Naakkojen mielipaikat hahmottuvat Seinäjoella
Talven pimeydessä työskentelyolosuhteet olivat haastavat. Mittava aineisto kuitenkin mahdollistaa johtopäätösten teon.
- Meillä alkaa olla käsitys siitä, kuinka naakkaparvet käyttävät kaupunkiympäristöä eli millä perusteilla toiset paikat kelpaavat ja toiset eivät, naakkahankkeen projektipäällikkö FT Mari Pohja-Mykrä Ruralia-instituutista valottaa.
Seinäjoen asukkaat ilmoittivat ahkerasti havaintojaan naakkojen yöpymispaikoista. Tiedot tutkijoilta piilossa olleista paikoista ovat auttaneet naakkalaskentoja ja siten helpottaneet kaupunkinaakkojen käytöksen ymmärtämistä.
- Saimme hankkeen nettisivujen kautta useita kymmeniä yleisöhavaintoja ja moni paikka niistä osoittautui vakinaiseksi naakkojen yöpymispaikaksi, Pohja-Mykrä kiittelee.
Naakat ovat tulleet jäädäkseen
Iltaisin naakat kerääntyvät taivaalle suuriksi parviksi, jotka kiertelevät kaupungissa talojen katonharjoilla, puistoissa ja pajukoissa. Talvehtivien naakkojen kasvaneet määrät näkyvät yhä suurempina parvina asutuksen keskellä. Pohja-Mykrän mukaan naakat ovat tulleet kaupunkiympäristöön jäädäkseen.
Kolmevuotinen Naakan aiheuttamien haittojen hallinta -hanke on loppusuoralla ja tuloksia odotetaan kuluvan vuoden aikana. Ruralia-instituutti Seinäjoella on toteuttanut hanketta, jota ovat rahoittaneet ympäristöministeriö sekä Seinäjoen, Lahden ja Porin kaupungit.
Luento kaupunkinaakoista tiistaina Seinäjoella
Projektipäällikkö Mari Pohja-Mykrä pitää Seinäjoen kaupunkinaakoista yleisölle avoimen esityksen Seinäjoen kirjastossa osana Tehoa Tieteestä -luentosarjaa tiistaina 12.toukokuuta kello 18–19 (Jaaksi-sali). Luentosarjassa Seinäjoen yliopistokeskus ja eteläpohjalaiset tutkijat tarjoavat helposti kuunneltavaa asiaa siitä, mitä lähiseudulla oikein tutkitaan.
