston lataamista omalle koneelle.

Myös seuran osoite päivitettiin ajanmukaiseksi 20.8.2008 Patentti ja rekisterihallituksen tietokantaan. Uusi osoite on Suomen Akustisen Ekologian Seura/Heikki Uimonen, Vuolteenkatu 20, 33014 Tampereen yliopisto,

Tiedotus, tieteellinen ja taiteellinen toiminta

Seuran jäsenet ovat toimineet konsultointitehtävissä ja antaneet lukuisia haastatteluja äänimaisemiin liittyvistä seikoista ja seuran toiminnasta eri tiedotusvälineille. Haastatteluissa on korostettu paitsi äänimaiseman ratkaisevaa merkitystä kansalaisten hyvinvoinnille myös äänten elämyksellisiä aspekteja. Seuran jäsenet ovat konsultoineet eri koulutusalojen opiskelijoita heidän lopputöissään niiltä osin, kun se muun työn ohella oli mahdollista.

Seuran sisäistä tiedotusta on hoidettu sähköpostitse sisäisellä listalla akueko-lista[at]joensuu.fi ja verkkosivujen uutispalstalla, jolla on tiedotettu aktiivisesti myös seuran toimintaan liittyvistä tapahtumista ja julkaisuista (www.akueko.com). Yhdistyksen verkkosivuilla on tietoa seuran toiminnan ohella ajankohtaisista tapahtumista sekä linkkejä muihin äänimaisema-aiheisiin sivustoihin. Sivuja ovat päivittäneen hallituksen jäsenet.

Sata suomalaista äänimaisemaa -keruuaineiston innoittama kuvataidenäyttely oli esillä Kannonkosken kirjastossa 26.5.– 4.7. 2008 ja jatkoi siitä Oulunsalon kirjastoon 2.12.-20.12.2008. Esillä oli kahdeksan teosta, jotka olivat tehneet Jonna Kalliomäki, Jussi Koitela, Laura Konttinen, Jani Kuivajärvi, Jussi Kärnä, Johanna Mattila, Mia Saharla, Matti Sälli ja Mia Valkonen.

Kytö ja Uimonen esittelivät Sata suomalaista äänimaisemaa -keräyksen tuloksia kutsuttuina Sound in Landscape -konferenssissa Puolan Lublinissa 3.9.2008. Kytö ja Järviluoma-Mäkelä osallistuivat Faire une Ambiance/ Creating an athmosphere –konferenssiin syyskuussa Ranskan Grenoblessa. Kytö esitteli konferenssiväelle posterin Sata suomalaista äänimaisemaa –hankkeesta.

Suomen Akustisen Ekologian Seura osallistui 26.9. Joensuussa Tutkijoiden yö -tapahtumaan Aukaise aistisi -kuuntelukävelyllä ja keskustelutilaisuudella. Vetäjinä olivat professori Helmi Järviluoma-Mäkelä ja lehtori Noora Vikman Joensuun yliopistosta. Tutkijoiden yön tähdet -keskustelutilaisuudessa pohdittiin Joensuun äänimaisemaa ja melua. Asiantuntijoina olivat Helmi Järviluoma-Mäkelä ja Noora Vikman Joensuun yliopistosta sekä Kuopion yliopiston melulaitoksen johtaja dosentti Erkki Björk. Esillä oli myös audiovisuaalinen äänimaisemaesittely, jota esittelivät Kytö ja Koivumäki.

Seuran johtokunta suunnitteli yhdessä Helmi Järviluoma-Mäkelän kanssa WFAE:n vuoden 2010 kansainvälistä konferenssia Kolilla. Call for papers julkaistiin Soundscape. The Journal of Acoustic Ecologyn sivuilla. ‘Ideologies and Ethics in the Uses and Abuses of Sound’ International Conference of the World Forum for Acoustic Ecology, Koli, Finland June 15-19, 2010 -kokouskutsu on luettavissa myös seuran verkkosivuilta.

Lisäksi vuoden aikana työstettiin Acoustic Environments in Change -julkaisua. Seura osallistui kirjan oheis-CD:iden tuottamiseen.

Tellervo Tuomisen kirjoittama ja Ari Koivumäen äänisuunnittelema ääniteos "Kahdet kasvot" liittyen ”1918. Nyt” -näyttelyyn oli kuunneltavissa Lenin-museon verkkosivuilta.

Kansainvälinen yhteistyö

Suomen Akustisen Ekologian Seura (The Finnish Society for Acoustic Ecology) on vuodesta 2000 lähtien kuulunut WFAE -yhdistykseen (World Forum of Acoustic Ecology) varsinaisena jäsenyhdistyksenä nimikkeellä "Affiliated Organisation". Tämä oikeuttaa seuran valitsemaan edustajan WFAE:n hallitukseen. Tällä kaudella edustajana on toiminut Noora Vikman. WFAE:n jäsenkomitean jäsenenä on toiminut sihteeri Meri Kytö, joka päivitti jäsentiedot kansainvälisen foorumin tiedostoihin. Jäsenyyden tärkeimpinä etuina suomalaiset ovat saaneet mainitun Soundscape The Journal of Acoustic Ecology -lehden sekä oikeuden osallistua kansainvälisiin konferensseihin.

Tänä vuonna lehden toimitti Suomen Akustisen Ekologian seura. Lehden teemana, nimenä ja call for papers -kutsuna oli "Pioneers, pathfinders and earcleaners". Vastaanotimme runsaasti artikkeliehdotuksia, joista valitsimme teemaan parhaiten sopivat julkaistavaksi. Päävastuussa lehden toimittamisesta, artikkelien arvioinnista, korjausehdotuksista ja muista toimitustyöhön liittyvistä seikoista olivat Heikki Uimosella, Meri Kydöllä, Helmi Järviluoma-Mäkelällä ja Kaarina Kilpiöllä.

Vakiintuneen käytännön vastaisesti lehti painettiin ja lähetettiin kansainvälisen äänimaisemayhteisön ja tilaajien luettavaksi ajallaan, minkä laskemme tehtävän työläyden vuoksi itsellemme kunniaksi. Seurasta Järviluoma-Mäkelä, Kankkunen, Parviainen ja Uimonen lisäksi kirjoittivat lehteen artikkelit. 

Talous

Seuran taloudellinen tilanne oli toimikaudella tyydyttävä. Yleistoiminnan tulonlähde oli jäsenmaksut. Apurahoja hankkeisiin haettiin Opetusministeriöltä (Journal-painatus ja matkakulu Lubliniin) ja saatiin Pirkanmaan Kulttuurirahastolta, joka tuki "Pirkanmaan äänimaisemat" -hanketta. Opetusministeriö ei valitettavasti tukenut kulttuurilehtituki-hakemustamme.

Yhteistyö

Lähimmät yhteistyökumppanit ovat olleet Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen ja viestinnän ja T&K -osastot; Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitos ja Joensuun yliopisto (Suomen kieli ja kulttuuritieteet). Kansainvälisistä yhteistyökumppaneista tärkein on ollut WFAE jäsenseuroineen, erityisesti Soundscape-lehden toimitus- ja konsultointityössä sekä Lublinin Marie Curie Instituutti (maantieteen laitos).

***

Suomen Akustisen Ekologian Seura r.y.

Toimintakertomus vuodelta 2007


Yleistä

Vuonna 2007 seuran pääasiallista toimintaa oli jo tehtyjen äänimaisemakartoitusten esittely ja tulevien suunnittelu. Muuta toimintaa olivat akustisen kommunikaation verkkokurssit ja niihin liittyvät lähipäiväkoulutukset. Kansainvälistä toimintaa oli Istanbulin Internoise -konferenssin osallistuminen.

Jäsenistö ja hallitus

Seuraan kuului vuoden lopussa 18 jäsentä. Vuosikokous pidettiin 12.3., siinä valittiin seuralle kahdeksanjäseninen hallitus, jonka puheenjohtajaksi valittiin Heikki Uimonen. Hallitus järjestäytyi samana päivänä pidetyssä järjestäytymiskokouksessa, seuraavasti:

- Heikki Uimonen, puheenjohtaja (tutkijatohtori, FT, Tampere)
- Simo Alitalo, varapuheenjohtaja (äänitaiteilija ja tutkija, FM, Turku)
- Meri Kytö, sihteeri-taloudenhoitaja (tohtorikoulutettava, FM, Tampere)
- Kaarina Kilpiö (tutkija, VTT, Helsinki)
- Helmi Järviluoma (professori, FT, Joensuu)
- Petri Kuljuntausta, varajäsen (säveltäjä ja tutkija, FL, Helsinki)
- Ari Koivumäki, varajäsen (koulutusjohtaja, TeL, Tampere)
- Noora Vikman, varajäsen (tutkija, FT, Joensuu)

Hallitus kokoontui päätösvaltaisena kolmesti Tampereella. Osa jäsenistä osallistui kokouksiin skypen välityksellä. Tämän lisäksi hallitus neuvotteli tarvittaessa sähköpostin välityksellä. Kaarina Kilpiön aloitteesta hallituksen jäsenet laativat yhteistyönä jäsenrekrykirjeen, jota lähetettiin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen oppilaille.

Suomen Akustisen Ekologian Seuran toiminta

Meri Kytö ja Ari Koivumäki osallistuivat keskustelutilaisuuteen Henki&Elämä -kirjafestivaaleilla Werstaan auditoriossa helmikuussa. Keskustelussa oli kahden kirjan tekijöitä: Sata suomalaista äänimaisemaa ja Jani Lyytimäen Unohdetut ympäristöongelmat. Tampereen äänimaisemaa käsittelevät webbisivut julkaistiin samassa yhteistyössä Aamulehden kanssa.

Turku 2011 -hanke järjesti Etsi Kipinä! -kaupunkiseikkailun Turun keskustassa 3.6.2007. Seura osallistui laatimalla luontoääni-installaation kauppahallin viereiselle kujalle. Installaatiosta vastasivat Koivumäki, Kytö ja Uimonen.

Seura teki yhteistyössä Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksen kanssa verkko-opetustoteutuksen äänimaisematutkimuksen perusteista. Yhteistyössä TAMKin ja Virtuaali AMK:n kanssa vuoden vaihteessa toteutetulla kurssilla. Meri Kytö toimi vastuullisena opettajana, Heikki Uimonen kertoi tutkimuksesta vierailevana luennoitsijana.

Jatkettiin Pirkanmaan äänimaisemat -hankkeen suunnittelua ja pyrittiin turvaamaan hanke taloudellisesti hakemalla avustuksia eri instansseilta. Lisäksi sovittiin tulevasta yhteistyöstä Helmi Järviluoma-Mäkelän ideoiman Kulttuurin soveltavan tutkimuksen koulutusohjelman kanssa Joensuussa/ Itä-Suomen yliopistossa.

Uimonen vieraili konsulttina Hearing Helsinki -hankkeessa. Kyseessä on Helsingin äänimaisemaa käsittelevä projekti, jonka tarkoituksena on tehdä helsinkiläiset tietoisemmaksi omasta ääniympäristöstään, sekä antaa erilaisia taiteellisia, teknisiä tai käsitteellisiä työkaluja ääniympäristön kokemiseen. Päätoimijoita ovat Stadia, Taideteollisen korkeakoulun Medialaboratorio sekä Helsingin kaupungin tietokeskus.

Aloitettiin Soundscape Journalin vetovastuun valmistelu. Aiheena tulevat olemaan mm. eurooppalaiset äänimaisemat. Tarkennukset ja call for papers ilmoitetaan kansainväliselle äänimaisemayhteisölle ensi vuonna.

Verkkosivujen visuaalinen ilme uusittiin. Lisäksi sivuilla käynnistettiin ns. äänipostikorttien lähettäminen. Tulevaisuudessa sivuja parannetaan ns. streaming-ominaisuudella, mikä mahdollistaa äänen tosiaikaisen kuuntelu ilman tiedoston lataamista omalle koneelle.

Seuran yleiskokous järjestettiin 16.11. klo 16 Ravintola Mylläreissä. Täkynä Tampereelle tuloon oli Noora Vikmanin väitöskirjan Eletty ympäristö - Pohjoisitalialaisen Cembran kylän kuulokulmat muutoksessa tarkastustilaisuus samana päivänä. Outi Ampujan väitöskirja kaupunkimelusta tarkastettiin seuraavana päivänä Helsingissä.

Tiedotus, tieteellinen ja taiteellinen toiminta

Seuran jäsenet ovat toimineet konsultointitehtävissä ja antaneet lukuisia haastatteluja äänimaisemiin liittyvistä seikoista ja seuran toiminnasta eri tiedotusvälineille. Haastatteluissa on korostettu paitsi äänimaiseman ratkaisevaa merkitystä kansalaisten hyvinvoinnille myös äänten elämyksellisiä aspekteja. Seuran sisäistä tiedotusta on hoidettu sähköpostitse sisäisellä listalla akueko-lista@joensuu.fi ja verkkosivujen uutispalstalla, jolla on tiedotettu aktiivisesti myös seuran toimintaan liittyvistä tapahtumista ja julkaisuista (www.akueko.com).

Yhdistyksen verkkosivuilla on tietoa seuran toiminnan ohella ajankohtaisista tapahtumista sekä linkkejä muihin äänimaisema-aiheisiin sivustoihin. Sivuja ovat päivittäneen hallituksen jäsenet.

Ari Koivumäki, Meri Kytö ja Heikki Uimonen osallistuivat Internoise 2007 -kongressiin Istanbulissa 28.–31.8. Kongressimatkat ja osallistumismatkat katettiin osin seuran varoista. Tapaamisessa esiteltiin Sata suomalaista äänimaisemaa -hanketta sekä esitelmöitiin yhdessä Helmi Järviluoma-Mäkelän kanssa työstetystä aiheesta Soundscapes and the emplaced pasts - Analysing One Hundred Finnish Soundscapes. Koivumäen koostama installaatio Jussi Kärnän ja Johanna Mattilan videoteoksesta ”Inari-Helsinki-Suomussalmi-Lohtaja” herätti runsaasti kiinnostusta, Kytö ja Uimonen esitelmöivät SSÄ-keräyksen toteuttamisesta ja materiaalin analyysista. Vastaanotto oli innostunut ja hanke herätti runsaasti keskustelua. Laadullinen lähestymistapa perinteisesti määrälliseen äänentutkimukseen poiki konferenssikutsuja Keski-Eurooppaan. Samalla luotiin kontakteja eurooppalaisiin alan toimijoihin sekä vahvistettiin jo olemassa olevia Japaniin.

Sata suomalaista äänimaisemaa -keruuaineiston innoittamassa kuvataidenäyttelyssä TAMKin Taiteen ja viestinnän yksikössä 6.9.–21.9 oli esillä kahdeksan teosta. Taiteilijoina olivat Jonna Kalliomäki, Jussi Koitela, Laura Konttinen, Jani Kuivajärvi, Jussi Kärnä, Johanna Mattila, Mia Saharla, Matti Sälli ja Mia Valkonen.

Kansainvälisessä Angus Carlylen toimittamassa Autumn Leaves. Sound and Environment in Artistic Practice - antologiassa julkaistiin artikkeli Sadasta suomalaisesta äänimaisemasta ja suomalaisten merkittäviksi mieltämistä äänistä (kirjoittaneet Järviluoma-Mäkelä, Koivumäki, Kytö, Uimonen).

Seuran aktiivisia jäseniä ovat olleet mm. Simo Alitalo, jonka Markku Innon kanssa yhteistyönä tehty Elämä ja teot - Kurt Schwitters kuultiin marraskuun Radioateljeessa. Petri Kuljuntaustan Soundscapes 1 soi heinäkuussa Pariisissa ääni-installaationa (Musique et Jardin – manège acousmatique (installation sonore) au Square Carpeaux Paris 18e). Lisäksi Kuljuntausta toimi asiantuntijana TV1:n ja Teeman tiedeohjelmissa puhumassa äänen ulottuvuuksista. Helmi Järviluoma-Mäkelä työsti Radioateljeen vesiaiheisen ohjelman yhdessä ääniantropologi Steven Feldin kanssa.

Kansainväliset yhteydet

Suomen Akustisen Ekologian Seura (The Finnish Society for Acoustic Ecology) on vuodesta 2000 lähtien kuulunut WFAE -yhdistykseen (World Forum of Acoustic Ecology) varsinaisena jäsenyhdistyksenä nimikkeellä "Affiliated Organisation". Tämä oikeuttaa seuran valitsemaan edustajan WFAE:n hallitukseen. Tällä kaudella edustajana on toiminut Simo Alitalo. WFAE:n jäsenkomitean jäsenenä on toiminut sihteeri Meri Kytö, joka päivitti jäsentiedot kansainvälisen foorumin tiedostoihin. Jäsenyyden tärkeimpinä etuina suomalaiset ovat saaneet mainitun Soundscape The Journal of Acoustic Ecology -lehden sekä oikeuden osallistua kansainvälisiin konferensseihin. Vuonna 2007 lehden toimittivat Yhdysvaltain jäsenjärjestö. Viime vuonna aloitettiin Soundscape The Journal of Acoustic Ecologyn vetovastuun siirtäminen vuodeksi 2008 Suomen Akustisen Ekologian Seuralle. Helmi Järviluoma-Mäkelä aloitti WFAEN vuoden 2010 kansainvälisen konferenssi valmistelut.

Talous

Seuran taloudellinen tilanne oli toimikaudella tyydyttävä. Yleistoiminnan tulonlähde oli jäsenmaksut. Apurahoja hankkeisiin haettiin Pirkanmaan Kulttuurirahastolta, Opetusministeriöltä ja Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä.

Yhteistyö

Lähin yhteistyökumppani on ollut Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen ja viestinnän yksikkö ja Tutkimus & kehitys. Myös Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitos, Joensuun yliopisto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja YLE Radio 1 ovat olleet tärkeitä yhteistyökumppaneita. Yritysmaailman yhteyksistä tärkein on ollut Ramboll, jonka kanssa on suunniteltu tulevia äänikartoitushankkeita. Kansainvälisistä yhteistyökumppaneista WFAE jäsenseuroineen on ollut läheisin.

***

Suomen Akustisen Ekologian Seura r.y.

Toimintakertomus vuodelta 2006


Yleistä

Vuonna 2006 seura toteutti ja saattoi loppuun Sata suomalaista äänimaisemaa -hankkeen. Loppuvuodesta suunniteltiin jatkotoimia onnistuneelle keräykselle, jotka toteutetaan vuoden 2007 aikana. Muuta toimintaa oli akustisen kommunikaation verkkokurssit ja niihin liittyvät lähipäiväkoulutukset.

Jäsenistö ja hallitus

Seuraan kuului vuoden lopussa 14 jäsentä. Jäsenmäärän lasku viimevuotisesta johtui kansainvälisen äänimaisemajulkaisun Soundscape Journalin välivuodesta. Vuosikokous pidettiin 22.4, sitä seuranneessa järjestäytymiskokouksessa seuralle valittiin kahdeksanjäseninen hallitus, jonka kokoonpano on seuraava:

- Heikki Uimonen, puheenjohtaja (FT, Tampere)
- Simo Alitalo, varapuheenjohtaja (äänitaiteilija, Turku)
- Meri Kytö, sihteeri-taloudenhoitaja (FM, Tampere)
- Kaarina Kilpiö (tutkija, VTT, Helsinki)
- Helmi Järviluoma (FT, Joensuu)
- Petri Kuljuntausta, varajäsen (säveltäjä, FM, Helsinki)
- Ari Koivumäki, varajäsen (koulutusjohtaja, TeL, Tampere)
- Noora Vikman, varajäsen (tutkija, FM, Tampere)

Hallitus kokoontui päätösvaltaisena neljä kertaa: kolmesti Tampereella ja kerran verkossa (Skype), lisäksi hallitus järjesti Sata suomalaista äänimaisemaa -suunnittelutapaamisia ja neuvotteli säännöllisesti sähköpostitse.

Sata suomalaista äänimaisemaa ja muu toiminta

Sata suomalaista äänimaisemaa -hankkeen kolmas ja viimeinen vuosi toteutui projektisuunnitelman mukaisesti. Äänimaisemakirjoituskilpailun voittajat valittiin noin 800 ehdotuksen joukosta ja heidän nimensä julkistettiin Helinän päivänä 20.2.2006. Palkitut kirjoitukset ovat hyviä esimerkkejä suomalaisen äänimaiseman monipuolisuudesta. Ensimmäiselle sijalle valittiin kymenlaaksolainen eläkkeellä oleva varastotyömies Jouko Mikkonen, jonka suoritusta palkintoraati kuvaa verrattomaksi. Mikkonen lähetti kilpailuun 186 kirjoitelmaa, jotka muodostavat rapsodisen ja monipuolisen äänielämäkerran. Mikkosen kerrontaa kuvailtiin omaperäiseksi ja tiiviiksi. Erityinen taikavoima on hänen moottoripyörän äänikuvauksissaan. Toiselle sijalle valittiin kuopiolainen opettaja Olavi Mäenpää, jonka ’Puimurin laulua’ palkintoraati kuvaa koskettavaksi vieraantumisen ja juurten tajuamisen kuvaukseksi. Kirjoitelma kuvaa hyvin ääneen liittyvää tunnetta, minkä lisäksi ehdotus on henkilökohtainen, mutta monille tuttu.. Kolmannen sijan jakavat Liedossa asuva Silja Hurskainen ja Ritva Muhonen (Köping, Ruotsi). Hurskaisen tarina ’Puuportaiden narina’ kuvaa raadin mukaan hyvin sukupolvia yhdistävää äänimaisemaa. Muhosen ’Aamuvartio’ on upea rauhallisuuden kuvaus ja lapsuudenmuisto vaarin aamutoimien äänistä keittiössä.

Jo aloitettua äänimaisemien tallennustyötä tehtiin Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän yksikön kanssa. Kilpailuun osallistuneita haastateltiin ja ehdotettuja äänimaisemia tallennettiin vuoden mittaan muiden muassa Satakunnassa, Pirkanmaalla, pääkaupunkiseudulla, Savossa, Kainuussa ja Lapissa. Tallentajina ja haastattelijoina toimivat Ari Koivumäki, Meri Kytö, Heikki Uimonen, Noora Vikman ja Johanna Mattila. Kenttätöistä koostettiin kaksitoistaosainen ohjelmasarja YLE Radio 1:een. Ohjelmat lähetettiin touko-kesäkuussa.

Tampereen ammattikorkeakoulu ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisivat lokakuussa keruumateriaalista koostetun kirjan, jonka toimittivat hankkeen johtoryhmäläiset Helmi Järviluoma, Ari Koivumäki, Meri Kytö ja Heikki Uimonen. Aiheeseen johdattavan esipuheen lisäksi kirja sisältää edustavan ja monipuolisen sadan kirjoituksen otoksen sekä viisi äänimaisemaa käsittelevää tieteellistä artikkelia. Tallennetuista äänimaisemaehdotuksista on liitteenä cd (kirjan sisällysluettelo ks. liite).

Kirjan myötä projekti sai runsaasti myönteistä julkisuutta. Keruusta on kirjoitettu useisiin lehtiin, siitä on tehty televisiodokumentti (FST: Våra ljudlandskap, dir. Mikaela Weurlander) ja hankkeen toteuttajia on haastateltu useissa radio-ohjelmissa.

Joulukuussa Sata suomalaista äänimaisemaa ja Suomen Akustisen Ekologian Seura sai Vuoden esteettinen teko -palkinnon. Suomen estetiikan seuran kunniapalkinnon perusteiden mukaan ”Hanke on herkistänyt kuuntelemaan elämyksellisesti arkielämän ääniä osana jokapäiväistä elettyä ympäristöä. Se on myös kannustanut tekemään henkilökohtaista äänimuistelutyötä ja etsimään kielenkäytön tapoja, jolla voi kirjallisesti tavoittaa kuultua, katoavaista ja aineetonta ympäristöä. Nykyisessä visuaalisuutta ja kirjoitettua kieltä korostavassa kulttuurissa huomion kiinnittäminen äänimaisemaan, sen kokemiseen ja jäsentämiseen, on erityisen merkityksellistä. Lisäksi hanke on esimerkillisellä tavalla onnistunut dialogissaan arkielämän äänikokemuksien ja niihin kohdistuvan tutkimuksen kanssa.”

Tiedotus, tieteellinen ja taiteellinen toiminta

Seuran jäsenet ovat toimineet konsultointitehtävissä ja antaneet lukuisia haastatteluja äänimaisemiin liittyvistä seikoista ja seuran toiminnasta eri tiedotusvälineille. Haastatteluissa on korostettu paitsi äänimaiseman ratkaisevaa merkitystä kansalaisten hyvinvoinnille myös äänten elämyksellisiä aspekteja.

Seuran sisäistä tiedotusta on hoidettu sähköpostitse ja verkkosivujen uutispalstalla, jolla on tiedotettu aktiivisesti myös seuran toimintaan liittyvistä tapahtumista ja julkaisuista (www.akueko.com). Yhdistyksen verkkosivuilla on tietoa seuran toiminnan ohella ajankohtaisista tapahtumista sekä linkkejä muihin äänimaisema-aiheisiin sivustoihin. Sivuja ovat päivittäneen hallituksen jäsenet.

Tieteellisestä katsantokannasta merkittävintä seuran toiminnassa ovat vertaisarvioinnilla toteutetut Sata suomalaista äänimaisemaa -kirjan artikkelit. Seura teki yhteistyössä Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksen kanssa verkko-opetuspaketin äänimaisematutkimuksen perusteista. Kurssi toteutettiin Avoimen ammattikorkeakoulun kurssina kesällä. Menestyksekäs kurssi poiki kaksi lisätilausta vuodelle 2007.

Simo Alitalo oli maaliskuusta kesäkuuhun residenssissä New Yorkissa ”Location One” -nimisessä taidekeskuksessa. Hän osallistui residenttien kansainväliseen ryhmänäyttelyyn (1.6.–29.7.2006) teoksella ”Encounters/Kohtaamisia”. Lisäksi Alitalo osallistui Mäntän XI Kuvataideviikkojen (11.6.–13.8.2006) näyttelyyn teoksella ”Viileää”.

Petri Kuljuntausta kirjoitti ”Äänen eXtreme” -kirjan (Like 2006), joka sisältää muiden muassa kirjoituksia äänimaiseman ja ympäristöäänien käytöstä äänitaiteessa ja digitaalisessa musiikissa sekä dvd:n kirjoittajan ääniteoksista; teki ”Kuoseja ja aaltoja” -installaation yhdessä Sami van Ingenin kanssa; osallistui kuuden dvd:n boxin NMA Concerts 2004–05 julkaisemiseen (prod. by CM&T ja Boring Films); ja tuli valituksi kuukauden teoksen tekijäksi Navigatorillaan on Interspecies.comin webzinessä kesäkuussa 2006.

Helmi Järviluoma toimitti radiofeaturen Radioateljeen tarjontaan ranskalaisen Lesconilin kalastajakylän äänimaisemasta. Yleisradio lähetti ohjelman kesäkuussa. Joulukuussa lähetettiin Heikki Uimosen ja Ari Koivumäen käsikirjoittama ja toteuttama radiodokumentti ”Pois maailman mellakasta. Sointulan kuulumisia”.

Kansainväliset yhteydet Suomen Akustisen Ekologian Seura (The Finnish Society for Acoustic Ecology) on vuodesta 2000 lähtien kuulunut WFAE -yhdistykseen (World Forum of Acoustic Ecology) varsinaisena jäsenyhdistyksenä nimikkeellä "Affiliated Organisation". Tämä oikeuttaa seuran valitsemaan edustajan WFAE:n hallitukseen. Tällä kaudella edustajana on toiminut Simo Alitalo. WFAE:n jäsenkomitean jäsenenä on toiminut sihteeri Meri Kytö, joka päivitti jäsentiedot kansainvälisen foorumin tiedostoihin. Jäsenyyden tärkeimpinä etuina suomalaiset ovat saaneet mainitun Soundscape The Journal of Acoustic Ecology -lehden sekä oikeuden osallistua kansainvälisiin konferensseihin. Vuonna 2006 lehteä ei toimitettu. WFAE:n parissa keskustellaan lehden tulevaisuudesta sekä siitä, kuinka toimitusvastuuta olisi mahdollista siirtää jäsenseuroille.

Helmi Järviluoma ja Ari Koivumäki raportoivat marraskuisesta Japanin WFAE-konferenssimatkasta, johon seura sai matka-apurahaa Taiteen keskustoimikunnalta. Seminaari oli hyvin antoisa, joskaan keskustelulle ei ollut varattu tarpeeksi aikaa. Kansainvälisessä tutkijajoukon keskusteluissa kävi ilmi, että ainakin Etelä-Koreassa on suunnitteilla Sata äänimaisemaa -tyyppinen hanke. Sata suomalaista äänimaisemaa -projektilla oli konferenssissa oma hyvän vastaanoton saanut istunto Preserving soundscapes. Esityksessä näytettiin FST:n tekemää dokumenttia hankkeestamme, minkä lisäksi johtoryhmän kansainvälisille jäsenille annettiin hankkeesta koostettu dvd. Konferenssissa luotiin lukuisia uusia kontakteja merkittävimpänä Angus Carlyle, joka tekee Positive Soundscapes -hanketta Englannissa. Tutkijat Ranskasta, Kanadasta, Englannista ja Itävallasta osoittivat kiinnostusta SSÄ-hanketta kohtaan ja intoa toteuttaa samantyyppinen projekti omassa maassaan. Konferenssiin sisältyi retki paikalliseen kansallispuistoon, 100 Japanese Soundscapes -kohteeseen.

Talous

Seuran taloudellinen tilanne oli toimikaudella hyvä. Yleistoiminnan pääasiallinen tulonlähde oli jäsenmaksut. Tampereen ammattikorkeakoulun Tutkimus- ja kehitys -osasto oli mukana toteuttamassa Sata suomalaista äänimaisemaa -hanketta. Hanke sai myös matka-apurahaa Taiteen keskustoimikunnalta WFAE:n Japanin konferenssin kuluihin.

Yhteistyö

Lähin yhteistyökumppani on ollut Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen ja viestinnän yksikkö ja Tutkimus- ja kehitysosasto. Myös Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitos, Joensuun yliopisto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja YLE Radio 1 ovat olleet tärkeitä yhteistyökumppaneita. Kansainvälisistä yhteistyökumppaneista WFAE jäsenseuroineen on ollut läheisin. Yhteistyötä on vahvistettu myös valtakunnallisella tasolla. Kytö ja Koivumäki osallistuivat 9.2. Säätytalolla Ympäristöministeriön järjestämään kuulemistilaisuuteen, joka oli järjestetty ympäristö- ja nuorisoyhdistyksille.

***

Suomen Akustisen Ekologian Seura r.y.

Toimintakertomus vuodelta 2005

Yleistä

Vuonna 2005 seuran toiminta keskittyi Sata suomalaista äänimaisemaa -hankkeen toteuttamiseen. Seuran muu toiminta painottui verkkokoulutuksen suunnitteluun. Seuran osoite muutettiin Turun yliopistosta Tampereen ammattikorkeakouluun Sata suomalaista äänimaisemaa (SSÄ) -hankkeen toimistolle.

Jäsenistö ja hallitus

Seuran jäsenmäärä pysyi samana viime vuoteen verrattuna: seuraan kuului vuoden lopussa 32 jäsentä. Seuran vuosikokous pidettiin 21.2., ja sitä seuranneessa järjestäytymiskokouksessa valittiin seuralle 8-jäseninen hallitus, jonka kokoonpano on seuraava:

Helmi Järviluoma, puheenjohtaja (dosentti, FT, Turku)
Simo Alitalo, varapuheenjohtaja (äänitaiteilija, Turku)
Meri Kytö, sihteeri-taloudenhoitaja (fil.yo, Tampere)
Heikki Uimonen (tutkija, FM, Tampere)
Kaarina Kilpiö (tutkija, FM, Helsinki)
Petri Kuljuntausta, varajäsen (säveltäjä, FM, Helsinki)
Ari Koivumäki, varajäsen (koulutusjohtaja, TeL, Tampere)
Noora Vikman, varajäsen (tutkija, FM, Tampere)

Hallitus kokoontui päätösvaltaisena kaksi kertaa; kerran Turussa sekä kerran Tampereella. Lisäksi hallitus järjesti SSÄ -suunnittelutapaamisia Tampereella (11.3. ja 8.12.) ja neuvotteli säännöllisesti sähköpostin välityksellä.

Sata suomalaista äänimaisemaa –hanke

Hankkeen toinen vuosi on toteutunut projektisuunnitelman mukaisesti. Keruukilpailuaika loppui 30.6. Henkilökohtaisten näkökulmien lisäksi yhteisöllisiin arvoihin liittyviä vastauksia saatiin 762 kappaletta 336 kirjoittajalta. Vastauksissa sivuttiin muiden muassa äänimaiseman säilyttämistä jälkipolville, yksittäisiä ääniä eri ympäristöissä sekä merkittäviksi miellettyjä paikkoja kokonaisine äänimaisemineen. Kilpailun voittajat raati valitsee kahden kansalaisedustajan avulla seuraavan vuoden tammikuussa.

Tiedotusta kilpailusta on jatkettu eri viestimissä. SSÄ -julisteita on lähetetty kaikkiin Suomen aluekirjastoihin (n. 470 kpl) saatekirjeen kera. Ruotsikielinen tiedotustilaisuus pidettiin Turussa 17.1. Hankkeen johtoryhmäläisiä on haastateltu Radio Vegassa suorassa lähetyksessä (1.6.) sekä useissa paikallisradioiden uutisohjelmissa. Lehdistössä keruusta on kirjoitettu vuoden aikana monasti (Aamulehti, Borgåbladet, Valtiotieteilijä, Pohjolan sanomat, Keskisuomalainen, Österbottningen, Östra Nyland, Åbo Underrättelser, Huvudstadsbladet, Pohjalainen).

Kydön ja Koivumäen toteuttama radiodokumentti ”Todellisia tarinoita: Sata maisemaa – tärkeitä ääniä Kaivopuistosta Pelkosenniemelle” lähetettiin YLE Radio 1:ssä 8.10. Ilona Ikonen toimitti dokumentin ”Äänten metsästäjät” Kosmos-ohjelmaan. Dokumentti nähtiin TV 1:ssä13.10.

Hankkeen verkkosivut ( www.100aanimaisemaa.fi ) ovat täyttyneet julkaistuista ehdotuskirjoituksista; vuoden loppuun mennessä kirjoituksia, joista osassa on myös ääntä ja kuvaa, oli 214 kpl. Sivuilta saa lisäksi tietoa hankkeen etenemisestä ja taustasta. TTVO:n opiskelija Max Bremer on päivittänyt verkkosivuja säännöllisesti. Keskeinen osa hanketta on äänimaisemien taltiointi. Hankkeen johtoryhmäläisten (Järviluoma, Kytö, Uimonen, Koivumäki) muodostama raati valitsi taltioitavat sata äänikuvausta lähetetyistä ehdotuksista. Jo aloitettua tallennustyötä tehdään Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän yksikön kanssa. Kenttä-äänitykset pyritään tekemään yhdessä ehdottajan haastattelun kanssa. Äänitys- ja haastattelureissuja on tehty kesäkuusta alkaen Turkuun, Helsinkiin, Kuopioon, Taalintehtaalle, Kaustisille. Äänitysopiskelija Joonas Toivonen teki hankkeen parissa kesäharjoittelutyötä.

Kertynyttä materiaalia jäsentämään ja analysoimaan on tähän mennessä ryhtynyt tutkijoita Turun ja Tampereen yliopistoista ja Åbo Akademista. Maria Aaltonen Kulturfondenin avustuksella on paitsi auttanut ruotsinkielisessä tiedotuksessa kerännyt ehdotuksia Loviisasta ja Kemiöstä. Saara Hellström teki ensimmäisistä tulleista ehdotuksista proseminaaritutkielman Turun yliopistoon. Keruumateriaalista alettiin koota kirjaa. Julkaisuun sisällytetään johdannon lisäksi edustava ja monipuolinen sadan kirjoituksen otos sekä viisi aihetta käsittelevää artikkelia. Äänitetyistä äänimaisemaehdotuksista koostetaan kirjaan CD-liite. Kirjan toimittavat Järviluoma, Koivumäki, Kytö ja Uimonen. Kirjan kustantamisesta on keskusteltu SKS:n ja TAMKin kanssa.

Tutkimus ja tiedotus

Seuran jäsenet ovat antaneet lukuisia haastatteluja ja toimineet konsultointitehtävissä äänimaisemia koskevissa kysymyksissä. Jäsenet myös ovat kertoneet ahkerasti seuran toiminnasta ja edistäneet ääniympäristöjen ja äänimaisemien merkitysten tiedostamista tunnetuksi eri yhteyksissä ja eri tiedotusvälineissä. Seuran sisäistä tiedotusta on hoidettu jäsenkirjein ja postituslistan kautta. Listaa on käytetty aktiivisesti myös seuran alaan liittyvien tapahtumien ja julkaisujen tiedottamiseen.

Seura allekirjoitti perinteeksi muodostuneen Hiljaisuuden päivän (8.10.) julkilausuman meluttoman vapaa-ajan puolesta yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen Ladun, Kuulonhuoltoliiton ja Ekopsykologien verkosto Metsänpeiton kanssa. Hallitus osallistui julkislausuman laatimiseen Suomen Luontoliiton järjestämässä kokouksessa. Tämän vuotuinen teema kantoi otsikkoa ”Jokaisella on oikeus omaan ääniympäristöönsä”.

Yhdistyksen verkkosivut toimivat osoitteessa www.akueko.com. Sivuilla on tietoa seuran toiminnasta, ajankohtaisten tapahtumien esittelyä, keskustelupalsta ja linkkejä muihin äänimaisema-aiheisiin sivustoihin. Hallituksen jäsenet ovat ahkerasti päivittäneet verkkosivuja koko vuoden ajan. Seuran jäsenet ovat saaneet World Forum of Acoustic Ecology –järjestön (WFAE) aikakausijulkaisun Soundscape. The Journal of Acoustic Ecologyn, jota julkaisee Kanadan Vancouverissa sijaitseva Simon Fraser University. Seuran jäsenistä Helmi Järviluoma kuuluu lehden kirjeenvaihtajiin. SAES ry:n asioista on lehteen tiedottanut vpj. Simo Alitalo apunaan sihteeri Meri Kytö.

Seura on tehnyt yhteistyössä TTVO:n kanssa verkko-opetuspaketin äänimaisematutkimuksen perusteista. Koivumäki, Uimonen ja Kytö esittelivät verkkokurssia ja SSÄ-hanketta Hämeenlinnan ITK-päivillä 21.-22.4. Kiinnostuneita kuulijoita oli sali pullollaan. Kurssi saatiin VirtuaaliAMK kurssitarjottimelle, ja se toteutetaan lukuvuonna 2005-2006.

Turun historiallinen yhdistys ry. julkaisi kirjan Kuultava menneisyys - suomalaista äänimaiseman historiaa toimittajinaan Outi Ampuja ja Kaarina Kilpiö. Teoksen kirjoittajista suurin osa on seuran jäseniä.

Kansainvälinen toiminta

Suomen Akustisen Ekologian Seura (The Finnish Society for Acoustic Ecology) on vuodesta 2000 lähtien kuulunut edellä mainittuun WFAE -yhdistykseen varsinaisena jäsenyhdistyksenä nimikkeellä "Affiliated Organisation". Tämä oikeuttaa siihen, että seura saattaa valita edustajansa WFAE:n hallitukseen. Seuran edustajana WFAE:ssa on kaudella toiminut Simo Alitalo. WFAE:n jäsenkomitean jäsenenä on toiminut sihteeri Meri Kytö, joka päivitti jäsentiedot kansainvälisen foorumin tiedostoihin. Jäsenyyden tärkeimpinä etuina suomalaiset ovat saaneet em. Soundscape. The Journal of Acoustic Ecology -lehden sekä oikeuden osallistua kansainvälisiin konferensseihin. Järviluoma edusti seuraa WFAE:n järjestämässä äänimaisemaseminaari Incontri Internazionali sul Paesaggio Sonoro Palermossa 27.-30.4.

Talous

Seuran taloudellinen tilanne oli toimikaudella hyvä. Pääasiallinen tulonlähde oli jäsenmaksut. Seuralle sai toimikauden aikana verkkokurssin laatimiseen haettua toiminta-avustusta Ympäristöministeriöltä. Sata suomalaista äänimaisemaa–hanketta varten haettiin useita eri apurahoja. Avustusta myönsi Suomen Kulttuurirahasto, mikä mahdollisti hankkeen jatkamisen suunnitellusti. Myös Tampereen ammattikorkeakoulun Tutkimus ja kehitys -osasto tukee hanketta merkittävästi.

Yhteistyö
Lähin yhteistyökumppani on ollut Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen ja viestinnän yksikkö. Myös Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitos, Suomalaisen kirjallisuuden seura ja YLE Radio 1 ovat olleet tärkeitä yhteistyökumppaneita. Kansainvälisistä yhteistyökumppaneista WFAE on ollut läheisin.

Yhteistyötä on myös vahvistettu valtakunnallisella tasolla Ympäristöministeriön kautta. Kytö ja Koivumäki osallistuivat Ympäristöministeriön järjestämään kuulemistilaisuuteen ympäristö- ja nuorisoyhdistyksille 9.2. Säätytalolla.

Tamperelaisen Ramboll -yrityksen kanssa järjestettiin kuuntelukävely, joka herätti positiivista kiinnostusta. Tapahtuma tehtiin 2.6 yhteistyönä Ekokumppanit -ryhmän kanssa ”vihreällä viikolla”.

***

Suomen Akustisen Ekologian Seura r.y.

Toimintakertomus vuodelta 2004


Yleistä

Vuonna 2004 seuran toimintaa jatkettiin edellisten vuosien tapaan. Suurin paino oli Sata suomalaista äänimaisemaa –hankkeen toteuttamisessa.

Jäsenistö ja hallitus

Seuran jäsenmäärä pysyi suurin piirtein samana viime vuoteen verrattuna: seuraan kuului vuoden lopussa 32 jäsentä. Seuran vuosikokous pidettiin 19.5. ja jatkovuosikokous sähköpostitse 25.5., ja sitä seuranneessa järjestäytymiskokouksessa valittiin seuralle 7-jäseninen hallitus, jonka kokoonpano on seuraava:

Helmi Järviluoma, puheenjohtaja (dosentti, FT, Turku)
Simo Alitalo, varapuheenjohtaja (äänitaiteilija, Turku)
Meri Kytö, sihteeri-taloudenhoitaja (fil.yo, Turku)
Petri Kuljuntausta (säveltäjä, FM, Helsinki)
Heikki Uimonen (tutkija, FM, Tampere)
Kaarina Kilpiö, varajäsen (tutkija, FM, Helsinki)
Ari Koivumäki, varajäsen (koulutusjohtaja, TeL, Tampere)

Hallitus kokoontui päätösvaltaisena neljä kertaa; kahdesti Turussa sekä kerran Helsingissä ja Tampereella. Lisäksi hallitus järjesti SSÄ-suunnittelutapaamisen Tampereella ja neuvotteli säännöllisesti sähköpostin välityksellä.

Sata suomalaista äänimaisemaa -hanke

Hankkeen ensimmäinen vuosi on toteutunut projektisuunnitelman mukaisesti. Kesän valmistelujen jälkeen hanke käynnistyi syyskuussa, jolloin julkistettiin keräys ja siihen liittyvä yleisökilpailu. Kilpailun käynnistäminen sai laajasti julkisuutta televisiossa (YLEn Aamu-tv, Kulttuuriuutiset), radiossa (esimerkiksi Ylen aikainen, Musiikkiuutiset) ja lehdissä (esimerkiksi HS, Aamulehti). Tämän lisäksi hankkeen johtoryhmäläisiä on haastateltu moniin paikallislehtiin ja –radioihin. Hankkeesta on tiedotettu myös kansainvälisesti, Suomen Akustisen Ekologian Seuran kattojärjestön World Forum of Acoustic Ecologyn kautta.

Ehdotusvastauksia on vuoden loppuun mennessä tullut runsaasti. Vastaajia on ollut teini-ikäisistä yli 70 –vuotiaisiin ja Varsinais-Suomesta Kainuuseen. Kirjoittaja luonnehtivat moninaisia ympäristöjä kaupungeissa ja maaseudulla, yksityisissä ja julkisissa tiloissa. Monet ovat kirjoittaneet äänien esteettisistä ominaisuuksista ja suojelutoiveista.

Hankkeesta on tehty esite suomen- ja ruotsinkielellä, jossa on selkeät ohjeet äänimaisemaehdotuksen tekoon. Lisäksi lasten ja nuorten tavoittamiseksi hankkeesta on tiedotettu peruskouluihin. Tiedottamisessa on hyödynnetty SKS:n kansanrunousarkiston vuosikymmenien kokemusta vastaavista keräyksistä. Keruuesitteitä on lähetetty SKS:n laajaan vastaajaverkostoon 700 kappaletta.

Hankkeen verkkosivut ( www.100aanimaisemaa.fi ) laadittiin elokuussa. Sivuilta saa tietoa maisemaehdotusten teosta suomeksi, ruotsiksi, saameksi ja englanniksi sekä materiaalin keruusta, hankkeen etenemisestä ja taustasta. Verkkosivuilla voi myös lukea ehdotuskirjoituksia ja keskustella niiden herättämistä ajatuksista. Lähitulevaisuudessa sivuilla voi myös kuunnella ehdotusten pohjalta tehtyjä äänityksiä.

Kertynyttä materiaalia jäsentämään ja analysoimaan on tähän mennessä ryhtynyt tutkijoita Turun ja Tampereen yliopistoista ja Åbo Akademista.

Tutkimus ja tiedotus

Seuran jäsenet ovat antaneet lukuisia haastatteluja ja toimineet konsultointitehtävissä äänimaisemia koskevissa kysymyksissä. Jäsenet myös ovat kertoneet ahkerasti seuran toiminnasta ja edistäneet ääniympäristöjen ja äänimaisemien merkitysten tiedostamista tunnetuksi eri yhteyksissä ja eri tiedotusvälineissä. Seuran sisäistä tiedotusta on hoidettu jäsenkirjein ja postituslistan kautta. Listaa on käytetty aktiivisesti myös seuran alaan liittyvien tapahtumien ja julkaisujen tiedottamiseen.

Seura allekirjoitti perinteeksi muodostuneen Hiljaisuuden päivän (8.10.) julkilausuman meluttoman vapaa-ajan puolesta yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen Ladun, Kuulonhuoltoliiton ja Ekopsykologien verkosto Metsänpeiton kanssa.

Yhdistyksen verkkosivut toimivat osoitteessa www.akueko.com. Sivuilla on tietoa seuran toiminnasta, ajankohtaisten tapahtumien esittelyä, keskustelupalsta ja linkkejä muihin äänimaisema-aiheisiin sivustoihin. Hallituksen jäsenet ovat ahkerasti päivittäneet verkkosivuja koko vuoden ajan.

Seuran jäsenet ovat saaneet World Forum of Acoustic Ecology –järjestön (WFAE) aikakausijulkaisun Soundscape. The Journal of Acoustic Ecologyn, jota julkaisee Kanadan Vancouverissa sijaitseva Simon Fraser University. Seuran jäsenistä Helmi Järviluoma kuuluu lehden kirjeenvaihtajiin. Lehteen on kirjoittanut myös Noora Vikman ja SAES ry:n asioista tiedottanut vpj. Simo Alitalo.

Seura on parhaillaan tekemässä TTVO:n kanssa Moodle -muotoista äänimaisemakoulutuspakettia, jota voidaan muotoilla kohderyhmän toiveitten mukaan. Opetus toteutettaisiin monimuoto-opetuksena, joka sisältää verkko-oppimisen lisäksi kontaktiopetusta.

Kansainvälinen toiminta

Suomen Akustisen Ekologian Seura (The Finnish Society for Acoustic Ecology) on vuodesta 2000 lähtien kuulunut edellä mainittuun WFAE -yhdistykseen varsinaisena jäsenyhdistyksenä nimikkeellä "Affiliated Organisation". Tämä oikeuttaa siihen, että seura saattaa valita edustajansa WFAE:n hallitukseen. Seuran edustajana WFAE:ssa on kaudella toiminut Simo Alitalo. WFAE:n jäsenkomitean jäsenenä on toiminut sihteeri Meri Kytö, joka päivitti jäsentiedot kansainvälisen foorumin tiedostoihin. Jäsenyyden tärkeimpinä etuina suomalaiset ovat saaneet em. Soundscape. The Journal of Acoustic Ecology -lehden sekä oikeuden osallistua kansainvälisiin konferensseihin.

Talous

Seuran taloudellinen tilanne oli toimikaudella tyydyttävä. Pääasiallinen tulonlähde oli jäsenmaksut. Seuralle haettiin toimikauden aikana toiminta-avustusta Ympäristöministeriöltä. Sata suomalaista äänimaisemaa–hanketta varten haettiin useita eri apurahoja. Avustusta myönsi Suomen Kulttuurirahasto, mikä mahdollisti hankkeen aloittamisen. Myös Tampereen ammattikorkeakoulu tukee hanketta taloudellisesti.

Yhteistyö

Lähimmät yhteistyökumppanit ovat olleet Turun yliopiston musiikkitieteen laitos sekä Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen ja viestinnän yksikkö. Myös Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitos ja Äänen Lumo –yhdistys ovat olleet tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Kansainvälisistä yhteistyökumppaneista WFAE on ollut läheisin kansainvälinen yhteistyökumppani.

Yhdistys toimi konsulttina Tampereen kaupungin Life -meluhankkessa, mutta hanke keskeytettiin. Tampereen kaupunki (erityisesti ympäristövalvonta) suunnitteli yhteistä meluhanketta Tampereen itä-eurooppalaisten ystävyyskaupunkien (Tarto, Kaunas, Olomouc, Miskolc ja Brasov) kanssa. Tarkoituksena olisi ollut parantaa kaupunkien melutilannetta ja suojella hiljaisia alueita. Hankkeen avulla niille kaupungeille oltaisiin tehty melukartat ja lisäksi meluntorjuntaohjelmat. Tätä varten hankkeessa oli mukana mm. VTT, jonka vetämässä osa-alueessa kehitetään hiljaisten alueiden indikaattoreita ja tarkastellaan niiden soveltumista hankkeen kaupunkeihin ja meluntorjuntaohjelmiin.

***

Suomen Akustisen Ekologian Seura r.y.

Toimintakertomus vuodelta 2003


Yleistä

Vuonna 2003 seuran toimintaa jatkettiin edellisten vuosien tapaan. Suurin paino oli Sata suomalaista äänimaisemaa -hankkeen suunnittelussa.

Jäsenistö ja hallitus

Seuran jäsenmäärä pysyi suurin piirtein samana viime vuoteen verrattuna: seuraan kuului vuoden lopussa 28 jäsentä. Seuran vuosikokous pidettiin 28.3., ja sitä seuranneessa järjestäytymiskokouksessa valittiin seuralle 7-jäseninen hallitus, jonka kokoonpano on seuraava:

Helmi Järviluoma, puheenjohtaja (dosentti, FT, Turku)
Simo Alitalo, varapuheenjohtaja (äänitaiteilija, Turku)
Meri Kytö, sihteeri-taloudenhoitaja (fil.yo, Turku)
Petri Kuljuntausta (säveltäjä, FM, Helsinki)
Heikki Uimonen (tutkija, FM, Tampere)
Harri Huhtamäki, varajäsen (tuottaja, Helsinki)
Ari Koivumäki, varajäsen (koulutusjohtaja, TeL, Tampere)

Hallitus kokoontui päätösvaltaisena Turussa kolme kertaa. Lisäksi hallitus järjesti suunnittelutapaamisen Mellilässä ja neuvotteli säännöllisesti sähköpostin välityksellä.

Sata suomalaista äänimaisemaa -hanke

Sata suomalaista äänimaisemaa -hanke on seuran laatima äänimaisemien tallennus-, suojelu- ja tutkimushanke, jonka pyrkimyksenä on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä äänimaisemien merkityksestä ihmisen elämismaailmalle ja hyvinvoinnille sekä tuoda esiin suomalaisen äänimaiseman moninaisuus sekä urbaanissa että maaseutuympäristössä. Hanke koostuu yleisökilpailusta, äänimaisemakuvausten ja –materiaalin keruusta, loppuraportin eli DVD-audion ja äänimaisemakuvauksista toimitetun julkaisun laatimisesta ja tutkimuksesta tämän kerätyn materiaalin pohjalta.

Hankkeen toimintasuunnitelma laadittiin alkuvuodesta ja täydennettiin syyskuussa aivomyrskyviikonloppuna Mellilässä. Aikataulullisesti hanke laadittiin kolmivuotiseksi koostuen yleisökilpailuvuodesta (2004), keräys- ja äänitysvuodesta (2005) ja loppuraporttivuodesta (2006). Hankkeen budjetti muotoiltiin sekin kolmivuotiseksi, ja apurahaa anottiin Suomen Kulttuurirahastolta, Alfred Kordelinin säätiöltä, Jenny ja Antti Wihurin rahastolta, Kalevala Korulta ja Koneen säätiöltä.

Johtoryhmä koottiin seuran hallituksen jäsenien lisäksi SKS:n, YLE:n ja Tampereen yliopiston edustajista. Konsulteiksi hankkeelle suostuivat Keiko Torigoe, Justin Winkler, Gregg Wagstaff, Steven Feld ja Noora Vikman. Hankkeesta on myös informoitu R. Murray Schaferiä (ks. Kansainvälinen toiminta).

Tutkimus ja tiedotus

Seuran jäsenet ovat antaneet lukuisia haastatteluja ja toimineet konsultointitehtävissä äänimaisemia koskevissa kysymyksissä. Jäsenet myös ovat kertoneet ahkerasti seuran toiminnasta ja edistäneet ääniympäristöjen ja äänimaisemien merkitysten tiedostamista tunnetuksi eri yhteyksissä ja eri tiedotusvälineissä. Seuran sisäistä tiedotusta on hoidettu jäsenkirjein ja postituslistan kautta. Listaa on käytetty aktiivisesti myös seuran alaan liittyvien tapahtumien ja julkaisujen tiedottamiseen.

Seura allekirjoitti Hiljaisuuden päivän (8.10.) julkilausuman meluttoman vapaa-ajan puolesta yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen Ladun, Kuulonhuoltoliiton ja Ekopsykologien verkosto Metsänpeiton kanssa.

Keväällä yhdistys hankki itselleen suuren työn ja vaivan jälkeen itselleen verkkosivut osoitteessa www.akueko.com. Sivuilla on tietoa seuran toiminnasta, ajankohtaisten tapahtumien esittelyä, keskustelupalsta ja linkkejä muihin äänimaisema-aiheisiin sivustoihin. Hallituksen jäsenet ovat ahkerasti päivittäneet verkkosivuja koko vuoden ajan.

Seuran jäsenet ovat saaneet World Forum of Acoustic Ecology –järjestön (WFAE) aikakausijulkaisun Soundscape. The Journal of Acoustic Ecologyn, jota julkaisee Kanadan Vancouverissa sijaitseva Simon Fraser University. Seuran jäsenistä Helmi Järviluoma kuuluu lehden kirjeenvaihtajiin. Lehteen on kirjoittanut myös Noora Vikman ja SAES ry:n asioista tiedottanut vpj. Simo Alitalo.

Kansainvälinen toiminta

Keväällä ja kesällä seuran vieraina kävi useita merkittäviä äänimaisema-asiantuntijoita, kuten humanistinen maantieteilijä Justin Winkler, joka vieraili Suomessa heinä-elokuussa.

Seura osallistui vieraanaan akustemologi Steven Feld (Columbia University, New York) Suomen musiikkitieteellisen seuran 7. symposiumin sessioon 15.-16.5. pitämällä workshopin Sessions on Soundscapes and cultural transition seuraavilla otsikoilla:

- Steven Feld: The Politics of Soundscapes, and the Soundscape of Politics
- Helmi Järviluoma: For or against the ’method’ – some developments within soundscape studies
- Heikki Uimonen: Voices of narrators, stories of sounds – The narrative analysis of sound memories - Noora Vikman: Music and Tradition in the Soundscape – Shaking Schizophonic Borders in Cembra

Lisäksi Steven Feld piti esitelmän otsikolla Schizophonia and its Discontents ja Riitta Rainio otsikolla Suomen rautakautiset kulkuset, kellot ja tiu’ut – äänimaiseman arkeologiaa.

Helmi Järviluoma tapasi akustisen ekologian pioneerin R. Murray Schaferin heinäkuussa Indian Riverissä, Ontariossa, Kanadassa. Järviluoma kertoi ja kuvaili Schaferille käynnistyvää Sata suomalaista äänimaisemaa –hanketta, ja kävivät keskustelua Schaferin suunnittelemasta kansainvälisestä radio-ohjelmasarjasta The Changing Soundscape.

Heikki Uimonen kävi syksyllä Vancouverin Simon Fraser Universityssä kertomassa suomalaisen äänimaisemantutkimuksen kuulumisia.

Simo Alitalon muun muassa vedenalaisia ja jään ääniä yhdistelevä ääni-installaatio Viileää oli esillä Turussa WAM:ssa, Rachel Haferkamp Galleryssä, Kölnissä ja Biennal of Electronic Artsissa, Perthissä, Australiassa.

Petri Kuljuntaustan äänimaisemateos Vroom!! julkaistiin Hearing Place -CD:llä ja esitettiin samannimisessä galleriaprojektissa Melbournessa liittyen kaupungissa pidettyyn äänimaisemakonferenssiin. Kesällä Vroom!! esitettiin Wienissä, Torontossa sekä USA:ssa Electric Rainbow Coalition festivaalilla. Lisäksi Deep Wireless -radiofestivaalilla Torontossa esitettiin Kuljuntaustalta tilattu ympäristöääniin keskittyvä ohjelma. Revontuli- ja ympäristöääniin pohjautuvien teosten esityksiä oli myös Jauna Muzika -festivaalilla Vilnassa yhdessä Juhani Liimataisen kanssa, TKK:n tohtoripromootiossa Otaniemessä, Hiljaiset vedet -konsertissa Luomu Lahti -tapahtumassa, sekä Liberated Words -kiertueella yhdessä David Rothenbergin ja John Wieczorekin kanssa Helsingissä ja Tampereella.

Suomen Akustisen Ekologian Seura (The Finnish Society for Acoustic Ecology) on vuodesta 2000 lähtien kuulunut edellä mainittuun WFAE -yhdistykseen varsinaisena jäsenyhdistyksenä nimikkeellä "Affiliated Organisation". Tämä oikeuttaa siihen, että seura saattaa valita edustajansa WFAE:n hallitukseen. Seuran edustajana WFAE:ssa on kaudella toiminut Simo Alitalo. WFAE:n jäsenkomitean jäsenenä on toiminut sihteeri Meri Kytö, joka päivitti jäsentiedot kansainvälisen foorumin tiedostoihin. Jäsenyyden tärkeimpinä etuina suomalaiset ovat saaneet em. Soundscape. The Journal of Acoustic Ecology -lehden sekä oikeuden osallistua kansainvälisiin konferensseihin.

Vuoden 2003 konferenssi pidettiin Melbournessa, Australiassa, jossa seuraa oli edustamassa Noora Vikman.

Talous

Seuran taloudellinen tilanne oli toimikaudella tyydyttävä. Pääasiallinen tulonlähde oli jäsenmaksut.

Seuran kotisivujen toteuttaminen saatiin alkuun viime toimikauden lopussa. Työ valmistui keväällä ja siitä maksettiin kahdelle taiteen ja viestinnän opiskelijalle.

Seuralle ei haettu toimikauden aikana toiminta-avustusta, mutta Sata suomalaista äänimaisemaa–hanketta varten haettiin useita eri apurahoja, jolla pyritään kattamaan projektin käynnistyskulut seuraavalla toimintakaudella.

Yhteistyö

Lähimmät yhteistyökumppanit ovat olleet Turun yliopiston musiikkitieteen laitos sekä Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen ja viestinnän yksikkö. Myös Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitos ja Äänen Lumo –yhdistys ovat olleet tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Seura on mukana Ympäristöministeriön Melutasoltaan hiljaisten alueiden maakunnallinen pilottiselvityksessä Satakunnassa eli HiljaPiSa -projektissa, joka aloitti toimintansa vuoden 2002 marraskuun alussa ja tulee loppumaan tammikuussa 2004. Simo Alitalo toimii siinä seuran edustajana. Helmi Järviluoma, Heikki Uimonen ja Pirkko Martti olivat mukana elokuussa Porissa projektin eri alojen edustajille tarkoitetussa keskustelutilaisuudessa.

Kansainvälisistä yhteistyökumppaneista WFAE on ollut läheisin kansainvälinen yhteistyökumppani.

***

Suomen Akustisen Ekologian Seura ry

Toimintakertomus 2002


Yleistä

Vuonna 2002 Suomen Akustisen Ekologian Seuran toimintaa jatkettiin edellisen vuoden tapaan sekä käynnistettiin uusia projekteja. Seura edisti edelleen aktiivisesti ääniympäristön merkityksen tiedostamista ja esitteli alalla tehtävää tutkimusta ja taidetta.

Jäsenistö ja hallitus

Seuran jäsenmäärä pysyi suunnilleen samana viime vuoteen verrattuna: seuraan kuului vuoden lopussa 29 jäsentä ja lisäksi Soundscape. The Journal of Acoustic Ecology -lehteä tilataan kirjastoihin seuran kautta.

Seuran vuosikokous pidettiin 26.4. Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän osastossa. Jäsenmaksut muutettiin euroaikaan: entinen 120 markan jäsenmaksu laski hieman kun se pyöristettiin 20 euroon. Opiskelijajäsenmaksua päätettiin hieman nostaa pyöristämällä se 15 euroon entisestä 80 markasta. Vuosikokous valitsi seuralle 7-jäsenisen hallituksen, jonka työnjako oli vuoden ajan seuraava:

Tero Hyvärinen, puheenjohtaja (amanuenssi, FM. Lahti)
Simo Alitalo, varapuheenjohtaja (äänitaiteilija, Turku)
Outi Koivisto, sihteeri-taloudenhoitaja (fil. yo., Tampere)
Petri Kuljuntausta (säveltäjä, FM, Helsinki)
Heikki Uimonen (tutkija, FM, Tampere)
Helmi Järviluoma, varajäsen (yliassistentti, FT, Turku)
Ari Koivumäki, varajäsen (TeL, koulutusjohtaja, Tampere)

Seura sai siis sekä uuden puheenjohtajan että sihteeri-rahastonhoitajan. Hallitus kokoontui päätösvaltaisena Turussa ja Tampereella yhteensä kahdeksan kertaa. Lisäksi hallitus piti neuvoa sähköpostin välityksellä säännöllisesti.

Sata suomalaista äänimaisemaa -projekti

Heti vuoden 2002 alusta ryhdyttiin kehittämään projektia, jonka yhteydessä järjestettäisiin valtakunnallinen äänimaisemien keräyskilpailu. Projektin tarkoituksena on herättää kiinnostusta ääniympäristöjen tiedostamiseen ja suojeluun. Keräyskilpailun tuloksia voidaan käyttää hyväksi tutkimustyössä esimerkiksi Tampereen ja Turun yliopistoissa, ja parhaat äänimaisemat palkitaan sekä käydään nauhoittamassa. Nauhoitetut äänimaisemat julkaistaan projektin kotisivuilla ja CD -levyillä, sekä Yleisradiossa vielä neuvottelun alla olevassa muodossa. Projektia varten haettiin syksyllä rahoitusta mm. Ympäristöministeriöltä, Kordelinin säätiöltä, Suomen Kulttuurirahastolta sekä Opetusministeriöltä.

Yhteistyökumppaniksi lähti heti alkuvaiheessa Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen ja viestinnän yksikkö, jonka oppilaat voivat olla avuksi äänimateriaalin keräysvaiheessa, ja jonka palvelimelle äänimateriaali voidaan arkistoida. Äänimateriaalin keräyksessä on mahdollista hyödyntää myös Yleisradion äänittäjiä ja tekniikkaa. Myös Suomen Kirjallisuuden Seuraan ollaan otettu alustavasti yhteyttä, jotta sieltä saataisiin apua keräyksen toteuttamisvaiheessa. Yhteistyökumppaneita sekä rahoituksen hakemista varten laadittiin muistio noin kolmevuotisen projektin etenemisestä. Projektia hoitamaan palkataan seuraavalla toimikaudella projektisihteeri, joka valvoo projektin etenemistä ja toteuttaa tiedotuksen sekä äänimaisemakuvausten keräysvaiheen.

Tiedotus ja sähköinen postitusilista

Seuran jäsenet ovat kertoneet ahkerasti seuran toiminnasta ja tehneet akustista ekologiaa tunnetuksi eri tiedotusvälineissä; esimerkiksi lehdistössä ja radiossa. Seuran sisäistä tiedotusta on hoidettu lähinnä jäsenkirjein ja postituslistan kautta (aku-eko@utu.fi). Listaa on käytetty aktiivisesti myös seuran alaan liittyvien tapahtumien ja julkaisujen tiedotuskanavana.

Seuran jäsenet ovat saaneet World Forum for Acoustic Ecology -järjestön (WFAE) aikakausijulkaisun Soundscape. The Journal of Acoustic Ecology, jota julkaisee Kanadan Vancouverissa sijaitseva Simon Fraser University. Seuran hallituksen jäsenistä Helmi Järviluoma kuuluu lehden kirjeenvaihtajiin. Lehteen on kirjoittanut ja Suomen Akustisen Ekologian Seuran asioista tiedottanut myös vpj. Simo Alitalo.

Toimikauden lopussa päätettiin toteuttaa seuran kotisivut, joilla voidaan tiedottaa seuran toiminnasta sekä ylläpitää monipuolista keskustelufoorumia. Kotisivut toimisivat Sata suomalaista äänimaisemaa -projektin kotisivujen ohella mutta erillisinä. Kotisivuja toteuttamaan valittiin kaksi Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän opiskelijaa, jotka aloittivat sivuston työstämisen joulukuussa. Sivut avataan seuraavan toimikauden alkupuolella, jolloin niitä voidaan myös hyödyntää Sata suomalaista äänimaisemaa -projektin tiedotuksessa.

Kansainvälinen toiminta

Suomen Akustisen Ekologian Seura (The Finnish Society for Acoustic Ecology) on vuodesta 2000 lähtien kuulunut edellä mainittuun WFAE -yhdistykseen varsinaisena jäsenyhdistyksenä nimikkeellä "Affiliated Organisation". Tämä oikeuttaa siihen, että seura saattaa valita edustajansa WFAE:n hallitukseen. Seuran edustajana WFAE:ssa on kaudella toiminut Simo Alitalo. WFAE:n jäsenkomitean jäsenenä on toiminut sihteeri Outi Koivisto, joka päivitti jäsentiedot kansainvälisen foorumin tiedostoihin. Jäsenyyden tärkeimpinä etuina suomalaiset ovat saaneet em. Soundscape. The Journal of Acoustic Ecology -lehden sekä oikeuden osallistua kansainvälisiin kongresseihin.

Äänimaisematutkimuksen pioneeri, kanadalainen R. Murray Schafer vieraili Suomessa Akustisen Ekologian seuran kutsumana vieraana 22. - 25.3. Vierailun ohjelmaan kuului mm. Ear cleaning Workshop Turun yliopistossa, esitelmä Tampereella Musiikintutkimuksen päivillä Soundscape -sessiossa, sekä yleisöesitelmä Helsingin yliopistossa. Vierailun järjestäjänä seuran kanssa yhteistyössä toimi mm. Helsingin yliopisto, Turun yliopiston musiikkitieteen laitos sekä Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen ja viestinnän yksikkö.

Japanilainen äänimaisematutkija Keiko Torigoe oli Finnish Design Forumin vieraana Suomessa maaliskuussa. Seura kutsui hänet pitämään vierailunsa aluksi Turussa luennon, joka käsitteli 1980-luvulla Tokiossa tehtyä äänimaisematutkimusta. Turun kirjakahvilassa 4.3. järjestetty luento oli yleisömenestys.

Ranskalainen äänimaisematutkija Julien McOisans Grenoblen arkkitehtikorkeakoulun äänitutkimuksen laboratoriosta vieraili niinikään keväällä Suomessa. Hänet kutsuttiin seuran vuosikokoukseen esitelmöijäksi.

Talous

Suomen Akustisen Ekologian seuran taloudellinen tilanne oli toimikaudella tyydyttävä. Sata suomalaista äänimaisemaa -projektia on käynnistetty lähinnä vapaaehtoisin voimin, ja kulut on saatu pysymään alhaisina vaikka projektin käynnistäminen on vaatinut paljon työtä. Seuran kotisivujen toteuttaminen saatiin alkuun toimikauden lopussa. Työstä maksetaan kahdelle taiteen ja viestinnän opiskelijalle.

Seuralle ei haettu toimikauden aikana toiminta-avustusta, mutta Sata suomalaista äänimaisemaa -projektia varten haettiin useita eri apurahoja, jolla pyritään kattamaan projektin käynnistyskulut seuraavalla toimintakaudella.

Yhteistyö

Lähimmät yhteistyökumppanit ovat olleet Turun yliopiston musiikkitieteen laitos sekä Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen ja viestinnän yksikkö. Myös Lahden Kansainvälinen soveltavan estetiikan instituutti, Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitos ja Äänen Lumo -yhdistys ovat olleet tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Kansainvälisistä yhteistyökumppaneista WFAE on ollut läheisin kansainvälinen yhteistyökumppani.

SAES oli jälleen lokakuussa mukana järjestämässä Suomen luonnonsuojeluliiton käynnistämää valtakunnallista hanketta Hiljaisuuden päivää, jonka puitteissa mm. hallituksen jäsen Petri Kuljuntaustan Vesikonsertti järjestettiin Helsingin elokuvateatteri Orionissa. Seuran muut jäsenet tiedottivat päivästä omilla tahoillaan ja järjestivät muita tapahtumia ympäri Suomea, esimerkiksi Turussa ja Tampereella.

Seura on mukana Ympäristöministeriön Melutasoltaan hiljaisten alueiden pilottiselvitys Satakunnassa -hankkeessa, joka aloitti toimintansa marraskuun alussa. Simo Alitalo on toimii siinä seuran edustajana. 

***
Suomen Akustisen Ekologian Seura ry

Toimintakertomus 2001


Yleistä

Vuonna 2001, toisena täytenä toimintavuotena, Suomen Akustisen Ekologian Seuran aktiviteetit saatiin täysipainoisesti käyntiin. Toisaalta edelleen luotiin nuoren, yksivuotisen seuran toiminnalle puitteita. Seura edisti aktiivisesti ääniympäristön merkityksen tiedostamista ja esitteli alalla tehtävää tutkimusta ja taidetta.

Jäsenistö ja hallitus

Seuran jäsenmäärä kasvoi jonkin verran viime vuoteen verrattuna: seuraan kuului vuoden lopussa 29 jäsentä ja lisäksi Soundscape -lehteä tilataan kirjastoihin seuran kautta. Seuran vuosikokous pidettiin 28.3. Turun yliopiston musiikkitieteen oppiaineen tiloissa. Jäsenmaksuksi vahvistettiin edelllisen vuoden tapaan 120 mk (opiskelijajäsenet 80 mk). Vuosikokous valitsi seuralle 7-jäsenisen hallituksen, jonka työnjako oli vuoden ajan seuraava:

Helmi Järviluoma, puheenjohtaja (FT, tutkijatohtori, Turku)
Simo Alitalo, varapuheenjohtaja (äänitaiteilija, Turku)
Meri Kytö (sihteeri-taloudenhoitaja (fil. yo., Turku)
Petri Kuljuntausta (fil. maisteri, säveltäjä, Helsinki)
Heikki Uimonen (fil. maisteri, Tampere)
Harri Huhtamäki, varajäsen (tuottaja, Helsinki)
Ari Koivumäki, varajäsen (TeL, koulutusjohtaja, Tampere)

Hallitus kokoontui päätösvaltaisena Turussa kolme kertaa. Lisäksi hallitus piti neuvoa sähkö-postin välityksellä säännöllisesti.

Studia Generalia -luentosarja

Hyvän menestyksen saavuttanut Studia Generalia -luentosarja 'Tiede, taide ja ääniympäristöt' jatkui vuoden 2001 toukokuun loppuun saakka. Luentosarjassa käsiteltiin ääniympäristöä moninaisista - sekä eri tieteiden että taiteiden - kuulokulmista. Luentosarja liittyy seuran tavoitteeseen opastaa ihmisiä kuuntelemaan äänimaisemia ja terästämään tietoisuuttaan äänistä. Luennoissa myös tiedotetaan alan tutkimustuloksista.

Keväällä pidettiin kuusi luentoa:

(1) Radioateljeen tuottaja Harri Huhtamäki luennoi 21.1. aiheesta "Proteesit kuuntelemisen kulttuureissa".
(2) Kalevalanpäivänä 28.2. runoilija Markku Into, joka edellisen esitelmöitsijän tapaan on seuran perustajajäsen, alusti teemasta "Fontana Mix - kielikuvia Klangilasta".
(3) Ympäristömelun vaikutuksista puolestaan kertoi 28.3. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan dosentti Tapani Jauhiainen.
(4) Huhtikuun 25. luennoi Turun yliopiston vieraileva professori, Kasselin yliopiston professori ja fenomenologinen maantieteilijä Justin Winkler aiheesta "Diving into the sonic lifeworld. Methodological reminiscences from the Swiss rural soundscapes research".
(5) Äänitaiteilija Simo Alitalo puolestaan kertoi 9.5. "mitä kuulemalla tietää".
(6) Luentosarjan päätti Teknisen korkeakoulun yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie luennollaan "Äänimaisema kaupunkisuunnittelun vaiettuna ulottuvuutena".

Seura järjesti luentosarjan yhteistyössä Åbo Akademin musiikkitieteen ja Sibelius-museon sekä Turun yliopiston musiikkitieteen kanssa. Kaikki tilaisuudet pidettiin Sibelius-museon Brahe-auditoriossa.

Tiedotus ja postilista

Studia Generalia -sarjasta tiedotettiin mm. Turun Sanomissa, internetin eri keskustelulistoilla ja yliopistojen tiedotuslehdissä. Muuten seura on hoitanut tiedotusta lähinnä jäsenkirjein ja edellisenä vuonna viritetyn postituslistan kautta (aku-eko@utu.fi). Postituslistalla on käyty välillä vilkastakin keskustelua ääniympäristöön liittyvistä teemoista. Listaa on käytetty myös seuran alaan liittyvien tapahtumien ja julkaisujen tiedotuskanavana. Seuran jäsenet ovat saaneet World Forum for Acoustic Ecology -järjestön (WFAE) aikakausijulkaisun Soundscape - Journal of Acoustic Ecology, jota julkaisee Kanadan Vancouverissa sijaitseva Simon Fraser University. Seuran hallituksen jäsenistä Helmi Järviluoma kuuluu lehden kirjeenvaihtajiin. Lehteen ovat kirjoittaneet ja Suomen Akustisen Ekologian Seuran asioista tiedottaneet myös vpj. Simo Alitalo sekä vieraileva professorimme Justin Winkler. Seuran hallituksen jäsenet ovat ahkerasti esiintyneet eri tiedotusvälineissä (radio, lehdistö), jotka ovat olleet todella kiinnostuneita seuran toiminnasta ja perusideoista.

Kansainvälinen toiminta
Suomen Akustisen Ekologian Seura (The Finnish Society for Acoustic Ecology) on vuodesta 2000 lähtien kuulunut edellä mainittuun WFAE -yhdistykseen varsinaisena jäsenyhdistyksenä nimikkeellä "Affiliated Organisation". Tämä oikeuttaa siihen, että seura saattaa valita edustajansa WFAE:n hallitukseen. Seuran edustajana WFAE:ssa on kaudella toiminut Simo Alitalo. WFAE:n jäsenkomitean jäsenenä on toiminut sihteeri Meri Kytö, joka päivitti jäsentiedot kansainvälisen foorumin tiedostoihin. Jäsenyyden tärkeimpinä etuina suomalaiset ovat saaneet em. Soundscape -lehden sekä oikeuden osallistua kansainvälisiin kongresseihin. Seura järjesti paneelikeskustelun Soundscapes and Popular Music Studies Turussa heinäkuun 8., "International Association for the Study of Popular Music" -järjestön kansainvälisessä konfe-renssissa "Looking Back, Looking Ahead". Paneelin alustajia olivat: Hiroshi Ogawa (tiedotustutkija, professori, Osaka), Anahid Kassabian (elokuvamusiikin tutkija, professori, New York), Andra McCartney (äänimaisematutkija, äänitaiteilija, Montreal), Simo Alitalo (äänitaiteilija, Turku). Session puheenjohtajana ja organisaattorina toimi Helmi Järviluoma (tutkijatohtori, Turku). Pa-neelikeskustelun alustukset julkaistiin konferenssijulkaisussa syksyllä 2002 (toim. Henri Terho et el., Turku, IASPM Norden). Seura kutsui yhteistyössä Turun yliopiston musiikkitieteen ja maantieteiden oppiaineiden kans-sa Turkuun maantieteilijä, äänimaisematutkija Justin Winklerin (Kassel, Basel). Winkler piti mm. paikallisten tutkijoiden ja taiteilijoiden kanssa yhteistyöstä sekä piti yllä mainitun Studia Generalia -esitelmän. Toisen kansainvälisen vierailijan, professori, säveltäjä ja äänimaisematutkija Albert Mayrin seura kutsui Suomeen yhteistyössä AEC -projektin ja Suomen Akatemian Kulttuuri 2001 -projektin yhteydessä syyskuussa. Prof. Mayr veti Chronocronica -workshoppejaan Sibeliusmuseossa 13. - 15.9. puolisen tusinaa kertaa turkulaisyleisölle. Yhteistyössä Äänen lumo -järjestön kanssa seura oli mukana tuomassa Suomeen äänitaiteilija Richard Lermania (Helsinki Sound 2001 -tapahtumaan ja Turkuun). Marraskuussa seuran puheenjohtaja vieraili Australian Forum For Acoustic Ecology:n vierailijana Melbournessa, alusti seuran toiminnasta ja esitteli suomalaisia tutkimusprojekteja. Hän myös neuvotteli WFAE:n puheenjohtaja Nigel Fraynen kanssa vuonna 2002 Melbournessa järjestettävästä kansainvälisestä akustisen ekologian konferenssista. Jäsenet ovat edustaneet seuraa myös useissa kansainvälisissä äänitaidetapahtumissa ja seminaareissa.

Talous

Suomen Akustisen Ekologian Seuran taloudellinen tilanne oli toimikaudella tyydyttävä. Seura on käyttänyt lähinnä Alfred Kordelinin säätiöltä saatua apurahaa Studia Generalia -luentosarjan kuluihin. Kaikki organisointityö on tehty vapaaehtoistyönä, mikä on auttanut talouden tasapainottamisessa. Suomen Akatemialta anottua julkaisuapurahaa ei saatu ja jäsenmaksujen perintä on ollut jumissa esimerkiksi sen vuoksi, että seuran sihteeri on ollut suorittamassa opintojaan ulkomailla. Sata suomalaista äänimaisemaa -hanke siirrettiin osittain taloudellisista syistä seu-raavaan toimikauteen.

Yhteistyö

Lähin yhteistyökumppani on ollut Turun yliopiston musiikkitieteen laitos, jonka tiloissa mm. hallitus on saanut kokoontua. Åbo Akademin musiikkitiede ja Sibelius-museo ovat olleet aktiivisesti mukana Studia Generalia -sarjan käytännön järjestelyissä. Tärkeä yhteistyökumppani on ollut Suomen Akatemian "Acoustic Environments in Change" -projekti, samoin Lahden Kansainvälinen soveltavan estetiikan instituutti ja Äänen Lumo -yhdistys. Kansainvälisistä yhteistyökumppaneista WFAE on ollut luonnollisesti tärkein. Sen lisäksi seura on tehnyt yhteistyötä International Association for the Study of Popular Music -järjestön (IASPM) kanssa (ks. yllä). SAES oli lokakuussa mukana järjestämässä Suomen luonnonsuojeluliiton käynnistämää valtakunnallista hanketta Hiljaisuuden päivää, sekä hallituksen jäsen Heikki Uimonen oli puhumassa tapahtuman seminaarissa. 

***