5.11.2014

Lintujen äänet

Lintujen äänet ovat olleet minulle jo lapsesta lähtien rakkaita. Odotin jo lapsena tervapääskyjä kaupunkiin tietämättä niiden nimeä. Tervapääskyjen lento ja niiden srrii-äänet toivat jo lapsena kesän kaupunkiin. Nyt aikuisenakin kesä alkaa täällä kaupungissa tervapääskyjen iloisen kirkumisen myötä. Tervapääskyjen sirinä kuuluu ehdottomasti lempeisiin kesäiltoihin. Samoin niiden poislähteminen tuo mieleen haikeuden tunteen syksyn alkamisesta ja siitä, että vasta ensi keväänä tavataan. Tervapääsky symboloi minulle vapautta.

Toinen tärkeä linnun ääni jo lapsesta lähtien on ollut kuikan huuto. Muistoni liittyy kesämökille, joka sijaitsee pienen järven rannalla. Kuikan mystinen huuto kesäyössä tuo mieleen jotain mystistä, ikiaikaista, jopa surullista. Nykyäänkin kuikan ääni kesämökillä on mielestäni rauhoittavampia ääniä maan päällä.

Kolmas tärkeä linnun ääni on naakkojen keskinäinen rupattelu. Jo lapsena seurasin naakkaparvien iltalentoja. Naakat kokoontuvat iltaisin päivän töistä yhteen ja järjestäytyvät nukkumapuihin rupatellen päivän asioita. Täällä Lahdessa näkee iltaisin nykyään valtavia naakkaparvia. Lähden yleensä iltaisin niiden kokoontumislentojen aikana iltakävelylle kuuntelemaan niiden rupattelua. Niiden iltarupattelu on mielestäni lohdullista ja kuuluu ehdottomasti kaupungin elämään.

Täällä Lahdessa kesään ja sen alkamiseen kuuluu mielestäni ehdottomasti naurulokkien ajoittain meluisakin äänimaailma. Sataman aallonmurtajalla pesii suuri naurulokkiyhdyskunta. Niiden kirkumista en välttämättä voi sanoa kauniiksi, mutta se kuuluu kuitenkin satamaan ja kesään. Se on kotoisa ääni ja tuo elämää satamaan. Niiden lähdettyä etelän maille laskeutuu hiljaisuus ja haikeus satamaan.

Syksyn tullessa taivaan täyttävät muuttolinnut. Hanhi-, kurki- ja joutsenparvien äänet jättävät mieleeni haikeuden kesän loppumisesta. Toivottelen linnuille hyvää matkaa ja toivon, että keväällä tapaisimme taas.

AS, Lahti