5.11.2014

Kaukana kaupungeista

Äänimaisemani on elämäni parasta kun asun Pohjois-Karjalassa luonnon rauhassa kaukana kaupungeista ja isoilta autoteiltä. Ulkona ollessani kuulen pääasiassa vain puiden kohinaa kun tuulee. Lintujen kommunikointia ja ketun haukkuääntä kuuluu välillä, mikä mieltäni rauhoittaa. Iltaisin mennessäni nukkumaan hiljaisuus on parasta, sillä nukahdan hyvin ja en herää öisin ollenkaan. Itse tietysti tuotan jotain ääniä ja ne liittyvät pääasiassa puuhun: halkojen hakkaamiseen ja puun palamiseen. Mutta moottoreita ei kuulu, sillä teen kaiken itse käsin. Kaikki tämä on elämäni onnea!

Elämäni on muuttunut radikaalisti, mutta rohkea muutos ja uudet arvot ovat saaneet enemmän onnea elämääni. Olen siis entinen kaupunkilainen, mutta enää en halua kaupungissa asua vaan luonnon rauhan keskellä ja sitä kunnioittaen.

Mielestäni pelkkä kaupungistuminen ei ole hyvä tulevaisuuden kuva.
Maaseutuun ja luonnonrauhaan, luonnon kunnioittamisen ymmärtämiseen ja stressivapaaseen elämään tulisi suunnata enemmän.

NS, Martonvaara

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti