2.5.2018

Artikkelikutsu CFP: Musiikin suunta 3/2018


Vuoden 1991 teemanumeron kansi
(In English see below)

Äänimaisematutkimuksen teemanumero

Musiikin suunnan numero 3/2018 pohtii äänimaisemaa, sen tutkimusta sekä tutkimuksessa tapahtuneita muutoksia.

Ensimmäinen äänimaiseman tutkimuksen teemanumero Musiikin suunnassa ilmestyi vuonna 1991 Helmi Järviluoman ja Vesa Kurkelan toimittamana. Lehdessä käsiteltiin Tampereen kaupungin äänimaisemaa laajasti ravintoloista kauppakeskuksiin, pohtien aina ajankohtaisia vallan ja välinpitämättömyyden teemoja. Moni teksteistä perustui Tampereen yliopistossa etnomusikologiaa opiskelevan äänimaisemakenttäkurssin raportteihin.

Vajaassa kolmessakymmenessä vuodessa äänimaisemaa on tarkasteltu suomalaisella tiedekentällä hyvin monialaisesti. (Tästä kertoo vastikään koottu kirjallisuuslista.) Kuulokulmat ovat laajentuneet paitsi kohteiltaan myös käsitteistöltään. Toisaalta tutkimuksessa on tapahtunut divergenssiä eli moninaisuuden lisääntymistä ja haarautumista, ja toisaalta konvergenssia eli eri näkemysten yhdistämistä. Äänimaisemaa tutkivia väitöskirjoja on valmistunut useita, usealta eri tieteenalalta. Äänimaisemasta kiinnostuneiden tutkijoiden ja taiteilijoiden perustama Suomen Akustisen Ekologian Seura (SAES) on vuodesta 1999 lähtien edistänyt äänimaisemaa pohtivaa tiedettä ja taidetta sekä kulttuuriseksi äänentutkimukseksi muotoutunutta tutkimusalaa.

Tämä SAESin kanssa yhteistyössä toimitettava Musiikin suunnan erikoisnumero kannustaa kirjoittajia monitahoiseen keskusteluun äänimaisematutkimuksen nykyisyydestä ja huomisesta. Miten tähän päivään ollaan tultu? Mitä on tärkeää tutkia juuri nyt? Missä on tutkimuksen ja taiteen huomen? Numeroon toivotaan mahdollisimman monen alalla toimivan ääni kuuluville. Lehteen voi myös tarjota lyhyempiä ja vapaamuotoisempia tekstejä – kolumneja, ajankohtaisia kirja-, levy-, näyttely-, esitysarvosteluja, konferenssimatkakertomuksia, lektioita, tutkimusmenetelmien esittelyjä, käsitepohdintoja ja niin edelleen.

Verkkojulkaisu on hypertekstimuotoinen, joten tekstiin voi mielellään upottaa liikkuvaa kuvaa ja ääntä.

Musiikin suunta on Suomen Etnomusikologisen Seuran julkaisema vuodesta 1983 saakka ilmestynyt tieteellinen mielipidelehti.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä aiheesi tiimoilta numeron vieraileviin toimittajiin Meri Kytöön (meri.kyto[at]uta.fi) tai Heikki Uimoseen (heikki.uimonen[at]uniarts.fi). Valmiit käsikirjoitukset tulee lähettää 15.8.2018 mennessä. Kirjoitusohjeet löydät täältä:  http://musiikinsuunta.fi/ohjeita-kirjoittajalle/. Numero julkaistaan lokakuussa 2018.


***

Soundscape Studies special issue, Musiikin suunta 3/2018


The cover of the 1991 special issue

Musiikin suunta 3/2018 focuses on soundscape studies and changes in the field of study.

The first Musiikin suunta issue concentrating on soundscape studies was published in 1991, edited by Helmi Järviluoma and Vesa Kurkela. The articles tackled the soundscapes of Tampere, its restaurants and shopping malls, pondering upon the always relevant themes of power and indifference. Most of the texts were written by students of ethnomusicology at the University of Tampere, as a part of their field work course.

During the following thirty or so years, sonic environments have been studied in Finland from various multidisciplinary angles (as can be seen from a literature list recently updated). The "points of listening" have been broadened both in choice of topics and the concepts used. As a result, we have witnessed the emergence of methodologically and theoretically divergent research; on the other hand, seemingly divergent approaches have successfully converged as proved by several soundscape-related dissertations published in Finland since 2005.

Finnish Society for Acoustic Ecology (FSAE), founded by soundscape researchers and artists in 1999, has actively promoted sound related research and art, now including this special issue of Musiikin suunta. The visiting editors are therefore encouraging contributors to multifaceted argumentation and discussion on present-day and future of soundscape and sound studies. What is the scholarly and artistic legacy of soundscape studies (or, "how did we end up here")? What is the relevance and social importance of studying contemporary sonic environments (or, "what must be studied now")? Where is the research on soundscapes and sound art heading tomorrow?

The editors are hoping to publish a journal consisting of multiple voices of diverse actors working in the field of sound. Alongside article contributions, we are happy to receive methodological and theoretical ponderings, comments, reviews on books, records and installations, and conference reports.

As the journal is online and will be published in hypertext format, feel free to use sounds, links, videos and pictures in your manuscript.

Musiikin suunta is a scientific magazine, published by the Finnish Society for Ethnomusicology since 1983.

Interested? Please contact the editors Meri Kytö (meri.kyto[at]uta.fi) and Heikki Uimonen (heikki.uimonen[at]uniarts.fi) with your topic. Manuscripts should be sent by August 15, 2018. The issue will be published online in October 2018.

Author guidelines (the editors will help with the final formatting of English language manuscripts):
- Article lenght: 4,000–6,000 words (reviews, opinion pieces etc can be shorter)
- Formatting: Times New Roman, in 12pt
- In-text citations (Author year: page)
- List of references to be formatted as follows:
  • Middleton, Richard 1990. Studying Popular Music. Milton Keynes & Philadelphia: Open University Press. 
  • Gronow, Pekka 1975. “Populaarimusiikki Suomessa”. Aika on aikaa… Tutkielmia poploresta. Ed. Seppo Knuuttila. Helsinki: Gaudeamus, 33–64. 
  • Leisiö, Timo 2001. “Läntisen Euraasian laulututkimuksen haasteita ja näköaloja”. Musiikin suunta 23 (1): 97–119. 
  • Ministry of Education 2000. “Tekijänoikeus”. http://www.minedu.fi/opm/tekijanoikeus/index.html (accessed 11 Nov 2001).







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti